Pääset tänne ylös "Alkuun"-linkeistä. Takaisin Matkat-sivulle. Versio 1.29. Viimeisimmät muutokset: 20.2.2025. Tarkastettu

Matkakertomus syksy 2005, kevyt (Suomi ja Ruotsi)

Näiden kahden reissun pääasiallinen tarkoitus oli nauttia syyskeleistä tien päällä nimenomaan moottoripyörällä ajellen.

Sisällysluettelo

• Sisällysluettelo
  • • Reitit
    • Ensimmäinen (3.- 7.9.2005)
      • Puras
      • Uumaja
      • Rauma
      • Saariston rengastie
      • Ahvenanmaa
      • Paluu mantereelle
    • Toinen (10.-11.9.2005)
      • Möhkö
      • Kuopio
      • Imatra

Reitit

Vaasa-Maarianhamina.kmz sisältää Magellan Meridian Goldin tallentamaa ja GoogleEarth+ -ohjelmaan imuroitua gps-reittidataa. Sen avulla näet kuljetun reitin tarkemmin, meriosuudet mukaan lukien. Koko pidempi reitti löytyy myös tärkeimpinä reittipisteinä (.zip-tiedosto).

Ensimmäinen (3.- 7.9.2005)

Pidempi, noin 2 700 kilometriä pitkä oli lähialuereissu, jonka jouduin tekemään itsekseni muiden perheenjäsenten työ- ja koulukiireiden vuoksi. Perin harmillista, mutta oma pariviikkoinen loma oli jotenkin saatava kulumaan. Ja mikäs sen parempaa kun kuluttaa sitä vaikka näin.

Puras

Ajankohdan huomioiden sää pisti todella parastaan niin maalla kuin merellä, sadetta ei tullut missään ajon vaiheessa.

Lieksan ja Möhkön välissä (tie #524, Nurmijärvi - Teijo) oli komean näköistä seutua vaikka lyhyitä jalkapatikkaretkiä ajatellen. Alusta oli Isolle Rosvolle (Suzuki GSF-1200/S Bandit) ajoittain melkoisen pehmeätä hiekkatietä mutta hyvin siitäkin pääsi läpi.

Vaikka pohjoisempana Raatteen tien tietämillä oli välillä hieman viileämpää, niin etelämmässä tarkeni parhaimmillaan ikään kuin kesällä. Jonkin verran oli jo puiden lehtiä tiellä mutta ei kuitenkaan haitaksi asti. Eikä poroja tai muitakaan isompia nelijalkaisia.



Puraksella meni yönseutu - pari hyvinkin helposti silloisten saman toimialan kollegoiden kanssa jälleen yhteistä aikaa vapaa-aikaa viettäessä ja lähiympäristöön tutustuessa.

Pohjoisempana liikkuessaan sai monesta paikasta juttuseuraa kahvitaukonsa aikana, aavistuksen myöhäinen liikkumisajankohta herätti keskustelua vähintään normaaliin tyyliin. Pari pidemmällä ajolenkillä olevaa pyörämiestä tuli vastaan Kuhmon keskustassa menomatkan aikana, muuten oli hiljaisempaa.

Uumaja

Ruotsin puolella oli havaittavissa mielenkiintoisia ajonopeuksia etenkin Haaparannan ja Uumajan välillä: lukemat tienvierustauluissa ja todellinen käytäntö tiestöllä näyttivät kulkevan aika lailla eri tahtia, takaa ohi viuhuneista autoista päätellen. Jos olisin ajanut samaan tahtiin niiden kanssa niin todellinen ajonopeus olisi varmaan noussut jonnekin puolentoistasadan paremmalle puolelle.
Alkuun

Majoituksina olivat muun muassa hotellit Uumajassa ja Raumalla. Uumajan hotelli löytyi kaupungista sataman suunnalla olleen kesähotellin suljettua jo ovensa. Myöskään läheiseen hostelliin ei päässyt vastaanoton sulkeuduttua aiemmin illalla, tai pysyvämmin lähestyvän talven ajaksi. Samapa tuo, keskustan hotellilta satamaan ajoi alle puoli tuntia. Cumulus-ketjun hotellissa ei "tunnistettu" saman ketjun kotimaista korttia eli huoneen hinta piti neuvotella erikseen vastaanoton kanssa, mikä kyllä kannatti.



Vähän aiemmin odotusalueelta nähtynä. Ei tuollaisilla liikennemäärillä pärjänne mikään laivayhtio kovin pitkään erilaisista tukimuodoista huolimatta..

Uutena elementtinä matkalla oli RG-Linen lautta kapeikon Uumaja - Vaasa ylityksessä (liput):


Nykyään (05/2022) siinä liikennöi

• https://www.directferries.fi/vaasa_uumaja_lautta.htm

Merimatka oli sijainniltaan sen verran aiemmasta poikkeava että sen aikana tuli seurailtua normaalia enemmän mitä ympäröivässä meri- ja saaristomaisemassa näkyi. Vaasassa löytyi heti kaupunkiin saavuttua näppärä pieni lounaspaikka täynnä paikallisia, siis mutka sinne ennen kuin oli aika hakeutua rannan kapeammille reiteille.

Rauma

Aika kului hyvien pikkuteiden päällä kuin iltamissa, joten seuraava yöpyminen hoitui niinkin lyhyen ajomatkan päässä kuin eräässä Rauman keskustan hotellissa.

Aamulla matka jatkui edelleen etelään, Kustaviin vievälle rantatielle.

Saariston rengastie

Uudenkaupungin Infon mukaan se lyhyempi Saariston rengastie ei ollut käytettävissä jonkun paikallisen kärhämän vuoksi. Onneksi löytyi toinenkin vaihtoehto eli niin sanottu Pohjoinen reitti, joka oli itselleni uusi ja mieluinen tuttavuus.

• https://www.rengastie.fi/ahvenanmaan-lautat/

Lossit 1 + 1 kappaletta olivat lauttareitin molemmissa ääripäissä ja isommat lautat kaksi kappaletta keskemmällä merta (Vuosnaisesta kuva ulkokannelle).

Alkuun

Pyörän sai rauhallisella merellä pysymään paikoillaan ilman naruja, pelkillä puupalikoillakin (mp:ssa vaihde ja ohjauslukko päällä, sivuseisontatuki käytössä), kuten laivan kansimiehen nopea mutta hyvin toiminut asennus todisti:



Puinen kiila kypärän takana oikealla alimmaisena potkaistiin tiukemmalle homman lopuksi, eikä muuta tarvittu.

Reittiä (Kustavi - Pohjametsä - Vuosnainen - Långö - Torsholma - Lappo - Kumlinge - Enklinge - Värdö - Prästö) pitänee joskus hyödyntää esimerkiksi matkalla Tukholman suuntaan. Lipun hinta edestakaisin maksoi parikymmentä euroa, kun matka-aikaan sisältyi oli yksi majoitusyö saaristossa. Ilman sitä hinta olisi ilmeisesti ollut vähän suurempi.

Kylläpä oli mukavaa nauttia ensin hieman pikkupurtavaa lautan yläkerran kahvilassa ja sen jälkeen asettautua kannelle aurinkoon maisemia katselemaan ja koipiaan oikomaan.

Myös pienempiä lauttoja näkyi saarten välisessä liikenteessä, kuva Kumlingesta:



Alkuun

Ahvenanmaa

Historiakaan ei kokonaan unohtunut:



Kyltin viereinen selite. Lisää tietoa Wikipediasta.
Majoitus Maarianhaminassa järjestyi näppärästi yhden Länsisataman eteläpuolisen kallion/mäen päällä, jota saattoi hyödyntää lyhyen paikalliskiertelyn ja kaupunkiin tutustumisen jälkeen.



Aikataulusyistä piti palata takaisin Kustaviin jo seuraavana päivänä, enkä päässyt testaamaan illemmalla liikennöivää Långnäs - Kökar - Korppoo -väliä, jonka lautta olisi ehtinyt vasta myöhään illalla Korppooseen. Sieltä olisi ollut vielä reilun 500 kilometrin yöajo ensin parin lossin kautta mantereelle ja edelleen kotiin Imatralle.

Perinteellisillä laivayhtiöilläkin oli sen verran täyttä, ettei niiden varaan voinut laskea jos halusi päästä vielä valoisana eli mahdollisimman vähähirvisenä aikana kotiin saakka. SeaWind teki kyllä töitä paikan löytämiseksi muttei silti ottanut kyytiinsä, koska vapaita hyttejä ei ollut saatavilla eikä viimehetken peruutuksiakaan ilmennyt. Toisella isolla yhtiöllä oli kuuleman mukaan yksi laiva telakalla eli loput purkit täynnä ja kolmannella kaikki tupaten täynnä muuten vaan.

Paluu mantereelle

Eli omia jälkiä takaisin Kustaviin.

Turun jälkeen alkoi näkyä Kuninkaantiestä kertovia merkkejä, joten jostain huoltoaseman tiskiltä piti etsiä mukaansa asianmukainen esite. Kyseinen tie pysyi suuren osan ajasta erittän ajokelpoisena ja miellyttävän mutkaisena, kyllä sitä huomattavasti mieluummin ajeli kuin lähellä olevaa leveää baanaa.

• https://kuninkaantie.fi/fi/

Parhaita ajopätkiä olivat nuo Vaasa - Uusikaupunki välillä rannassa olevat nelinumeroiset pikkutiet, joilla sai kanttailla kaikessa rauhassa pienemmälläkin ajonopeudella. Muita hyviä rentoutumispaikkoja löytyi tällä kerralla muun muassa Ii-joki ja Kustavi-Ahvenanmaa -suunnista sekä Kuninkaantieltä Turusta Hankoon.

Todellista hermolepoa ja voimien palautusta melkein jokainen kilometri!

Alkuun

Toinen (10.-11.9.2005)

Saman viikon lopulla ajettiin lisäksi tuo kartassa näkyvä lyhyempi, noin 800 kilometrin pituinen kierros Irman ja MarkkuK:n kanssa ikään kuin ajokauden päättäjäiseksi.

Kiteen kohdalta siirryttiin itärajan pintaan.

Möhkö

Ilomantsin vieressä Möhkössä on vanha ruukki, jota poikettiin katsomassa, tosin turistikausi oli jo ohi ja melkein kaikki paikat kiinni.

• https://mohkonruukki.fi/

Siellä pitää poiketa joskus kesemmällä, sen verran paljon kaikenlaista vanhaa katsottavaa oli esillä.

• https://kuninkaantie.fi/fi/https://mohko.net/ruukkialue

Kuopio

Ilomantsissa päätettiin siirtyä suoraan Kuopioon hotelliin lämmittelemään, sen verran alkoi olla jo "holotna" lämpökahvoista huolimatta - lämmitettävä satula olisi varmaan auttanut hieman lisää tuossa vaiheessa. Ja merino- tai angoravillainen kokoalusasu ihoa vasten..

Jos hakemalla hakee negatiivista niin se oli loppupäivän sää: lämpötila laski reilusti alle kymmenen plusasteen ja Joensuusta Kuopioon välillä satoi vettä melkein koko matkan, välillä lähes kaatamalla. Siitä seurasikin Markun välittömästi saama kuume ja minulle seuraavaan iltaan mennessä puhjennut keuhkoputkentulehdus. Pienimuotoisesta lääkityksestä hotellin baarissa ei ollut sanottavaa apua enää  => aivan ilmeinen ajokauden lopun huvivero, jonka ilomielin maksoi tässä vaiheessa syksyä ;-)

Imatra

Loppumatka seuraavana päivänä meni nieleskellessä, mutta siinä vaiheessa peli oli jo menetetty - ei muuta kuin osittain ennen ajamattomia maisemareittejä eteen päin ja lopuksi kotiin vällyjen alle. Erityisesti tuo Kuopion yläpuolitse menevä tie on mukavan näköistä maisemaa aina tuonne Mikkelin-Jyväskylän tien varteen saakka.

Kari
Alkuun      Matkat-sivu