Pääset tänne ylös "Alkuun"-linkeistä. Takaisin Matkat-sivulle. Versio 1.25. Viimeisimmät muutokset: 7.11.2024.  Tarkastettu

Pariviikkoinen reissu autolla Etelä-Norjaan.

Reissun aiheena on tutustumismatka Norjan eteläosiin. Aiemmin tähystämätöntä maastoa tämäkin eli kevyttä tiedonhakua mahdollisia sinne uudelleen suuntautuvia lomareissuja varten.

Sisällysluettelo

• Sisällysluettelo
  • • Valmistelut
    • 1. päivä 2.6. koti-Katajanokka, Viking Gabriella
    • 2. päivä. Lauantai 3.6. Tukholma - Oslo
    • 3. päivä. Sunnuntai 4.6. Oslo
    • 4. päivä. Maanantai 5.6. Oslo - Kristiansand
    • 5. päivä. Tiistai 6.6. Kristiansand - Stavanger
    • 6. päivä. Keskiviikko 7.6. Stavanger
    • 7. päivä. Torstai 8.6. Stavanger - Bergen
    • 8. päivä. Perjantai 9.6. Bergen
    • 9. päivä. Lauantai 10.6. Bergenistä Hellesyltiin
    • 10. päivä. Sunnuntai 11.6. Hellesyltista Geirangerin kautta Melhusiin
    • 11. päivä. Maanantai 12.6. Trondheim.
    • 12. päivä. Tiistai 13.6. Trondheim
    • 13. päivä. Keskiviikko 14.6. Trondheim - Grisslehamn, Ruotsi
    • 14. päivä. Torstai 15.6. Grissleham -Eckerö - Maarianhamina
    • 15. päivä. Perjantai 16.6. Ahvenanmaa.
    • 16. päivä. Lauantai 17.6. Turun lentonäytös ja ajo kotiin.
      • Näytöksistä:
    • Muuta

Ajomatkaa Suomen mantereen ulkopuolella kertyi noin 3500 kilometriä ensisijaisena kohteena Norjan eteläiset alueet Oslosta Trondheimiin ja paluu Ruotsin läpi Ahvenanmaalle, johon aikaa kului kaksi viikkoa. Lopussa odotti muutaman tunnin pituinen käynti lentonäytöksessä Turussa.

Kappalejaossa ja virkkeiden pituudessa on pyritty huomioimaan myös kännykän selainta käyttävät.

 ---

Facebookiin tämä reissu oli heti kotiuduttuamme tiivistetty ilman karttoja noin:

"Kesäkuun 2023 lomareissu VW Caddylla on heitetty. Mukana Irma ja koirat Jaro & Otto. Majoitukset pääasiassa autossa, telttaa ei tarvittu.

Parissa viikossa nähtyä ja koettua kertyi noin 3500 km matkalta:

• Meno Helsingistä 'ilta-Viikkarilla' [1 yö] Tukholmaan
• tietä E18 Osloon [jossa 2 yötä]
• 404, Fv36, Fv260, 41 Kristiansandiin [1 yö]
• E39 Skinnsnes ja Flekkefjord - paras mp-pätkä Fv44 - Egersund - Sirevåg - Stavangeriin [2 yötä]
• E39 Bergeniin (Midtun) [2 yötä]
• 587, E16, 60 Hellesyltiin [1 yö]
•   josta aamulaivalla noin tunnissa
• Geirangeriin - 63, 650, E136, E39 Oysandeniin [1 yö]
• E39 Trondheimiin [2 yötä]
• Paluu Trondheimista päivässä teitä E39, E6, 3, 26, 218 'Norjasta Ruotsiin' 70, E16, E4, C709, 292, 76, 283 Grisslehamniin [1 yö]
•   josta aamulaivalla neljässä tunnissa
• Eckerö - 1 Maarianhaminaan [1 yö].

Eckerössä maahantulon yhteydessä tarkastettiin koirien passeista niille Stavangerin alapuolella Heimdalissa eläinlääkärin antamien Echinokokki-rokotteiden päivämäärät, ensimmäistä kertaa tähän mennessä mistään Suomeen saapuessamme. Hyvä homma! Pari päivää ajeltiin Ahvenanmaata ristiin rastiin ja poistuttiin via Långnäs 'yö-Viikkarilla' neljässä tunnissa Turkuun (jossa lentonäytös; koirat olivat sivummalla hoidossa sen ajan).
 
Otto sai rutkasti oppia kunnon reissukoiraksi kouluttautumisessaan, Jaro antaa pennun sinkoilla löysäillen itse aivan eri tahtiin.
Myrskyä ja sadetta jäi uupumaan muttei kyllä kaivattukaan. Muuten oli hienoa tai ajoittain oikein helteistäkin, mutta Stavangerissa palelsi suurimman osan ajasta normaaleissa kesävermeissä.
Kuskin osalta ainakin tunneli-, silta-, lautta- ja lossikiintiöt ovat lähes täysiä tältä ajokaudelta.
Tällä kertaa tarjoutui mahdollisuus tutustua matkavakuutuksen tuella myös norjalaiseen terveydenhoitoon, joka toimi hyvin joskin paikallisesta ID:sta tai asuinosoitteesta olisi mm. apteekissa ollut asioita helpottavaa ja nopeuttavaa apua. Mutta reissun aikana tälläkin kertaa kertyneet plussat hyppäävät kevyesti pikkuhaasteiden yli.
Tarkemmin kuvaten ja valokuvineen joskus syssymmällä kotisivuilta."

Alkuun

Valmistelut

Jutun kohderyhmä painotuksineen ja sisältöineen on sama kuin aiemminkin. Samalla tämä toimii seuraavan reissun muisti- ja tehtävälistana meillekin.

Autosta tarkastettiin lisäksi nuo:

• nestemäärien tarkastus ja lisäys merkittyihin ylärajoihin: jäähdytinnestesäiliö täytettiin ohimennen Niskan huollossa, muut kotona. Ilmastointilaite huollettiin vuosi sitten eikä sille tehty mitään.
• tuulilasinpesurin säiliö täytettiin uudelleen Kristiansandissa, myöhemmin sama tehtiin vielä kahdesti lähinnä hyönteisten jäänteiden poistamiseen - 'Lasolin' toimivaksi havaittua tuulilasinpesutiivistettä kului kolme pientä pullollista
• maalipintojen pesu ja vahaus. Auto pesetettiin uudelleen vasta Maarianhaminassa kun suuret ja varsinkin lokkien hapokkaat jätökset pestiin pois pikimmiten
• rengaspaineiden ja renkaanpaikkausvälineiden tarkastus (vaahtopullo ja paikkasarja muun muassa 'tubeless-matoineen'). Vararengas, mutterinväännin, kompura ja tunkki eivät olleet mukana
• autoon lisättiin kaksi + kaksi vahvaa kuormansidontalenkkiä takatilan etuosan lattian läpi pultaten, hiilidioksidisammutin ja jääkaappi ovat nyt entistä paremmin kiinni auton lattiarakenteissa
• neljä aiemmin testaamatonta korvausilmaventtiiliä EU7-filttereineen vaihdettiin kuskin sivuikkunan lisäkappaleeseen (jälleen yksi proto)

Yhteiset tarvikkeet varattiin kuten viime kesänä sillä lisäolettamalla, ettei mukana ollutta telttaa tarvitse kasata eikä kovin montaa yötä viettää hotelleissa tai vastaavissa. Leirintä- ja matkailuautoalueet olivat etusijalla mikä näkyi majoituskustannusten selvänä laskuna.

GPS-laitteeseen sekä kännyköihin haettiin uusimmat kartta- ja muut päivitykset.

Henkilökohtaiset tarvikkeet pakattiin kahteen kannelliseen 'omaan' muovilaatikkoon. Kolmanteen meni koirien ja neljänteen ruokailuvälineet sekä ruuanvalmistustarvikkeet. Laatikot kansineen toimivat myös Irman ilmapatjan alustana yövyttäessä.

Koirille haettiin Echinokokki-lääkkeet ja merkinnät passeihin Ruotsin läpi Norjaan menon vuoksi, samalla tarkastettiin sirujen toiminta ja muut passien rokotukset hintaan 93 €.

Valokuvat on useimmiten otettu Canon PowerShot G10llä. Canon Photo Pro-softa ei ollut käytettävissä joten kevyempää rajausta ja muokkausta kokeiltiin IrfanView64:lla. Mukana oli kännyköitä joista Irman uusin Samsung tekee parhaita kuvia.

Alkuun

Kulkuvälineemme (mp-reissuilta erittäin tuttujen telttojen nelipyöräinen versio) kuvattuna Oslon leirintäalueella:

Tuulilasin pinnalla näkyy 50-wattinen venekäyttöön tehty aurinkopaneeli ja kaikissa ikkunoissa heijastavat alumiinipintaiset kankaat niiden sisä- tai ulkopuolella. Helpomman käytettävyyden vuoksi tuulilasin yläosaa peitti vielä tuossa pala 'Kenny Robertsilla, jesarilla..' kiinni teipattua makuualustaa, myöhemmin sen kokonaan peittävä, juuri siihen tarkoitettu heijastinkangas. Tuonkin -paneelin tausta lämpenee käytössä aika paljon heikentäen samalla sen tehontuottokykyä, joten sen pitäisi ilmankiertosyistä olla muutaman senttimetrin verran irti alustastaan.

Mukana ei ollut HF-radiolaitteita tarvikkeineen joten katolta puuttuivat kattotelineet, 150-wattinen aurinkopaneeli alakaukaloineen, takasivukamera, antenni- sekä masto- että auton kylkien varjostuskankaan kiinnityslenkkejä, .. lisäkorkeuden ja hieman kasvavan polttoaineenkulutuksen vuoksi.



Auto pysyy katolla olevat tuuletusventtiili, kattoantennien jalat (piiskat poistettuina) ja kaapeleiden läpivientikotelo huomioiden reilun senttimetrin päässä auton 'maksimikorkeudesta' 190 cm, mikä halventaa hieman joitain laivalippuja ja voisi jonotustilanteessa ehkä päästää täyteen pakkautuvan laivan autokannen tiiviimmälle paikalle. Tosin pessimisti ei pety..

Pituuskin jää kiinteästä vetokoukusta huolimatta sentin-parin päähän toisesta 'laivamaksurajasta' eli viidestä metristä, siksi tuo lisätty kaukovalopaneeli on upotettu etupuskurin etureunan tasoon.

Vasemmalla takana telttasängyn alla on vierekkäin kaksi makuualustaa koirille. Ohjaamon lattioilla sekä penkeillä yöpyy suurin osa painavista ja suuremmista esineistä kuten oikeanpuoleisen penkin normipaikalla yöpyvä matkajääkaappi.

Sähköä tarvitsevia ulkoisia laitteita käytetään ja ladataan tuon matkajääkaapin alla olevalla, suljetulla 125Ah AGM-hupiakulla, jota sen vieressä oleva Ctek D250SA lataa sekä aurinkopaneelista että auton käydessä sen sähköjärjestelmästä (tarvittaessa 'maasähköstä' tai aggregaatista 'Victron Energy Blue Smart Power 15A 12V' -akkulaturin läpi). 



Kirkas muoviastia keskitolpassa sisältää kosteuden tiivistämiseen tarkoitetun jauhepussin ja hiljaisen puhaltimen purkin sisäistä ilmankiertoa öisin vahvistamaan; reissun kuluessa vettä kertyi siihen useampi desilitra.

Etupenkin päällä näkyvä, muovipusseja hyödyntävä, käyttämätön, vain viimeiseen hätätilanteeseen tarkoitettu vessanpytty toimii myös kevyttavaran kuljetus- ja koirien usb-ladattavan vesipumppu-suihkuyhdistelmän vesiastiana.

Alkuun

Alakerran makuuosasto nukkuma-asennossa, myös istumaan ja nujuamaan mahtuu joskin sen kyllä huomaa telttasängyn pohjakankaan läpi.

Auton liikkuessa tuossa sijaitsee kaksi painavinta muovilaatikkoa ja taaempana kevyemmät kaksi. Takana seinässä näkyy 'maasähkökeskus' kymmenen ampeerin vikavirta-ja johdonsuojineen (sulakkeineen) sekä ylijännitesuoja.



Alempana näkyvät väliaikaiset makuupaikat.

Irman vihreä ilmapatja olisi saanut olla noin kolmekymmentä - neljäkymmentä senttimetriä nykyistä lyhyempi vain sen leveyden ja paksuuden oltua tuohon tilaan sopivia.



Kuvan keltainen, imukupilla majoittumisen ajaksi seinään kiinnitetty usb-akkulamppu on olevinaan myös UV-valaistu ja sähköistetty itikka-ansa. Hyvin huono sellainen, mutta Thermacelliakaan ei koirien vuoksi otettu mukaan. Apteekista löytyi uusia ilmeisen hyvin toimivia nestemäisiä karkotteita, jotka toimivat hyvin sen vähän mitä niitä tarvittiin.

Lattian lastikiinnityslenkkeihin väliaikaisesti useilla sidontaliinoilla kiinni sidottu telttasänky pitää ajon aikana kevyemmän muovilaatikoihin pakatun materiaalin jalkojensa välissä koirien matkustaessa takaosan oikeassa reunassa peräkkäisillä makuualustoillaan.

Kaikkein painavimmat tarvikkeet kuten pienehkö hiilidioksidisammutin, pieni matkajääkaappi ja muut vastaavat esineet matkustavat lattiaan kiinnisidottuina väliseinän edessä.

Koirilla on päällään kunnolliset valjaat ja niiden kiinnityspisteinä lattian lenkit sekä niiden kautta lattialla eri suuntiin ristikkäin kiristetyt räikkäliinat.

Matkassa ensikertalaisena oli mopsipoika Otto, jolla oli ikää rapiat kymmenen kuukautta ja virtaa enemmän kuin laki sallii. Edelleen parhaassa karvanlähtömoodissaan koko ajan, kuten jo neljä edellistä viikkoakin. Sama homma jatkuu vielä heinäkuun loppupuolellakin.

Alkuun

1. päivä 2.6. koti-Katajanokka, Viking Gabriella

Liikkeelle päästiin kello 1220. Välillä pysähdyttiin 'Pukaron Paroniin' josta kävelyineen ja kahveineen aiheutui 20 minuuttia lisäystä kokonaisajoaikaan, Katajanokalle laivajonoon saavuttiin kello 1558.

Irma etäpalaveroi alkumatkan kännykkäverkon kattaessa aika hyvin Kaakon alueen tiestöä (VT6).

Ajon aikana saimme silmillemme useita sadekuuroja ja kerran rakeitakin, lämpötila VT6:lla oli auton mittarin mukaan alle 15 astetta lähes koko ajomatkan ajan. "Vuorokaudessa-parissa ympäristömme lämpenee jos sääennusteisiin on luottamista..". Noh, eipä se ollut kotipihallakaan aina älyttömän kylmä seuraavan kahden reissuviikkomme kuluessa [L].

GARMIN XT uusimmalla kartta-aineistollaan ohjasi ajamaan Itäkeskuksen kautta mutta mikä ettei, rantatielle Katajanokan suuntaan sekin lopuksi ajatti. Mahdollisesta reitin ajallisesta edusta suorempaan ei ole mielikuvaa Irman kännykän Google Mapsin tarjotessa pienellä aikaerolla viimeksimainittua. XT:n kartta- ja muu aineisto päivittyy ilman liikennetiedotuskaapelia neljä kertaa vuodessa, joten 'Kuukkeli' voisi ainakin teoriassa olla paremmin ajan tasalla viimehetken paikallisista hidasteista ja muutoksista.

Analoginen, Suomessakin vielä FM (RDS)-verkossa toimiva GARMIN GTM 36-kaapeli erillisine antennilankoineen tilattiin reissun jälkeen Ebaysta ja toimitettiin lähimpään pakettipisteeseemme kymmenen päivää myöhemmin - lienee XT:nkin kanssa yhteensopiva sillä laite päivitti ohjelmistoaan heti usb-kaapelin kytkennän jälkeen.

Viking Gabriella oli OK, tosin Otolla oli suuria vaikeuksia tajuta ulkoyläkannen koiravessan käyttötarkoitusta ja -tapaa: ensimmäinen onneksi kova pökäle putosi vasta läheiseen sisäaulaan pitkän koiravessassa ja sen ympärillä pyöriskelyn jälkeen, ensimmäiset tipatkin valuivat märälle kannelle. Seuraavana aamuna molemmat tuotokset putosivat kannelle vaikka Jaro monen reissun kokemuksellaan väänsi malliksi pötkönsä lootaan. Toivottavasti Ottokin oppii pian miten niitä, valitettavan usein aika pieniä ja joskus heikkolaatuisiakin virityksiä hyödynnetään. Jollain muulla laivalla niitä on valitettavasti käytetty myös tuhkakuppeina.

Jarolla oli alkuun hetkellisiä vaikeuksia muutamissa sille ehkä liukkaannäköisissä, paljastaustaisissa teräsrapuissa mutta nopeasti rutiininsa palasi. Onneksi Jaron karvapeitettä ei etukäteen tullut lyhennettyä sillä märällä ja tuulisella ulkokannella oli niin kylmää, että se alkoi hytisemään nopeasti. Lämpimät ulkoilupuvut ja Katin tekemä villapaita olivat tietysti kotona.

Ruokailupuolen laatu petti hieman sillä vahvasti jäähtynyt ruoka pippuripihvin muodossa tuotiin tällä kertaa minulle. Annoksen maku oli edelleen aivan kelvollinen enkä vaihdattanut annostani (= taas lisää odotusta) saaden maksuvaiheessa 8,5€ arvoisen lipun korvaukseksi ilmeisen kylmästä tarjoilulautasesta jakelun viiveineen. Irman lohiannos oli kuulemma OK.

Ajoissa nukkumaan. Yöllä veti suonta kaasujalan alaosissa huolimatta vakionopeussäätimen käytöstä mutta seuraavina öinä niitä ei enää esiintynyt. Pieniä ergonomisia muutoksia penkin ja ratin asentoon sekä rennon matka-ajorutiinin palautumista tarvittiin.

Mp-reissuillakin tapahtui vastaavia esimerkiksi vanhan tonnisatkun GSX:n ohjaustangon päiden ajoittaisesta tärinästä niiden tärinäntappo-lyijypainoista huolimatta, joka puudutti eniten staattisessa jännityksessä olleen kaasukäden peukalonseutua - sekin haitta häipyi yleensä parin ajopäivän kuluessa. Samoin kävi alkuun epämukavan kovien satuloiden kanssa. 'Ison Rosvon' (GSF-1200/S) osalta avun toi pari pientä korotusholkkia ohjaustangon alakiinnikkeiden ja yläkolmion väliin asennettuina.

Alkuun

2. päivä. Lauantai 3.6. Tukholma - Oslo

Kello 05 herättiin ensimmäistä kertaa hytissä #6110, aika hyvin nukutti siihen saakka. Koirat nukkuivat poikkeuksellisesti sohvasta käännetyssä alasängyssä Irman jalkopäässä, mutta siitäkinhän sitä lisähintaa maksettiin. Näköalat ikkunasta eivät pahemmin kiinnostaneet eivätkä seinien takaa ja käytävältä kuuluneet äänet urahtelua kummempaan kilpalaulantaan aktivoineet, onneksi.

XCover 4:lla räpsäytetty

Buffet-aamiainen alkoi kello 08 (SA=Suomen, ei RA=Ruotsin eikä NA=Norjan aikaa) ollen siihen kohtaan juuri ennen pitkähkön ajopäivän alkua hyvinkin kelvollinen.

Hyvää keliä tarjottiin taas Tukholman saaristossa, toivottavasti sama meno jatkuu lähipäivinä. Ja jatkuikin, aivan reissun lopulla plusasteita oli jo melkein kolmekymmentä.

Odotusaika loppulähestymisessä satamaan kului totutun hitaasti, mutta kolmekymmentä minuuttia ennen sitä kuskit kuulutettiin ja ajoneuvoille saakka päästiin suoraan hissillä ilman ryysistä. Täysi laiva heinä-elokuussa ja se olisi perinteellisesti voinut olla haastavuudeltaan hieman toinen juttu.

Verkkovierailu käännettiin päälle kännyistä, aika hyvin kattaa Ruotsin ja Norjan kännykkäverkkojen peittoalue reittimme joskaan ei ajoittain pysy lähellekään 4G-tasolla (Elisa ja Telia). Muutamia katkosalueitakin löydettiin muun muassa Norjan tunnelialueilta.

Ajoreitti E20/E18 vei Osloon sopivalla tauotuksella. Hieman yksitoikkoisempia pätkiäkin löytyi muttei rekka- saati muita ruuhkia. Nelijalkaisilla oli kaikki OK lähes jatkuvasta makoilusta päätellen. Irma etsi netistä majoituksia ja vierailun arvoisia paikkoja sen mukaan minne milloinkin ajelimme tai suunnittelimme menevämme, joten sain keskittyä ajamiseen kunnolla.

Kommentoitu karttaliite [L].

Taas uusi rajanylityspaikka, tällä kertaa Ruotsista (Töcksfors) Norjaan (Ørje). Toinen vastaava pohjoisempana tiellä #218 ajettiin parisen viikkoa myöhemmin. Tankki täytettiin juuri ennen rajalle ajoa Töckforsissa (42,0 litraa / 700 km = 6 litraa sadalla kilometrillä). Vakionopeussäädin auttaa sekä jalkojen rentoutuksessa että polttoaineen kulutuksen säätelyssä.

'Topkamp Ekeberg Camping Oslo, Ekebergveien 65, 1181 Oslo, Norja' löytyi helposti sijoittuen nimensä mukaisesti isohkon mäen laelle.

Alueella lienee ollut noin nelisensataa paikkaa retkeily- ja matkailuautoille sekä -vaunuille lukuisia telttapaikkojakaan unohtamatta, joskus heinä-elokuussa sielläkin saattaa olla tungosta. Nyt siellä sopi suuremmin jonottamatta minne vaan.

Sähkötöntä teltan / auton paikkaa ei meille määrätty, joten saatoimme vapaasti valita sopivimman ruudun respassa osoitetulta alueelta. Valinnanvaraa riitti myös lähempänä huoltorakennuksen siistejä vessoja ja suihkuja, naapureina vaan ei iholla saakka oli vain pari matkailuautollista italialaisia. Onneksi. Vieressämme kävi myös joku ikäisemme matkailuautoporukka siirtyen kohta kauemmaksi heidän viimein huomattuaan, ettei suurta matkailuautoa saanut vastarinteessä peruutettua liukkaiden muovikiilojen päälle = vaateriin. VE2 eli ajo rinteestä eteenpäin kiilojen päälle ei näemmä ollut vaihtoehto.

Alempana laaksossa näkyi vähän Oslon ydinkeskustaa ja tuolla taaempana rinteessä vissiin myös Holmenkollen hyppyrimäkineen, jonne saakka emme tällä kertaa ehtineet.



Vanhat satama- ja teollisuusalueet muuttuvat tämän päivän tarpeisiin paremmin soveltuviksi.

Alkuun

Leirintäalueen vieressä oli niitty- ja metsäalue hevostalleineen, lenkkeilyreitteineen ja pienempine polkuineen monenlaisella ulkoilmataiteella somistettuna, niinpä Otto sai purkaa patoutuneita menohalujaan muun muassa edestakaiseen rinnejuoksuun välillämme. Ja ärhennellä 'kävelevälle' naispatsaalle, pelottihan se varmaan jo pelkän suuren kokonsa vuoksi.

 Nopeita olivat Oton liikkeet ja ääntäkin lähti. Jaro ei ollut moisesta jätistä moksiskaan.

Irman kuvakooste [L]: se 'Dunlop'-pariskunta puussa roikkumassa ja se päällään seisonut henkilöinstallaatio(?) olivat aika omalaatuisia, mutta tuo sisäänpäin koverrettu suuri kolmiulotteinen kasvokuva kerrassaan hieno lajinsa edustaja.

Valoa kohden matkamme vie..

Iltapizzan ja juomien osto alueen ravintolassa onnistui vain haluamansa tuotteet ensin netin kautta tilaamalla ja maksamalla, valmis tavara toimitettiin sitten pöytään tilaajan nimen perusteella.

Matkatavarat autossa ovat vähän miten sattuu mikä missäkin päin, samoin Irman sänkyratkaisun toimivuus oli vielä kysymysmerkki.

Olipas tuolla hiljaista jo alkuillasta.

Alkuun

3. päivä. Sunnuntai 4.6. Oslo

Kello 05 päästiin aamuaurinkoon koiralenkille ja tuntia myöhemmin tehtiin sama uudelleen; hiljaista oli edelleen joskin Oslon keskustaan ajava paikallisbussi näkyi jo kulkevan.

Norjassa näkyi joka puolella meikäläisittäin paljon erilaisia sähköllä liikkuvia ajoneuvoja, joten silmiinpistävän reilusti olivat tuollakin joutuneet lisäämään alueensa sähkönjakelupisteiden lukumäärää ja kapasiteettia.

Muun muassa uusi ilmarunkolinja oli tuotu maanpinnalle laskettujen suurten, betonilla täytettyjen kaivonrenkaiden pystyssä pitämien puupylväiden avulla; energian jako leirin sähköistetyn puoliskon eri osiin sijoitettuihin työmaakeskuksiin hoitui varmaan sadoilla metreillä paksuhkoa kumikaapelia sekä maan pinnalle levitettyinä että kulkuteiden kohdalle lisättyjen suojaputkitettujen sorakorokkeiden sisälle upotettuina. Mitähän läheisiin puihin tai maastoon iskevä salama indusoi tuohon verkkoon kytkettyihin autoihin ja laitteisiin..

Noista pienemmistä laatikoista näkyi liittimien mukaan saavan ulos kolmivaiheisena 2 kpl 32A ja 2 kpl 16A, sekä yksivaiheisena useista shukoliittimistä á 10-16A. Sitä sinistä 'CEE'-liitintyyppiä ('Caravan-liitin') en noista pienemmistä havainnut. Alueen vanha maahan kaivettu sähköverkko tolppineen ja shukoineen ruokki pienempiä kuluttajia.



Asuntovaunujen vetoautoista osa oli vähintään hybridejä ja ainakin yksi täyssähköinen VW Caddyn uudenkarhea retkeilyautokin bongattiin jossain; nopeille ajoakkujen lataamistarpeille oli ilmeisesti jo riittävästi kysyntää.

Hyvin tarkeni yön yli: Irmalla oli pieniä haasteita vielä vajaatäyttöisen 'Coleman's'-ilmapatjan ja peittona olleen vanhan makuupussinsa eristyksen suhteen. Itseäni nukutti aika mainiosti uuden 'Carinthia FIN' alla, joka on Intin kirjoitushetken makuupussimalli, sisälakanapussi vakiona, Varustelekasta. Ehkä Otollakin oli pieniä haasteita uuden majoitustavan ja autoa ympäröivän äänimaailman vuoksi sen nujutessa Jaron kanssa yöllä.

Irma kävi keittiössä keittämässä vettä puurolle ja pikakahville, loput ruokailuhommat hoidettiin auton vierellä aamuauringossa kolmiomaisilla retkituoleilla istuskellen ja muovilaatikkoa retkipöytänä hyödyntäen. Vallinneiden ja ennustettujen kelien laadun vuoksi päätettiin jäädä sinne vielä toiseksi yöksi jotta kaupungilla kiertelyyn jää paremmin aikaa. Tiestöllä ehditään kyllä saikkaroimaan ympäriinsä aivan riittävästi vähän myöhemminkin.

Oslon keskustaa tuomiokirkon kupeella. Tuo vihertävä patsas keskellä Suurtoria kuvaa kartan mukaan kuningas Kristian IV:ta. Kuvaajan takana oikealla on 'Jernrosene'-muistomerkki omistettuna 22.7.2011 tapahtuneen, 77 henkeä vaatineen hyökkäyksen uhrien muistolle.



Päivämme meni kierrellessä Osloa kävellen ja pidemmät matkat busseilla siirtyen. 'Ruten'-äppi asennettiin molempien kännyköihin sillä vain kertalippuja voisi ostaa yhdellä kännyllä useamman, mutta ei useampia esimerkiksi vuorokauden voimassa olevia. Kolme kulkua vuorokauden kuluessa ja kertalippujen hinta oli sillä kuitattu. Koirat liikkuivat julkisessa liikenteessä ilmaiseksi ja keskustaan meno, siellä matalalattiaisilla bussilla liikkuminen sekä paluu leirialueelle olivat niillekin pala kakkua.

Kuumakin oli ja juomavedelle, päähineelle sekä aurinkorasvalle tilausta.

Kuvassa näkyvän 'Mathallen Oslo, Vulkan 5, 0178 Oslo, Norja' edustalla lastenrattaita työntänyt nuorimies kysyi kansallisuuttamme ja tokaisi sitten: "Tervetuloa liittolaisiksi!".



Tuo Ruokahalli ei vissiin ollut juuri muuta kuin vanha hienosti korjattu iso kuori täynnä ruoka-ainesten ja valmiin ruuan, juomien ja muiden virvokkeiden myyjiä pienissä kojuissaan ja ravintoloissaan [L]; esimerkiksi tuo rakennuksen pään ravintolan ulkoilman Fish & Chips -annos paksulla hernemössöllä ja oluella höystettynä oli kerrassaan erinomaista, joskaan myyjän kannalta ei ainakaan nolostuttavan halpaa. Hinta-laatusuhteeltaan silti OK kertasuorituksena.

Alkuun

Irman aurinkolasit olivat edelleen kateissa joten hän osti vähän myöhemmin kolmet, halvalla kun sai. Taluttimen eli Flexin kahvakoteloon sopivat koirankakkapussitkin loppuivat heti alkuun unohdukseni vuoksi, joten Irma haki niitäkin jalkapatikalla kämppärin rinteen juurelta. Illemmalla Irma kävi siellä ja sen viereisessä Vanhassa kaupungissa kommentein "Hautausmaa löytyi, ei muuta mainittavaa".

Komeita taloja rannan äärellä, luulisin. Vasemmalla reunalla puiden seassa oli useita lapsille tarkoitettuja kiipeilytelineitä [L] joiden jännittävyyttä näytti lisänneen etenkin kuvan etualan aukosta tehty pitkähkö kurkotus ulos ja hyppy vajaan parin metrin korkeudesta viereisen pylvään ympärillä pyörivälle, alas samantien laskeutuvalle telineelle vanhempien valvoessa ja auttaessa alta. Sen takana toisen aukon kohdalla olleessa pylväässä ei ollut hissiä saati käden- eikä jalansijoja, pelkkää kitka-laskeutumista tarjolla.



Lasten touhuja oli helppo seurailla viereisen baarin ulkoilmasta samalla kun latasi kännykkäänsä lisää virtaa bussilipun mahdollista näyttötarvetta varten - bussikuskeille sitä ei automaattisesti näytetty mutta todennäköisesti bussilinjoilla ajoittain kiertelevät tarkastajatkaan eivät niitä meiltä kyselleet.

Sikäli oli roskaisen oloista vettä ainakin tällä reunalla satama-allasta ettei uiminen houkutellut vähääkään.

Oopperatalon edessä sen sijaan erilaisia saunomis- ja uintimahdollisuuksia käyttäjineen riitti, tuossa näkyy vain osa palvelua tarjonneista.



Aivan Oopperatalon edustan mereen laskevalla luiskalla oli hanhipariskunta jälkikasvuineen lepäilemässä jolloin Oton elämänkokemuksen puute nousi taas esiin: se pyrki suoraan niidenkin iholle huolimatta vanhempien lintujen pikaista päällekäymistä edeltävistä sihinöistä ja muista uhkailuelkeistä. No koirat dipattiin mereen eli niiden vatsat kasteltiin viileässä vedessä aavistuksen sivummalla..

Ei liene huono tämäkään kaupunki josta suurin osa jäi vielä näkemättä.

Caddyn moottori oli illalla käynnissä kymmenisen minuuttia starttiakun varaustilan laskettua normaalia alemmaksi. Erillinen varauksen valvonta-led vilkkui jo punaisena eikä esimerkiksi takatilan kattovalo syttynyt - auto taisi suojata jo starttauskykyään. 50-wattinen tuulilasia vasten asetettu veneaurinkopaneeli ei oikein riitä kaikkeen tarpeelliseen noin kytkettynä, niinpä irtolaitteiden lataukset (kaksi takaosan irtovalaisinta, kaksi älykelloa, kolme älykännykkää, yksi läppäri, yksi pda, muut) siirrettiin starttiakun 12VDC -liittimestä hupiakun liittimen kautta ladattaviksi. Aurinkopaneelihan lataa Ctekin läpi hupiakkua ensimmäisenä ja pisimpään, starttiakkua pulssilatauksella vasta hupiakun täytyttyä.

Imatralla vielä kirkas moottoriöljy oli nyt jo pikimustaa mutta sen pinta ei onneksi vajunut mittatikussa. Se vaihtui suodattimineen ja muine vaihto-osineen hetikohta kotiin päästyämme.

Alkuun

4. päivä. Maanantai 5.6. Oslo - Kristiansand

Hyvin nukutti joskin Suomen aikaan säädetyt sisäiset kellot ohjannevat vielä koiria: suuremman energiankulutuksen omaava Otto herätti kello 0600 (NA) vaatien normiaikaista kävelyä tai/ja aamiaista Jaron vielä kuorsatessa.

Rapian kilometrin mittainen aamukävely seurasi pian, josta osa vapaana pellolla ja nurmella juostessa keskinäisen ärinäsession, näykkimisen ja muun koiraleikin merkeissä. Monta muutakin oli samoissa merkeissä samoilla alueilla koirineen. Hyvä ja kuiva keli jatkui edelleen.

Auton sisäilma pysyi aika kelvollisena yön ylitse, vaikka katon poistopuhallin oli asennossa 'puhallus ulospäin nopeudella yksi'. Ollapa joku happi- ja hiilidioksidipitoisuusmittari muutamia päiviä käytettävissä.

Aamupala, suihku, leiri kasaan, lenkit ja tien päälle kaupungin kautta sen länsireunaa viistäen pääpiirteiselle reitille E18, #315, #404, Fv36, Fv260, #41 ja E18.

Kommentoitu karttaliite [L].

Ensimmäinen 'Ace High' Tropo Scatter -radioasemakohde oli portin, vahdin ja aidan takana joten se siitä. Olisi sittenkin pitänyt ajaa Oslon koillispuolella olleen 'NSOZ, Sørum' sijaintipaikalle. Ehkä joskus toisella kertaa, ehkä ei ikinä.

Seuraava kohde oli 'Drammen' ja sen luona kalliotunnelissa useita 360-asteen kierteitä tekevä 'Spiralen' osoitteessa 'Drammen Spiral, Eivind Olsens vei, 3016 Drammen, Norja'. "Lengde: 1650 meter. Stigning 10 %. Runder: 6,5. Diameter: 70 meter".

Olihan se keksintö sekin myös laskeuduttaessa alaspäin, epäilemättä suuremmille ja pidemmille ajoneuvoille eritoten; alueella käydessään sai helposti taas tunnin lisää kokonaisajoaikaan.

Alla näkyy maisemaa tulosuuntaan, keskustaan.



Näkymä vastakkaiseen suuntaan. Ravintola ja pari ruokailuryhmää monista sekä vanha tykki, jonka putken koroa jokin koululaisryhmä ruuvaili antaumuksella. 



Parkkialueet ja tunnelin yläpää ovat oikealla. Ravintola oli kiinni mutta avoin vessarakennus takana parkkialueiden reunalla löytyi, joitain kävelyreittejäkin näytti olleen tarjolla. Autoja oli parkkipaikoilla lukuisia joten paikka näkyi kiinnostavan muitakin.

Alkuun

Etenemisen vaadittua kahvitaukoa tehtiin mutka ajosuuntaan nähden vasemmalle, tielle #315 Holmestrandiin sopivaa kahvipaikkaa etsimään. Keskustassa ainakin osasta maksullisia parkkipaikkoja ensimmäinen pysäköintitunti oli ilmainen ja 'Easy Park' sielläkin käytössä. Ja taas tuli kaupassa ja kahvittelemassa käynnistä vajaa tunti lisää kokonaisajoaikaan, mutta E18-tien varrella olevat lukuisat huoltoasemakompleksit eivät kertakaikkiaan enää kiinnostaneet auton tankkauksia ja vessoja lukuun ottamatta.

Vähän alempana tien #308 eteläpäässä olisi ollut jälleen yksi 'World's End, Helgerødveien 590, 3145 Tjøme, Norja' joka nimensä perusteella kiinnosti kyllä, mutta olisi illemmalla aiheuttanut liikaa aikataulullisia paineita majoitusvaiheessa. Jäi sekin alue seuraavaan kertaan.

Seuraavalle Tropo-Scatter -asemapaikalle 'NSMZ, Stormyrheia' oli matkaa toistasataa kilometriä, jonka viimeisistä kilometreistä osa oli kovaa hiekkaa ja rinteessä paikoitellen vielä jäljellä ollutta vanhaa asfalttia. Se löytyy kartalta myös Googlemapsin haulla "Stormyrheia" nimellä "ACE High stasjon Kristiansand".

• https://ace-high-journal.eu/kristiansand.html

Mäen korkeimmalle huipulle oli kivistä kasattu matala pylväs ja erilaisten peilien sekä mastojen kiinnityspisteiden / kiinnikkeiden jälkiä näkyi läheisissä kalliossa. Jo pahoin haalistunut alueen historiasta kertonut opaste oli keskeisellä paikalla josta tuo näkymä on valokuvattu. Hyviä olivat maisemat horisonttiin joka suunnassa, joskin matalaa puustoa ja pusikkoakin pukkasi jo kiitettävästi.

© maker of that plaque / © skaperen av den plaketten

Hyvin oli Kylmän sodan aikaisen tropo-scatter -radioverkon ja sen asemapaikkojen purku jälkisiivouksineen sekä maisemointeineen tehty tuollakin, moni sen entisyydestä kielinyt seikka olisi voinut jäädä kokonaan huomaamatta ilman opasteen antamaa infoa.

Kartan alemman numerosarjan '134/6' tienoilla oli kallioon kiinnipultattuna tuore, todennäköisesti radioamatöörien alumiinimasto VHF-/UHF-antenneineen (putken päässä ylimpänä lienee joku 'Diamond X5xx'-sarjan 2m/70cm piiska tai vastaava ja alimpana kaksielementtinen 'Aerial AV-1431' VHF:lle).



Terveiset tuon pystyttäneille radioamatööreille piti jättää maston alapaarteen ympärille kevyesti teipatulla muistilapulla, kun QSL-kortteja ei ollut matkassa mukana.

Siellä lienee ainakin joskus ollut myös pidempiaikainen geokätkö sen alan harrastajien haeskeltavissa. Siihen liittyvän opastaulun kuvaa teksteineen ei haluttu tallennettavan nettiin.

Koirien päivällistaukoa seurasi Oton juoksentelua alueella kun käärmeitä, lasinsiruja, ruosteista piikkilankaa tai muita vaaranpaikkoja ei havaittu. Irma ja Jaro kiertelevät tuossa alueen luoteis-pohjoisreunaa.



Jos olisin ollut yksin liikkeellä Caddyn, Kenwood TS-480SAT:n (HF-radio), DX-Wiren 10-metrisen lasikuituisen putkiteleskooppimaston, lanka-antennien ja Honda EU22i-aggregaatin kanssa, niin kyseinen paikka olisi tullut ääneen muutamalla eri modella vähintään lähitunneiksi, ehkä seuraavaan aamuun saakka.

Paluumatkalla alaspäin pari vanhempaa herrasmiestä pysähtyi autollaan kohdallemme jutustelemaan niitä-näitä mukaan lukien ilmaan heittämäni 'Mäki ja sen entinen troposcatter-radioasema'. Maanomistajia tai jopa entisiä aseman työntekijöitä kenties aiheen tuntuessa olleen heillekin ilmeisen tuttu - aivan kuten Fär-saarilla samanlaisella alueella tavatulla "satunnaisella jutustelijalla" aikoinaan.

Hyvänpäivänjatkon vaihtoa seurasi ajo mäen alle ja hiekkatien ylempää reittiä jatko mutkaiselle sekä kapealle asfalttitielle #41 alas merta sekä E18 Kristiansandin sataman leirintäaluetta kohti. Pientä turistiajoa taas tarvittiin aivan ajon lopussa, mutta Caddy sopii onneksi aika kapeasta raosta läpi.

Vanhoja kuusikoita parturoitiin monella alueella, toivottavasti syynä eivät ole sen 'kirjanpainajan' tekemät tuhot; eritasoista halkobisnestä tehtiin siellä yleisesti. Toinen, mikä jäi Norjasta erityisesti mieleen, oli joka puolella nähdyt parturi- ja hiustenleikkuupaikat samaan tyyliin kun meillä on paljon kebab- ja pitsapaikkoja.

Alkuun

'Roligheden Camping, Framnesveien 10, 4632 Kristiansand, Norja'  sijaitsee satamassa venevarastoalueen takana ollen itse asiassa ihan hyvä, tilaa korkeuserojakin omaavalla alueella oli vielä monenlaiselle majoittumiselle ja meri aivan vieressä.

Pienen kiertelyn jälkeen auto saatiin siedettävän vaateriin osoitetulle alueelle ja pian päästiin kävelemään Irman aiemmin bongaamaan lähiravintolaan caesar-salaatille ja lasagnelle palaten takaisin sen viereisen ruokakaupan kautta. Kaupan pihalla yksi teinipoika pyöritteli äänestä ja kädenliikkeistä päätellen jotain perhosveitsen tyyppistä teräasetta kädessään.



Normaali hiljainen ilta, hyvät faciliteetit alueen tiloissa ja molemmille vuorollaan kuusi minuuttia kuumaa suihkuvettä tiloihin sisäänpääsynkin mahdollistavan älykortin avulla, hyvin sielläkin pärjättiin vaikka autoa ei aivan vaateriin saatukaan. Keittiöpuolesta ei ehditty saamaan omaa kokemusta.

Vieressä oli meriuimala hyppytorneineen, veikkaan että sen hyppylavojen maksimikorkeus oli vähintään 7,5 metriä ellei enemmänkin. Muutama nuori kokeili niitäkin, uimavalvojia tai vastaavia en bongannut mistään. Lähellä sitä vasemmalla oli vanha 'WW II'-ajan tykin asemapaikka ja laiturin [L] © Irma oikealla puolella hieno Picnic-alue suuren pienvenesataman laiturialueen jatkeella. Hyvää palvelua oli siinäkin muodossa tarjolla myös veneillä sinne saapuville.

"Uskottava se on".. yksityiskohta Picnic-alueelle vievän kävelyreitin varrelta.



Hyvin varmaan tarkeni auringossa myös tuollaisissa. Isompiakin puolikiinteiden näköisiä malleja alueella näkyi.



Mitähän noihin mustiin putkentumppeihin tuolla hytin vasemmassa alanurkassa on tarkoitettu laitettavan; ongenvapoja, saappaat kuivamaan varsistaan, muuta, ei mitään?

Alkuun

5. päivä. Tiistai 6.6. Kristiansand - Stavanger

Otto päätti ettei 05 jälkeen nukuta muitakaan. Uikutiuikuti... eli aamulenkille ja Jaro sen loputtua mukaan toiselle kierrokselle. Uikutukselle näkyi olevan hyvä syy tonttiin pian pudonneiden pötköjen muodossa. Kannellisia roskakoreja oli täälläkin kiitettävän tiheässä joihin kakkapussit sai pudotettua.

Hyvät suihkut ja riittävästi kuumaa suihkuvettä, mutta vasta 0730 keittiö avautuisi eli meille liian myöhään => pikkutrangialla kaasuineen tehtiin kuumaa vettä pariin Cappuzzino-kupilliseen ja ruokatermokseen pikapuuron haudutukseen, paistinpannulla jääkaapissa kotoa saakka kulkenut kanaburgeri kuumaksi ja kaksi paistettua 'kananperseenhävytöntä' leivän päälle fried by Irma.

Viralliset valvojat olivat taas erittäin tarkkana mahdollisten ruokapudotusten eli ruokahävikin minimoinnin varalta. Onneksi ne eivät kerjää.



Kristiansandissa tankattiin (30 litraa / 500 km = 6 l/100 km / 517 NOK = 45,06 € = 1,50 €/litra) ja jatkettiin kaupungin läpi ison laivasataman kautta, jota myös 2004 perheen kanssa katselttiin 'M/S Princess of Skandinavian' yläkannelta silloisen mp-reissumme suunnan ollessa Newcastle-Upon-Tyne ja Skotlanti. Harmi että sekin Göteborgista startannut ja sinne parkkeerannut laivalinja on jo lopettanut.

Tämän päivän ajoreitti noudatteli pitkälti E39 - Skinnsnes, Rom, Flekkefjord - josta alkoi koko reissun ehkä paras mp-mutkapätkä Fv44 - Egersund - Sirevåg - Stavanger.

Kommentoitu karttaliite [L], jossa on jouduttu korjaamaan punaisten pisteiden väliin piirrettyä pidempää vihreätä suoraa viivaa paremmin ajoreittiä kuvaavaksi; muutetun alueen vihreässä viivassa ei ole punaisia pisteitä. Jos alueella ei ole yhtään APRS-lähetettä VHF:lla kuulevaa radioasemaa, niin Caddyn lähettämä paikannustietopakettikaan ei löydä tietään järjestelmän palvelimille saati käyttöliittymään saakka.

Fv44:lla odoteltiin muutama minuutti kun tien parantelijat lastailivat isoa kuormuriaan räjäytetyn kallion palasilla, nuori puhelias liikenteenohjaaja kertoi että menossa oli ensimmäiset viikot sellaista keliä että siihen kannatti edes ryhtyä. Mutkien ja korkeuserojen vähentyminen tien oietessa varsinkin uusien tunneleiden ja leikkausten takia on motoristin kannalta ehkä huono, mutta paikallisen päivittäin kauemmaksi töihin sitä kautta ajavan kannalta erinomainen asia varsinkin kelirikkoaikoina.

Räjäytysten yhteydessä kannatti kuulemma varautua reilun parinkymmenen minuutin etenemistaukoihin. Paljon suuremmalla tielinjan louhinta-alueella näyttivät käyttävän myös nestemäisiä r-aineita, jota suuri punainen kaksisäiliöinen tankkiauto toimitti käyttöpaikalle.

SUOSITUS: Hiljaista liruttelua 'polvi maassa' kannattaa hyvällä kelillä harrastaa tiellä #44 esimerkiksi Flekkefjordista Egersundiin. On se vaan hieno, mutkainen, paljon korkeuseroja sisältävä ja paikoitellen aika hidaskin ajettava. Monen motoristin mieleen uskoisin - se toivoakseni ei tahallaan keskellä tietä lirutellut, B-kilvissä asuntoautolla liikkunut tyyppikin olisi kaksipyöräisellä liikkuen päässyt ohitetuksi _paaaljon_ aiemmin..

Flekkefjordissa ajoin hölmöyttäni matalahkon katukiveyksen yli kaupan pihan parkkipaikalla ja kuskinpuoleinen kuralappu edessä otti osumaa pohjaansa. Kotona tarkastettiin -läpän kiinnitykset ja sivukotelon pohjan maalipinta sen takana öljynvaihtotyön yhteydessä - syntynyt jälki on nyt suojattu asianomaisella suojamassalla ruostumista vastaan. Pyörän kulmat pysyivät ennallaan renkaan kulumisen jatkuttua normaalina.

Matkalla käytiin kiertelemässä reilu tunti myös kallioon osin louhittua Atlantin Vallin linnaketta osoitteessa 'Sirevåg kystfort, 4364 Sirevåg, Norja'. Alla näkyvästä linkistä löytyy lisää kuvia ja tietoa © Bunkersite.com.

• https://www.bunkersite.com/locations/norway/rogaland/ogna.php

Sen sijainti näkyy kartalta, koordinaatit viittaavat tuon oikean reunan parkkipaikan keskustaan. 

 © Google

*) -merkitty kohta oli haastavin kiivettävä ja laskeuduttava jyrkkyytensä, suuren porrasnousun sekä yhdestä tolpasta irronneen käsitukiketjunsa vuoksi.

Google Earthista nuo maan pinnan tasalta sangen huonosti erottuneet betonirakenteet näkyvät selvästi ympäristöään vaaleampina. Pientä paikoittaista, yksityiskohtia peittävää blurraustakin kuvassa näkyy muttei häiritsevästi.

Alkuun

Eli tämä.



Alueella riitti erilaisia pesäkkeitä, asemia, majoitusparakin betoniseinäinen alakerta, tähystyspaikkoja myös läheiselle merialueelle, pimeitä ja ahtaitakin tunneleita syvälle vievine rappuineen sekä mukavan jyrkkiä ulkopuolen polkuja läpsyt tai sandaalit jalassa liikkuneille.

Ja lyhytjalkaisille koirille joista vasta Jarolla ponnistuskyky ja kehon hallinta riitti kunnolla hyppyihin paikaltaan ylemmäksi, laskeutumisen onnistuessa vaikeuksitta molemmilta. Hyvin ne suostuivat kiipeämään ja laskeutumaan myös kosteiden, viileiden sekä umpipimeiden kalliokäytävien pätkittäin ylhäältä- ja/tai alhaaltapäin valaisemissamme rapuissa. Osa maanpinnan reunimmaisista poluista oli kävelykelvottomia puiden kaadon jäljiltä.

Opaste mäen päällä. 'Iskemien' jälkiä esiintyy jo.

© maker of that plaque / © skaperen av den plaketten

Aluetta juuri kiertänyt motoristi muistutti parkkipaikalla jutellessamme valaisimien tarpeesta: Irmalla oli ainoana valonlähteenään kännykkänsä ja minulla esihistoriallinen 2D Maglite tosin led-polttimella päivitettynä - tyhjää parempia nekin mutta otsalampuille olisi ollut tilausta; jollainen oli sittenkin autossa niin sanotussa jemmassa.

Kevytkin kypärä olisi säästänyt yhdeltä katto-pääkosketukselta alemman kuvan pimeässä ja matalassa tunnelissa liikkuessamme.

G10:n omasta salamasta huolimatta IrfanView64 on tuossakin parantanut kuvan valoisuutta reilusti.

Vähän myöhemmin ohitettiin erään jo sulkeutuneen rannikkoradioaseman lähetysantennikenttä lukuisine mastoineen ja antenneineen [L] © Google ajaen kerran edestakaisin sen pääportin ohitse. Google Earthin kuvassa lähetinmastot erottuvat oikein hyvin [L] © Google.

• https://telenorkulturarv.no/en/rogaland-radio
• https://youtu.be/D8BAyZW7H3U  (englanninkielinen esittelyvideo)

"Ei vastaanottoa", mikä ajoaikataulun pitävyyden osalta saattoi olla hyväkin juttu. Mieleen ehti jo nousta joitain 1980-luvun puolivälin kotimaisiakin radioasemahommia.. Vai mitä JussiC?

Alkuun

'Mosvangen Camping, Mosvangen 15, 4021 Stavanger, Norja' oli tupaten täynnä, onneksi pääsimme sisälle vaikka autojen sähköpaikatkin olivat jo loppuneet. Suosittu paikka kun yli kuusimetrisille matkailuautoille ei ollut vapaata tilaa tarjolla vielä 8.6. aamullakaan, vaikka leiriytyjien vaihtuvuutta tuntui olevan reilusti. Ja jatkuvia autojonoja portin molemmilla puolilla sekä ulkopuolisessa 'paisuntasäiliössä'.

Ei ennakkovarauksia kuten ei monille muillekaan vastaaville alueille, sikäli kun se käytännössäkin piti paikkansa.



Alueen vessat ja keittiö tuolla päärakennuksen oikealla sivulla olivat OK joskin omat ruuanvalmistusvälineet ja astiat tarvittiin.

Trangian alumiinikattilankin hyväksyvät liedet, kunnolliset vedenkeittimet ja tilavat astianpesualtaat kaikkia oli kolme vierekkäin, samoin roska-astiat parille eri jakeelle. Keittiön ulkopuolella oli pöytiä ja tuoleja sade- sekä aurinkokatoksineen, ainakin yhden pöydän luona saattoi käyttää ja ladata laitteitaan shuko-pistorasiasta.



Ruuhkaa oli tiettyihin aikoihin niin liesien kuin pesualtaidenkin luona. Huomioi lämmin takki Irman vyötäröllä, se ei tällä alueella ollut koristeena.

Yöllä piti muistaa numerokoodi jos mieli päästä vessan ovesta sisemmälle. Aluehan oli täysin avoin joka suuntaan ja sen läpi pääsi kuka vaan vaikka lenkkeilemään tai koiraansa kusettamaan - noitakin ulkoilureittejä mainostettiin rannan valotolpassa.

© maker of that sticker / © etikett forfatter

Alueella nähdyissä kylteissä kerrottiin siellä varastetun leiriytyneiden polkupyöriä ja kehotettiin paneutumaan niiden lukitukseen, onneksi tuulilasimme päälle teipattu irtonainen 50W aurinkopaneeli saati koirien ruokakupit eivätkä muut rojumme kelvanneet.

Meille järjestyi yllättävä mutta koirienkin kannalta erittäin positiivinen mopsitapaaminen kun autolle saapui parivuotias 'fawn'-värinen (kuten Otto) mopsiuros ulkoiluttajansa kanssa. Otto ja Jarokin olivat heti täpinöissään ja nelijalkainen vieras veti huolellisten haistelukierrosten jälkeen pari kierrosta 'mopsihepulia' fleksinsä päässä poistuessaan ;-) Kyllähän mopsi toisen samanlaisen tuntee eikä muista ole niin väliä! Kuten entinen työkollega Pasi sanoi: "Maailmassa saattaa vielä jossain olla koiran haistelematon ahteri, mutta kovin montaa niitä tuskin on..".

Purkkihernekeitto ja näkkäri ovat tunnetusti hyviä etenkin talvisen ankarissa ulko-olosuhteissa.. miksei siis tuollakin.

Alkuun

6. päivä. Keskiviikko 7.6. Stavanger

Otto heräsi kello 05 mutta jatkoi tosissaan vasta tuntia myöhemmin.

'Toimisto' erinomaisen rauhallisena paikkana myös päivittäiseen pikadokumentointiin ei enää siihen aikaan vaatinut ovikoodeja sisäänpääsyyn. Eipä se senhetkinen koodi paljoa vaikeampi voisi olla, neljä parillista numeroa suoraan nousevassa järjestyksessä kakkosesta alkaen, mutta riitti pitämään ulkopuoliset pääoven ulkopuolella.

Auton viereisen pirtinpöydän sijaan aamupala valmistettiin alueen keittiössä. Autolle jääneille Trangian pihdeille olisi ollut käyttöä etenkin paistinpannun kuumettua reilusti muutaman leivänpalan paahtamisen ja lämmityksen aikana suurimman kattilan oltua leipäkasan päällä ikäänkuin uunin ulkokuorena. Ei ole kokin näpit minullakaan, mutta näinkin nuorella iällä pienet punoitukset näpeissä paranevat näemmä vauhdilla.

Otto veti hetken päästä tuoretta heinää naamaansa siihen malliin, että alkoi oikeasti kiinnostamaan puklaako se ne yöllä petiinsä kuten muutaman voikukan nuput Oslossa - tuskin, sillä kananmunan kuoriahan se on rouskutellut ennenkin.

Irma lähti vaeltamaan huolella lähialuetta aluksi kierrelleellä bussikyydillä noin 40 kilometrin päähän paikkaan nimeltään  'Preikestolen'.

© Irma

Tässä [L] on videota pääkohteesta ja kuva kävelyosuudelta [L] (molempien © Irma) joka oli läpäisty nopeasti, mutta kello 13 lähteneeseen paluubussiin hän ei ehtinyt ja leiriinpaluunsa venyi kolmisen tuntia myöhemmäksi. Komeata mutta haastavaa on seutu kyllä joten kunnon kengille, päähineelle, juomavedelle, kunnollisille kävelysauvoille ja vastaaville on selkeää tilausta.

Karttaliite [L].

Moottoripyöräilevälle yksi erinomainen hyvän kelin mutka- ja maisematievaihtoehto olisi voinut olla 'Lysefjordin' päässä sijaitseva 'Lysebotn', jonne päässee sekä pienellä (ajoissa alemmasta linkistä 'Lysebotn-Oanes' -reitille varatulla) lautalla että tunnelin ja kymmenien mutkien kautta tietä Fv500 - Skinnes - 450 - Ålgård - E39 - Stavanger. Jos sinne haluaisi ajaa vain teitä pitkin edestakaisin, niin Viamichelin.comin mukaan ajomatka lyhimmillään olisi vajaa 150 km ja ajoajassa 2:50 per ajosuunta ilman taukoja. Vaihtoehtoinen paluureitti Skinnesistä tielle 468 - Tonstad - 42 - E39 - Stavanger tekisi ajomatkassa lisää reilut neljäkymmentä kilometriä ja -ajassa samat lisäminuutteina. Fv500:lle pitää vielä joku päivä itsekin poiketa..

• https://www.google.com/maps/@59.0488566,6.6632882,14.92z?entry=ttu
• https://billetter.kolumbus.no/

Meillä leiriin jääneillä oli tiedossa joutenoloa kävellen ehkä kaupungilla saakka, tosin bussia varten pitäisi asentaa taas uusi appi kännyyn käteisen puuttuessa (käteinen kelpaisi kuskille, maksukortit eivät). Pidemmät päikkärit viileässä autossa ja paikallinen puuhastelu kiertelyineen voittivat kävelykeskustaan lähdön äänin 3 - 0. Leirin oheistoimintana kirjan luvun ja ympäristön seurannan sekä kävelyn lisäksi oli auton siivousta, tavaroiden järjestelyä, makuupussien sekä petivaatteiden tuuletusta kelin ollessa siihen hyvin suotuisa - kunnollisilla ja riittävän suurilla jousipuristimilla makuupussitkin olisivat pysyneet tuuletusnarun päällä ongelmitta.

Alppiruusuja monine värivariaatioineen riitti täällä moneen paikkaan.



Iltasafkaa varten käveltiin parin kilometrin päähän avoimeen ruokapaikkaan, mutta kun käteistä ei ollut, Irman debit-kortti ei jostain syystä toiminut eikä credit-korttikaan heille vielä kelvannut (oma pankkikorttini oli vielä Suomi-aluelukittuna), niin saamatta ja nauttimatta jäivät ne kebabit.

Norjalainen 'Vipps' eli tanskalaisen 'Mobile Pay'-tyyppinen kännykkä-äppi olisi myyjän mielestä hoitanut homman, mutta tietosuojan tasosta ei voinut olla riittävän varma sen asentamiseksi. Todennäköisesti turhaan, sillä kotona selvisi että ne olivat fuusioituneet toukokuun 2023 alusta 'Vipps Mobile Pay'ksi.

'Wolt' toi samaa matskua alueen portille mutta pirun pitkän odottelun ja kuskin liikkumisen nettikyttäämisen jälkeen; eipähän rulla-sellainen puolitettuna enää polttanut suitamme mutta tuotti tarvittua polttoainetta kehoillemme.

KYLMÄ! Alta 10 astetta ja päivän mereltä puhaltanut "riivatunmoinen" tuuli piti paljon vaatetta päällä paitsi joillain paikallisilla, jotka liikkuivat sujuvasti shortseissaan. Samaan aikaan uima-altailla ja läheisillä lenkkipoluillakin oli porukkaa koko ajan.



Uima-allasalueen reikäinen ulkoseinä leiriin päin.

Kuva ympäröivästä kaupungista jäi tänään väkisin aika vajaaksi, joten huomenna pois lähtiessämme ajellaan vähän ylimääräistä lenkkiä siellä.

Hyvin nukutti Irmaakin eli kävelyreissu vissiin vähän painoi ja väliaikainen retkisänkynsä toimii aika hyvin, mitä nyt sen hieman liian pitkä ilmapatja narisee muovilaatikoiden päällä liikkuessaan.

Alkuun

7. päivä. Torstai 8.6. Stavanger - Bergen

Kolme Ryydanan kehumaa (kiitos Mika vinkistä) suurta pronssimiekkaa havaittiin läheisessä rantakalliossa tuon satunnaisen mittakaavahepun takana,  

© Irma

  sitten mutka takaisin keskustaan ja lopuksi auton keula suunnattiin E39:lle rantapohjoiseen päin.

Kommentoitu karttaliite [L].

Tunneleita ja liikenneympyröitä piisasi, samoin siltoja sekä lauttoja saarten väleillä. Missään ei joutunut odottelemaan kovin pitkään kun lauttoja liikkui samalla reitillä parhaimmillaan useita peräkkäin esimerkiksi noin puolen tunnin porrastuksella, maksukin hoitui niissä sangen automaattisesti (laskutus lähivuosina?) paria poikkeusta lukuun ottamatta, joissa luettiin luottokortti.

Etukäteen pariin järjestelmäänsä syötetyt ajoneuvo- ja luottokorttitiedot ovat hyödyllisyysmielessä tarkastellen vielä kysymysmerkki.. PÄIVITYS 28.7.2023: Tämänvuotiset tie-, tunneli- ja lauttamaksut saapuivat [L] joskin aika yksilöimättöminä ilman erillistä tarkastuspyyntöä, sen sijaan viimekesäisiä vähän pohjoisempaa ei vieläkään ole kuulunut.

© Irma

Pisin Irman eilen käyttämä tunneli oli ollut yli 14 kilometriä pitkä, tänään jäätiin vähän alle mutta yhdestä tunnelista bongattu alin kohta oli noin 260 metriä merenpinnan alapuolella.

Pidemmissä tunneleissa oli keskinopeuskameroita joista Garmin XT muisti muistuttaa usein, niinpä vakionopeussäädin (+ pienempi vaihde + jarrupoljin jyrkissä mäissä) olivat aktiivisena hyvinkin taajaan Norjan nykyään melkoiset ylinopeussakot huomioiden, polttoaineen kulutuksen vähentämistä unohtamatta.

Yli tuhannen kilometrin tankkausväli ei tuolla kuormalla ja tasaisella tiestöllä vakkarin kanssa olisi ongelma.

Maisemat saarten sekä lyhyiden vesiteiden rytmittämällä reitillä olivat mitä mainioimpia ja motoristien määrä suurin tähän mennessä yhden ajopäivän havaintojen perusteella.

Alkuun

Olin edelleen kuskina Irman tutkaillessa mitä mielenkiintoista lähialueelta löytyisi ja mitä mielenkiintoisimmista vastaan tulleista paikoista, kylteistä, karttanimistä (vast.) löytyisi kuukkelilla. Muun muassa jossain saaressa olleen ja siksi hankalasti vierailtavana ohitetun viikinkikylän lisäksi löytyi taas yksi suuri 'Bilhälvete', josta hain uutta aurinkosuojaa tuulilasin päälle ja kaksi pakettia muovitettuja metalliklipsejä pyykkipojiksi.

Niiden kahdeksan millimetriä paksuja aluminoituja makuualustoja olisi voinut ostaa kolme, jotta auton auringonpuoleisen kyljen kuumentumista olisi saanut hieman rajoitettua varjottomilla asfalttikentillä pysähtyessään tai sellaisille majoittuessaan. Mutta maksuvaiheessa iski Mr. Murphy eikä kukaan asiakkaista saanut ostoksiaan ulos muuten kuin käteisellä firman pankkiyhteyksien kaaduttua. Ja sitähän meillä ei vielä silloin ollut - seuraavassa kaupungissa ATM:lla käynnin jälkeen luottokorttikin toimi taas niissäkin normaalisti. Myös karavaanareiden suosima kohde oli tuo 'B' pihojen autoista päätellen.

'Henkilökunnan' liikkeet JA kantamukset kiinnostivat taukopaikallakin iltaruokailun painaessa jo pahasti päälle (1522 NA). Muutenkin tuo alue jäi mieleen muutamiksi viikoiksi.

© Irma

Koirat saivat tulla pisimmällä lauttareitillä ulkokannelta sisälle saakka, lyhyemmillä ei.

Olipas poikkeuksellisen hyviä mansikoita myynnissä ajoreitin varrella.

'Midttun Motell & camping AS, Midtunheia 3, 5224 Nesttun, Norja' sijaitsee Bergenin kaakkoispuolella, jonka paljaalle asfalttiplatalle saatiin Caddy ensimmäisenä vessojen lähelle tasaisimpaan parkkiruutuun huolimatta alueen omistajan hienoisesta ärhentelystä ennen kuin hänelle selvisi, että kyseessä on meidän jo respaan maksettu paikka majoitusvälineellemme ;-) Väärinkäsitys selvisi pian ja mies pahoitteli sitä moneen kertaan jälkeenkin päin.

Siinä oli samalla hyvä tilaisuus kokeilla mitä etua Biltemasta juuri ostettu rengaskiilapaketti tarjosi hieman kaltevalla alustalla - vähän on Legomainen viritelmä mutta menee pienehköön kasaan ja toimi ainakin kovalla alustalla. Minuutteja jälkeemme saapunut seuraava retkeilyautoporukka joutui vierellämme käyttämään paljon korkeampia kiiloja oman retkeilyautonsa vaaterointiin.

Pyykit konepeseytyivät ja -kuivautuivat Irman ja 20 NOK x 1 + 1 kpl kolikoiden toimesta; vasta kuivausrummun asetus 'Extra-kuiva' tuotti halutun lopputuloksen. Maksoin illalla vielä toisenkin yön (290 NOK = 25,31 €) jotta Bergenissä jää paremmin aikaa tutustua ympäristöön, tänään saavuttuammehan loppupäivä oli enempi leiriytymis- ja pyykinpesupäivää.

Viereisen asunnon suunnasta koiriamme kävi tervehtimässä myös mopsin ja pinserin (tjsp.) sekoitus, jotain tuttuja piirteitä siitäkin löytyi.

Ruokalistan kaikki kaksi silloin aktiivista riviä olivat Fish&Chips ja Kjøttboller. Kaamean suuri kuvanmukainen annos parilla paikallisoluella höystettyinä (494 NOK = 42,88 €), lisukkeena saimme niihin puolukkahilloakin. Suurikokoinen nuo pöytäämme tuonut alueen omistaja väitti ettei hänenkään tarvitsisi nousta nälkäisenä pöydästä. MOT ;-)

© Irma

'Hytit' eli mökit olivat lopussa jo saapuessamme ja alueelle pyrki jatkuvasti lisää matkailu- sekä retkeilyautoja; parin pikkumökin motoristitkin saapuivat yöksi kämpilleen.

Illemmalla alueen ohi ajoi edestakaisin myös pitkä musta kuusipyöräinen bussi sisältään pakenevat bassoäänet _riittävän_ lujaa jumpsutellen; kyseessä kuulemma oli koulunsa päättäneiden (yli 18v) bilebussi jokavuotisella kierroksellaan.

Hyvin nukutti suihkun jälkeen (10 NOK kolikko vastasi kuutta minuuttia lämmintä vettä, kookkaampi 20 NOK kahtatoista). No jos hakemalla hakee jotain negatiivista, niin kymmenen 'ötvänän' kolikko ei toimita yhtään senttilitraa kuumaa suihkuvettä pudotettuna kahdenkymmenen NOK kolikkoreikään = kertasuoritus ilman palautusmahdollisuutta. Ja shampoo sekä saippua oli tietysti jo huolella levitetty päästä varpaisiin.

Pesu ja huuhtelu baseball-pallon kokoisen käsienpesualtaan vesihanan alla onnistui kyllä ilman pesulappuakin, joskin lattiaa piti hetki kuivailla operaation jälkeen.



Lukulaseja olisi ehkä syytä pitää mukana useammin. Tai vesihanan päähän painamalla kiinnitettävissä oleva parimetrinen kumiletkun pätkä yhdellä mp-reissulla Southamptonissa ok-talon pesuhuoneessa aikoinaan nähdyn innovaation mukaan.

'Ötvänä' = jonkun maan jokin numeroarvoltaan tunnistettu kolikko, joita reissatessa aikoinaan ennen EU:ta jouduttiin vaihtamaan edestakaisin valuutoista toisiin kaikilla vastaan tulleilla rajoilla; kyseinen ilmaisu kattoi helpommin muistettavasti kaikki kolikot kohdemaista riippumatta ;-)

Alkuun

8. päivä. Perjantai 9.6. Bergen

Aamutoimet alkoivat vasta 0659 eli hyvin alkoivat koirienkin sisäiset kellot kääntyä paikalliseen aikaan.

Saksalaismotoristien kanssa vaihdettiin muutama sana, he olivat menossa samalle suunnalle kuin mekin huomenna. Kolmella heistä oli allaan isot matkaendurot alumiinisine 'pilkkijakkaroineen' puheliaimman ajaessa BMW:n tonnisella RR:lla. He kertoivat ajelleensa hyvin monella Keski-Eurooppalaisella RR-radalla niiden ratapäivien aikana ja tunsivat nimeltä myös Imatran katuradan sekä 'Jarno Saarisen' nähtyään päälläni olleen '2023 Imatranajo'-paidan selkämyksen tämänvuotisine IRRC-kilpailuineen sekä ratamme nykyisen nimen siinä. Eivät taida ajella Imatralle enää tänä kesänä mutta 2024 kenties.

Bussilla mentiin ensin pari pysäkkiväliä eli reilu kilometri alamäkeen tavoitteena 'Nesttun terminaal' ja sieltä kevytjunalla loput reilu kymmenen kilometriä Bergenin ydinkeskustaan linjan pääteasemalle. Siitä jatkettiin etuoikealle rantaan jalan, jonka vastarannalla kauempana näytti tuolta. Eli käveltiin vuoden 2007 mp-reissun meriosuudelle lähdöstä tutun lähtösatama-altaan etelärannalle.

© Irma

Missäs se aikoinaan M/S Norrönan yläkannelta käsin nähty väri-iloittelu noista rannimmaisista taloista nyt on? Vai tekeekö muisti tepposet..

• https://www.oh5xb.fi/2007/2007-iso.html#mozTocId705227

Hetki takeaway-aamukaffeja ja katkarapubaguettea (207 NOK = 18,06 €) auringonpaisteessa nauttien, laivoja ja muita liikkujia katsellen, kohta hidasta etenemistä rantalaitureita pitkin kunnes Otto yht'äkkiä ja varottamatta kiersi yhden pakun taakse varjoon istahtaen sinne. Oli siis syytä siirtyä hetkeksi parempaan varjoon vesi- ja lepotauolle, joka osui tuonne alemman kuvan maastoon sijoitetuille kolmelle puistonpenkille.



Lyhyen kadun varrella asunut nainen lähetteli ohi mennessään lentosuukkoja koirille ja Otto olisi tietysti lähtenyt siltä istumalta hänenkin peräänsä.

Seuraavaksi jatkettiin sen rannassa olleen, sinne 900-vuotisjuhlien vuoksi vuonna 1970 Seattlesta lahjoitetun toteemipaalun (by 'Duane Pasco, carver') ja täynnä varmaan koulun loppumista sangen kuuluvasti iloinneita nuoria olleen 'Nordnes Sjobad'- nimisen maa- ja meriuimalan sisältävän niemen päähän. Eli majoituspaikkamme respan neidon suosittelemaan vanhaan ja suurten puiden varjostamaan puistoon ruokatermarista hyvin hautunutta puuroannosta alueen korkeimmalla, näköalarikkaalla paikalla nauttimaan.

Joku paikallinen rituaali ehkä koulun päättymiseen tai johonkin muuhun liittyen lienee ollut äskettäin alueella, sillä käytettyjä kertakäyttögrillejä näkyi todella monessa paikassa. Samoin kaikkialla lojuneita tupakantumppeja mutta ei kaljapulloja, -tölkkejä saati muuta roskaa ainakaan suuremmissa määrin. Linnut ja tuuli ehkä levittelivät kannettomien roskisten sisältöä paikoitellen.

Melkoisesti liikkui erilaisia aluksia niemen vasemmalla sivullakin ja oikealla yksi vesitasokin todennäköisesti turisteja vähintään satama-alueen ympäri lennätellen.

Alkuun

Kesällä 2007 Scrabsteriin (Skotlanti) matkustajansa vieneen M/S Norrönan käyttämä laiturin pätkä oli nyt ison risteilyaluksen varaama.

Ollapa se turhaa ajamista UK:ssakin vähentävä Bergen - Lerwick - Scrabster - Torshavn - .. -laivareitti jossain muodossaan vielä ajossa, niin olisimme täällä uudelleen viimeistään ensi kesänä. Se olisi hieno juttu myös shetlantilaisille siellä aiemmin jututetun henkilön kertoman mukaan.

Toisella puolella niemeä piipahti 'Hurtigruten'-reitin laiva laiturissaan. Laivamatka Geirangerille olisi sellaisella vienyt Bergenista noin viisitoista tuntia jääden tällä erää kokematta.

Kävelimme loppumatkan takaisin alemmaksi tuota alamäkeä, jossa taas yksi koiranulkoiluttaja halusi vaihtaa kuulumisia mopsejamme taputellessaan.

On se varmaan ollut "suhteellisen kovaa peliä Bergenissä" siihen aikaan kun tuota kavioiden kohdalta pitävämmäksi muokattua kadun keskustaa kävelleet hevoset vetivät rattaita kuormineen eri suuntiin. Mustan jään peittämänä kaikille muillekin..



Alhaalla rannalla jo avautuneen ruokatorin läpi kävellen päästiin viimein oikealle yläviistoon vievän rinnejunan [L] ala-asemalle auringon porottaessa todella kuumasti, niinpä Jaron hengitys korisi reilusti. Irma levitti sen vatsan alle, päähän ja suuhun vettä mutta olonsa rauhoittui täysin vasta kylmään kylpyyn yläaseman juomavesihanan alla.

Sama temppu uusittiin juuri ennen -junan laskeutumista takaisin eikä kuumuuden vaikutuksista näkynyt merkkiäkään pitkään aikaan. Leirissä Jaro menetti suuren osan vatsanaluskarvoistaan, ellei sekään riitä niin sitten parturoin paljon karvaa muualtakin (23.6. lähtivät loputkin pään aluetta ja muutamamillisiä auringolta suojaavia karvanpätkiä lukuunottamatta).

Otto alkoi läähättämään paksusta pentukarvastaan ja pohjavilloistaan johtuen hyvä ettei Jaroa aiemmin, muttei ole korissut missään vaiheessa samaan tyyliin; ehkä sen edellistä mallia hieman pidempi kuono auttaa asiaan. Tosin nyt sekin on lähiseurannassa: jos se ei pääse jo viikkojen ajan pölisseistä pentukarvoistaan ja pohjavilloistaan eroon ennen lämpötilojen rivakampaa nousemista kotonakin, niin 'pikaparturi K' pääsee töihin.

Ylhäällä rinteessä nautittiin ensin ympäröivistä maisemista. Kuvasta reilusti vasemmalle seuraavalla huipulla olisi ollut alueen korkein näköalapaikka vaijerihissinsä yläpäässä, mutta se passattiin tällä kertaa.

Kevytjunan pääteasema on kuvassa keskivaiheilla näkyvän vesialtaan oikeassa takanurkassa, josta heti kaupunkiin saavuttuamme kävelimme vinosti oikeaan satama-altaalle. Sen jälkeen kierrettiin keskellä näkyvä pidempi, kuvassa 'koilliseen' kurkottava niemi vastapäivään palaten takaisin tälle puolelle niemen päästä  1/2 - 2/3 -välissä olleen vanhan puutalorakennusalueen läpi alas rantaan, siitä ruokatorin läpi ja edelleen rinnejunan ala-asemalle. Kerrassaan mukavan monipuolinen ympäristö oli tuokin hortoilla muutama tunti jalan paikasta toiseen.

© Irma

Karttalinkki © Google [L]. M/S Norrönan laituri käyttämä oli satama-altaan oikealla puolella ja vasemmalla toisen niemen päässä 'Hurtigrutenin' vastaava - saattoi olla se Hurtigrutenin laiva jo tuolla sillan suunnalla menossa, kun laiturinsa näkyy olevan tyhjä.

Myöhemmin juotiin vielä reissun kalleimmat oluet yläaseman puolitäyden kahvion ulkoilmassa, joiden perusteella päätettiin syödä vasta alemmaksi päästyämme. Joka parin hyvän pasta-annoksen osalta ilman oluita kustansi yli 700 NOK ? suositunoloisessa ravintolassa. Hmm.

Paluu suoraan alapuolella olleesta ruokapaikasta kävellen tuonne pääteasemalle ja sieltä leiriin kevytjunalla sekä bussilla, lopuksi lenkki läheisen eineskaupan kautta leiriin joka matkassa teki yhteensä 14 kilometriä Garmin Fenix3:n mukaan. Karttalinkki © Google ja Garmin [L].

SUOSITUS: Bergen vaikuttaa tähän mennessä käydyistä Norjan kaupungeista parhaimmalta pitkää viikonloppulomaa ajatellen, jos lennot sinne järjestyvät helposti (onnistuu yhdellä vaihdolla via Oslo). Oslo on meille vielä hahmottamaton ja Trondheim rajatapaus - molemmissa voisi käydä mutta asiakseen ei välttämättä ainakaan suoraan kotoa saakka.

G10:n akku meni viimein lataukseen, samoin ties monettako kertaa vanha Fenix3-rannekelloni. Kännyköitämme ladattiin päivittäin.

Alkuun

9. päivä. Lauantai 10.6. Bergenistä Hellesyltiin

0630 koirat ulos ja 0700 aamiainen niiden eteen, vasta sen jälkeen 'palvelusväelle'. Nyt oli kevyemmän purtavan vuoro.

Päivän kuluessa ajeltiin varmaan kymmenien tunneleiden läpi vaikka valitsin näyttävämmän vihreän alueen läpi menevän reitin kartalta - pisin sen varrella läpäisty tietunneli oli pituudeltaan 25 kilometriä, jossa oli aivan helvatan huono sisäilma. Se kuului jossain vaiheessa takaosastolaisten ajoittaisesta köhimisestä vaikka auton oma tuuletuspuhallin oli nollissa ja sisäänimuventtiilikin kiinni. Moottoripyöräilijän kypärän alla FFP3-tason hyvin kasvoihin istuva suodatin tuskin olisi tuolla kiroilua, jos sellainen vaan kypärän alle sopisi.

Kommentoitu karttaliite [L].

Päivän kokonaisajomatkasta yli viisikymmentä kilometriä kului siis kiven sisällä. Ehkä se E39 Bergenistä pohjoiseen olisi kokonaisuutena ollut parempi valinta, todennäköisesti ainakin nopeampi, mutta maan päällä ajoittain nähdyt järvi- ja vuorimaisemat + vuonojen rantatiet sekä muut vastaavat alla korvasivat jatkuvaa tunneliajelua. Tällä reissulla ajettujen tunneleiden kokonaismäärä on arvoitus mutta kymmeniä veikkaan.

Kolmen harrikan porukka joista yhdellä oli vedettävänään myös perävaunu, ajoi hetken edellämme. Takimmainen niistä seilasi tunneleissa ajokaistan reunasta toiseen ehkä horisonttiviivan häipyessä osin tajunnasta (tuttu tunne valaisemattomasta, sumun täyttämästä tunnelista Timmelsjoshilta) jonka luulisi käyvän lopulta aika rasittavaksi.

Loppumatkasta 587, E16, 60 yhdessä kylässä oli suurehko määrä motoristeja osa ehkä Geirangerin lautalta Hellesyltista päin saapuneita.

Lyhyen ajomatkan päästä löytyi vapaata majoitustilaa aivan sataman vierestä, eikä meidän siksi tarvinnut jäädä esimerkiksi noin viidenkymmenen minuutin ajomatkan päähän tulotien varteen odottelemaan aikaista aamuherätystä ja ajoa laivalle. Melkoisesti nimittäin on Googlessa ja sen -mapsissa näkymättömiä leirialueita täälläkin, leirintäalueiden lukumäärä Norjassa taisi kokonaisuudessaan olla reilusti tuhannen paikan paremmalla puolella.

Pienen sillan alle vettä tuotti tuo putous [L] © Irma.

Huomispäivän alun kulkuvälinekin nähtiin sen saapuessa laituriinsa. Huomenna käännytään tuolta laivan takaa ensimmäisestä haarasta oikealle, vasemmanpuoleista pitkin pääsee merelle.



'Hellesylt Camping, Hellesyltvegen 64, 6218 Hellesylt, Norja' ylläolevasta kuvasta pari-kolme sataa metriä rantaa pitkin oikealle oli korkeintaan puolillaan, joten muiden sekaan sopi helposti. Siellä oli hyvät nurmikentät kokoojakatuineen, matka sosiaalitiloihin vapaavalintaisesta asemapaikastamme muutamia kymmeniä metrejä ja kävelymatka keskustaan lyhyt sekin.

Pizzat ja oluet nautittiin kylän keskustan 'Ocals Pizzassa' yhteishintaan 565 NOK = noin 50 €.

Alkuun

10. päivä. Sunnuntai 11.6. Hellesyltista Geirangerin kautta Melhusiin

'Hiljainen oli kylätie' klo 02 tienoilla. Aikainen oli aamu taas Oton kanssa, mutta siihenkin oli jo totuttu.

Suihkuun pääsy oli aamulla hieman haastavaa alueen vain iltaan painottuvien, lyhyiden toimistoaikojen vuoksi, mutta joku paikallinen henkilö vaihtoi Irmalle 10 NOK kolikoita joilla sai suihkusta á neljä minuuttia kuumaa vettä.

Ajoneuvot kokoontuivat vähän matkan päähän platalle, josta laivahenkilökunta ajatti ne pienen sillan ja tuon alla näkyvän remonttityömaan ohi autokannelle.

Kommentoitu karttaliite [L].



Laivan reitti maisemineen ja kuuluttajan kertomuksineen Geirangerille saakka oli tuollaisilla keleillä hyvinkin tutustumiskäynnin väärti, mutta toista kertaa tuskin siihen menemme elleivät ajoreitti, -aikataulu tai sääolot ylempänä sitä erityisesti vaadi.

Maisemaa laivan tulosuuntaan Hellesyltiin katselupaikalta serpentiinien yläpäästä kuvattuna. Kolmiuloitteisuuskin olisi kova sana tällaisissa..



Hienoja vuonomaisemia, ylhäällä näkyy myös maatila rakennuksineen [L] © Irma laivan yläkannelta ulkokaiteen viereiseltä penkiltä katseltuina, joskin alkumatkasta Jaro pelkäsi reilusti kunnes vietti sylissäni riittävän pitkään ja ympäristön seurantansa sekä lepokykynsä normalisoituivat. Ja lämmittihän se vastapalveluksena shortsi- sekä t-paitaista alustaansakin ;-)

Viereisillä rinteillä ja rannoilla oli vielä jonkin organisaation alueellisen kulttuurin säilyttämismiseksi ylläpitämiä, peltojen koolla mitaten hyvinkin pieniä maatiloja. Niiden asukkaat lampaineen sun muineen olivat poistuneet tiluksiltaan jo aikapäiviä sitten muun muassa ylempää kohti yhtä päärakennusta valuneen suuren kivilohkareen alta (tosin se oli pysähtynyt vähän ylemmäksi rinteeseen jo kymmeniä vuosia sitten, mutta..). Ei ole leipä tuollakaan irronnut liian helpolla. Vesiputouksiakin näkyi rinteillä riittävän.

Kuinkahan syvää noissa on ja miten hyvin se kuningasrapu lie butsannut vedenalaiset osat kaikesta elävästä?

Alkuun

Maisemaa laivan kohteeseen eli Geirangerille päin. Vedessä näkyi muun muassa turisteja nopeasti kuljettavien rib-veneiden peräaaltoja.



Geirangerista pääsee kahta tietä muualle, meillä voittivat ne rantapohjoiseen vievät tiet 63, 650, E136 ja E39, joiden kautta jatkoimme Trondheimin suuntaan.

• https://www.google.com/maps/@62.109186,7.1882556,13.46z?entry=ttu

Jyrkät rinteet ja tiukat serpentiinit yhdistettynä molempiin suuntiin pyrkiviin polkupyöräilijöihin, busseihin, matkailuvaunuihin ja -autoihin sekä jonkinlaiseen Historic-ralliin osallistuven viime vuosisadan alun 'menopeleihin' tarkoitti sitä, että pitkään jonoon jumittui helposti. Ohittelemaankin saattoi välillä päästä sikäli kun vastaantulijoista vapaita, ohitukseen sopivia suoranpätkiä löytyi ja maisemankatselu- sekä tienvarren parkkipaikoilla parveilevien ihmistenkin sekaan sopi. Moottoripyörillä helpommin, pakettiautolla heikommin.

Mukavan vaihteleva maisemapäivä oli tämäkin. Irma ajoi viimeiset 150 km nukkuessani ja yövyimme seuraavaksi vähän Trondheimin alapuolella.

'Øysand camping, Gamle Kongeveg 56, 7224 Melhus, Norja' ja sen apartment #3.

Alueen vastaanotossa oli vain nuorta väkeä paikalla ja homma vähän hakusessa vaan eipä se mitään, kyllä se vuokrattu lakanapakettikin (mallia pussi- ja tyynynpäällinen hintaan 90 NOK, näköjään sittenkin vain yhdelle nukkujalle) riitti meille molemmille omaa majoitusmateriaaliamme lisänä hyödyntäen.


Ikärajoista johtuen tiskin takana yksin ollut nuorukainen ei voinut myydä alkoholia, jonka paikalla iltakaljaa hakemassa poikennut nainen harmikseen havaitsi.

Yöllä nautimme myös nuorten seinänaapureiden kännäilystä ja musiikkimausta. Hienoa ohjelmaa varmaan toisella puolellamme majoittuneiden työmiestenkin mielestä..

Alkuun

11. päivä. Maanantai 12.6. Trondheim.

Alla näkyy täkäläinen vastine Bergenin vanhoille ei enää yhtä värikkäille satamarakennuksille. Kyllä tuollaisia katselee monikertaluokkaa mieluummin kuin jotain pliisumpia vastaavia.

© Irma

Tuon karttaan keltaisella merkityn Vanhan kaupungin alueen vasemmalta puolelta Irma löysi meille napakan majoituksen.

'Pensjonat Jarlen, Kongens gate 40, 7012 Trondheim, Norja' jonka kuulemma alakerroksia viileämpi joskin ilmastoimaton huone #33 myytiin meille vain yhden koiran yhden vuorokauden lisähinnalla, josta kiitos respan joviaalille miehelle.

© Google

"Jaa nainenko maksaa?" kysyi hän meiltä - "Joo, ja ajaakin nyt!" oli pakko vastata samaan tyyliin sivusta johon mies reagoi noin :-) 

Auto oli viereisessä maksullisessa 'Max 3 h'-kadunvarsipaikassa vaikka tuon punaisen nuolen kannan tienoilta löytyi myös kelvollinen katutason parkkialue sen alla olevine parkkitaloineen. Irma maksoi myös toisen vuorokauden noin 900 NOK huoneen ollessa kaikin puolin aivan eri tasoa kuin edellisen yöpaikan vastaava myös lepomahdollisuuksiensa puolesta. Huoneen hinnasta ja lähiympäristön laadusta sekä sen tarjonnan monipuolisuudesta puhumattakaan.

Ohi menevä liikenne kuului huoneeseemme saakka muttei rasittanut, semminkin kun kovaäänisimmän eli raitsikan kulku hiljeni yöksi.

Alkuun

12. päivä. Tiistai 13.6. Trondheim

Otto juoksutti Irman aikaisin ulos mutta ei taaskaan aiheetta, raitsikkakin ohitti pensionaatin ensimmäisen kerran vasta 0620.

Vanhat kaupungit kiinnostavat aina, ehkä juuri siksi siellä kului tuollakin eniten aikaa. Lyhyiden ajomatkojen päässä oli tosin pari mäen nyppylääkin odottamassa pikaista käyntiä.

Kommentoitu karttaliite [L].

Todennäköisistä Atlantin Vallin rakenteista ei ollut tarkempaa kuvaa - jos ja kun niitä tuoltakin löytyy, niin seuraavalla käyntikerralla ehkä. Yksi motoristiporukka on ainakin käynyt niitä Norjassa vuosittain 'jutaamassa' läpi.

© Irma

Vierailupaikka #1 aamulla oli 'Grakallen', läheinen hiihto-, entinen mäkihyppy-, suunnistuksen ja muun urheilun keskus, jossa meni toista tuntia kierrellessä myös joidenkin kallioiden päälle aidattujen alueiden ulkopuolella. Maisemia ja korkeuserojakin oli mukavasti tarjolla, samoin monenlaista ja -tasoista alustaa lenkkikengille.

Näkymää ylärinteen taukopaikalta Trondheimiin. Hiihtohissi sijaitsee kuvaajasta takaoikealle.



Hetki meni rupatellessa paikallisen hiihtoseuran vanhemman vapaaehtoisen kanssa, joka oli kaverinsa kanssa ylläpitämässä ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettuja rakenteita alueen kävelyreiteillä ja taukopaikoilla (pöydät, tuolit, pitkospuut, portaat, ..).



Muun muassa sen vanha hyppyrimäki [L] lienee jo luovuttanut, ellei kuvan tuomarointirakennuksen näköpiiriin talveksi tehdä jonkinlaista hyppyriä lumesta ja muista väliaikaismateriaaleista.

Alkuun

Vierailupaikka #2 oli entinen 'NSBZ', sijainti hieman sivummalla edellistä korkeamman mäen päällä. Hiekkatien viimeisin kilometri mäelle oli puomin takana ollutta nousua, yläpään aluetta ei oltu aidattu eikä kyltitetty mitenkään.

• https://ace-high-journal.eu/trondheim.html

Sieltä ei löytynyt mitään selkeästi havaittavia viitteitä menneistä 'Ace High'-aseman rakenteista. Yksi lenkkeilijätär koirineen kävi siellä ulkoilemassa samaan aikaan.

Hienot olivat maisemat horisonttiin kaikissa ilmansuunnissa, alla näkymää Trondheimin vuonoon eli suurinpiirtein luoteeseen päin.



Lähimaastoissa ja -teiden varsilla oli varmaan sadoittain 'hytteja' monessa eri kokoluokissa, osa niistä vanhoja ja osa vasta valmistumassa - läheinen suurkaupunki näkyy sinnekin vapaitaan viettämään pyrkivien ihmisten lukumäärässä? Kuin meidän tuhannet kesämökkimme järviemme rannoilla. Vuoristomajojakin näytti alueella olleen, kuten 'Gammelvollstuggu, 7584 Selbu, Norja' ja 'Vardebu sportshytte, 7584 Selbu, Norja'.

Vanhassa kaupungissa pyörittiin taas tuntisotalla. Ei sekään ole liian laaja käveltäväksi mutta tarjosi monenlaista seurattavaa ja mielenkiinnon kohteita. Yhdessä Irkku-cafessa saatiin hanasta pehmeää mutta mustaa 'jumalien juomaa' pinteillä mitaten. Siis 'Guinessia'. Edeskäyvän joka toinen vastaus päättyi siellä fraasiin "No worries". Noh, parempi sekin kuin joskus menneisyydessä liikaakin kuultu nelikirjaiminen F:llä alkava monimerkityksellinen täytesana, jota voi parin normaalin lisäsanan kanssa käyttää myös kokonaisten lauseiden muodostamiseen vaikkapa 'voimakonemiessanastossa'..

Viimeinen t-paita pääsi nyrkkipyykkiin kun tarvelaskenta lämpimän kelin pukeutumisen osalta petti - täällä tosiaan tarkeni lähes koko ajan lyhythihaisilla paidoilla, shortseilla ja varvasläpysköillä ainakin tasaisemmassa maastossa sekä autolla liikkuessaan. Ehkä yhtä rantakaupunkia lukuun ottamatta. Mukana ollutta villapaitaa ei tosin sielläkään iljennyt vetää päällensä.

• Suunnitelma A: "Paluu hoidetaan tänään päätetysti, varatusti ja nettimaksetusti pe-la -laivalla Tukholmasta Turkuun, jonne saavutaan lauantaiaamuna. Satamasta siirrytään vuoden 2023 pääilmailunäytökseen Turun lentokentälle tuoreiden nettilippujen voimin. Siellä voi taivaalla olla aiempaa laajemmin ulkomaisia vieraita, samoin helteen mahdollisuus lienee turhankin suuri ohjelman kiinnostavimpien kohtien eli klo 12-18 välillä. Koirien hoito-ja sijoituspaikka näytöksen aikana on vielä avoin, sinne ennustettu +28 astetta olisi niille turhaa kiusantekoa myös - varsinkin Caddyn sisällä myös vaarallista."
• Suunnitelma B: Iltaan mennessä jostain asiayhteydestä tuttu sanonta: "Minkä päätin sen muutin" realisoitui nytkin, laivavaraus Tukholmasta Turkuun peruttiin virallisesti kun korvaavat järjestelyt varmistuivat => reitti vaihtui ajoksi Trondheimista Grisslehamin kautta laivalla Ahvenanmaalle, sekä reilut puolitoista vuorokautta myöhemmin jatko Långnäsistä Viikkarilla Turkuun. Peruutus ennen 24h aikarajan alkua maksoi vain muutaman euron.

Pitääpä muistaa se Echinokokki-tabletin ja 24 h sääntö ennen Suomeen ajoa.

Huoneen jääkaappi toimi vallan hyvin myös pakastimena mahdollisesti puuttuneen pakastelokeron kannen vuoksi, joka havaittiin aamulla muutamien ruokatarvikkeiden osalta. Jätin siitä tietysti tarkastuspyynnön respan miehelle lähtiessämme.

Alkuun

13. päivä. Keskiviikko 14.6. Trondheim - Grisslehamn, Ruotsi

Kiitokset pensionaatin pitäjlle ja ajo vajaan kymmenen kilometrin päähän 'Acura Heimdal, Ostre Rosten 29, Tiller' koirien Echinokokki-pillereitä ja passimerkintöjä (heräteostoksena silikonisen taskuun menevää vesiastiaa) hakemaan hintaan 692 NOK = 61,46 €, tankkauksen kautta tien päälle ja pääpiirteisenä ajosuuntana vähän kapeampi sekä mutkaisempi joskin mielenkiintoisempi reitti Grisslehamniin via 39, E6, 3, 26, 218 'Norjasta rajanylitys Ruotsiin' tielle 70, E16, E4, C709, 292, 76 ja 283.

Kommentoitu karttaliite jossa Ahvenanmaa on kuvattu karkeammin ja päätepisteenä Turku [L].

Tietöitäkin riitti mutta pahin ruuhka ja ryysis oli jossain muualla. Norjan ja Ruotsin välisen rajan ylitys oli lähes huomaamaton joskin kohdemaan tulli ratsasi aseman kautta maahan saapuneita syvemmällä sisämaassa. Meitäkin seurattiin ohitsensa ajaessamme tarkasti useilla silmäpareilla, mutta ei pysäytetty.

Kuumakin oli sillä lukemat 27,5 astetta viipyivät pitkään Caddyn mittaritaulun koristeena. E4:lla etelään päin jono eteni 'vanhaan tuttuun malliin' eli tienvarsimerkintöihin nähden autojen nopeusmittareissa lienee ollut useimmiten suurempia numeroita..

Grisslehamniin saavuttiin myöhään auringon laskiessa ja päätimme vielä kokeilla pääsisikö sataman viereiselle kämppärille tai edes sen liepeille yöpymään vessojen yöaikaiseksi hyödyntämiseksi (teknisesti se olisi onnistunut sillä vain tuon huoltorakennuksen suihkuhuoneen ovi oli koodin takana, ajatustason 'pummilla' ei niinkään).



'Grisslehamns Marina och Camping, Ekbacksvägen 22, 764 56 Grisslehamn, Ruotsi'.

Irma kävi pyörähtämässä Receptionin avoimen oven suunnalla eikä aikaakaan, kun meillä oli reissun halvin autopaikka lasten leikkipaikan aidan vieressä *). Olimme kuulemma ensimmäiset pelkän autopaikan kyselijät ILMAN minkäänlaista sähkönsyöttötarvetta mutta Caddyn nähtyään hän ymmärsi yskän vääntäen hihastaan hinnan yölle. Summista ei sen enempää mutta sähköpaikan hinta 400 SEK putosi reilusti alemmaksi.

*) respa ei ollut auki, mutta "boss" löytyi avoinna olevasta ravintolasta

Paikan vielä pitkään auki olleesta baarista otimme kiitokseksi rapsakat 'Irish Coffeet' viilenevän yön varalle, lyhyt huojennuskävely lähimaastoon ja nukkumaan.

Alkuun



Caddyn oikeanpuoleisella paikallakin voi nukkua telttasängyn käytön estyessä: selkänojan kulma riittävän loivaksi, niskan taakse sopivan ohut muistivaahtotyyny ja kasan päällimmäiseksi sekä kevyt kesämakuupussi että silmälaput. Kyljenvaihto ei tosin ainakaan meikäläiseltä onnistunut..

© Irma

Hieno paikka ja hienoa väkeä henkilökunnassa, kerrassaan positiivinen kokemus oli tuokin jääden mieleen myös vastaisuuden varalle.

Alkuun

14. päivä. Torstai 15.6. Grissleham -Eckerö - Maarianhamina

Aamulla suihkuun ja parin T-paidan pesu nyrkkipyykissä ennen satamaan lähtöä. Auton sisälle sai viriteltyä sopivan kuivausnarun, johon viimeistä kuivausta vielä vaatineet jo kosketuskuivat paidat sai roikkumaan.

Laiva Ahvenanmaalle oli pienehkö M/S Eckerö, samanoloista kaliberia sen 'Estonian' kanssa. Ei huono reitti eikä kuljetusväline, nelituntinen matkamme sujui vaivattomasti takana seitsemänneltä kannelta maisemia katsellen.

Eckerön satamassa meiltä tarkastettiin vain Jaron ja Oton passeissa voimassa varmasti olleet Echinokokkilääkitykset tähän mennessä ensimmäistä kertaa Suomeen saavuttaessa. Meidän matkustusasiakirjamme eivät miestä kiinnostaneet normaalin maahantulojutustelun ohessa, autosta puhumattakaan.

Ahvenanmaalla poikettiin saaren korkeimmalla vuorella joskaan se ei ollut se paikka jota aiemman kokemuksen perusteella hain. Seuraavaksi ajettiin 'Pohjoisen rengastien' lähtöpaikalle ensimmäisen lossin satamaan, sitten tuonne Bomarsundin linnakkeen pohjoisen tornin ('Notvikstornet') luo ja lounaalle sen viereiseen ravintolaan. Eipä senkään pöydästä tarvinnut matkustavien nälkäisenä poistua.

© Irma

Kastelholman linnan ohi ajettiin muttei käyty sisäpuolella, 'Micken' jossain lähellä vissiin olleesta ravintolasta puhumattakaan. Ja pois.

'Hotelli Pommern, Norragatan 10 A, 10 Norragatan, Mariehamn 22100, Ahvenanmaa'. Reissun ensimmäinen hotelli oli se ja meille hyvä olikin.

Päivällä löytymättä jääneen näköalapaikan sijainti selvisi illalla, kiitos Santeri avusta! Perjantaina olisi huoneen luovutuksen jälkeen noin kuusitoista tuntia hyvää aikaa poiketa sielläkin.

Nopea mutka kävelykadun maastoon ja iltakävelyn jälkeen lepoon. 

Alkuun

15. päivä. Perjantai 16.6. Ahvenanmaa.

Aamulla aikaisin lähtö 2,4 km kävelylenkille ja tyypilliselle aamiaiselle hotellin ravintolaan jonka kausituotteet olivat erinomaisia. Sitten unta kaaliin reilu pari tuntia, suihkuun, koirat lyhyelle kävelylle #2, huoneen luovutus ja kamat autoon.

Kuva alueen näköalatornista osoitteessa 'Getan näkötorni, 129-149 Getabergsvägen, 22340, Ahvenanmaa'. Parkkialue, alueen päärakennus ja avokalliot ovat vasemmanpuoleisen maston takana puuston piilottamana.

© Irma

Jotain näkömuistituttua tuossa 'OH0V:n' lähimmän maston huipun ja puolivälin stakatussa 2-elementtisessä neljänkympin (?) biimiparissa puomien päiden elementtien koksikeloineen (salamannopea 180 asteen suunnanvaihto?) on, liekö sama tai samanlainen installaatio kuin Martille OH2BH oli aikoinaan tehty. "Teräs- ja alumiinipuita" parhaimmillaan näin alan harrastajan silmin tarkasteltuna.

Seuraavaksi poikettiin lentokentällä ja sen eteläpuolella rantoja tutkimassa sekä aikaa kuluttamassa. Kiertelyä paikasta toiseen, lounastauko suojelualueella auringon paistaessa urakalla, Irmalla rantapolkukävelyä Oton kanssa sen suuremman sataman vastapäätä kaupunkiin, kun me Jaron kanssa kävimme samaan aikaan pesettämässä auton siinä simpukkalogoisella huoltoasemalla. Vajaa 30 € harjapesusta vahoineen ja kolme varttia lisäkuivatusta puiden varjossa - taas kelpasi ajella.

Kävelykadullakin kului vielä pari tuntia mutta enää ei jaksanut lorvia pidempään paikallaan, eli ajetaan Långnäsin satamaan josko siellä voisi viettää aikaa 'Viking Gloryn' saapumista odotellessa.

Molempien mielipide on se, että tämä saariryhmä on nyt nähty ja seuraavaan käyntikertaan saattaa mennä aikaa. Vannomatta paras, mutta..

Ja saihan siellä terminaalin parkkipaikalla nukkua kun vapaa parkkiruutukin löytyi. Terminaalin sisävessat aukesivat vasta 0000 kieppeillä johon saakka oli käytävä ns. puskapissalla tai hyödynnettävä lähisaarten reitin laiturin vieressä lähimaastossa ollutta wc-rakennusta. Monenlaista liikkujaa näkyi alueella seuraavien tuntien kuluessa..

Alkuun

16. päivä. Lauantai 17.6. Turun lentonäytös ja ajo kotiin.

Laivoja tuli ja meni, viimein oli meidänkin aika ajaa alas oikeaan jonoon ja kopille. Hytti olisi mielellään myyty neljäksi tunniksi mutta hyvällä kelillä kansipaikatkin kelpasivat koirien päästessä melkein joka paikkaan ravintolat ja myymälät poislukien.

Takaulkokannen sohvalla yöllä 'vahtikoira' Jaron nukkuessa reittäni vasten heräsin vartijan kysymykseen: "Onko kaikki hyvin?" Hyvä että herätti sillä entinen 'Uiton' tumma ohut kesätakki + pitkähihainen paita sen alla eivät ylläpitäneet kehon lämpöä ympärillä pyörineessä tuulessa kovinkaan hyvin. Kuten Irma totesi, olisi makuupusseille ollut käyttöä.

Risteilymatkustajia kävi myös takakannella älämölöimässä useamminkin, onneksi kukaan heistä ei loukannut itseään pöydillä ja korokkeilla hyppiessään. Kadehdittavan huolella hankittu ja ylläpidetty kesäristeilykänni sekä porukkaa ympärillä esiintymispaineita luomassa näkyy teettävän kaikenlaista, laskun maksun seuratessa vasta joskus päivemmällä. Sikäli kun 'loiventaminen' onnistui ;-)

Irma ja Otto yöpyivät samaan aikaan pari kerrosta alempana kahvion pehmeillä penkeillä, kuten pian mekin. Koirat oli kävelytetty sikäli huolella ennen laivaan nousua ettei pidätysongelmia tai huojennustarpeita esiintynyt.

Kevyt aamiainen ostettiin aamulla viereiseltä tiskiltä, kohta ajoneuvoilla kulkeneet kuulutettiin autokannelle josta Irma peruutti Caddyn rekkojen edestä ja välistä ulos muutaman muun pikkuauton perässä, ajo ulos Turun satamasta ja pian tarjottiin koirille taas huojennuslenkkiä + aamiaista. Ne vietiin muutamaksi lähitunniksi 'Lemmikkihoitola Gomak'iin tien #222 varrelle, jotta koko ajan paheneva helle ja Turun lentoasemalla järjestettävän 2023 Ilmailunäytöksen ruuhka eivätkä sotilaskoneiden omia sisuksiammekin tärisyttäneet jälkipolttoäänet kävisi läheltä niiden kimppuun.

• https://airshowturku.fi/
• https://moottori.fi/matkailu/jutut/suomen-ilmailuliiton-vuoden-2023-paalentonaytos-pidetaan-viikonloppuna-turussa/

Autoparkki oli lentokentän viereisellä pellolla, jonne matalamaavaraisemmalla autolla ei joka paikkaan olisi ollut asiaa. Hyvin pölisi kuiva heinä ja pintamulta renkaan sekä jalan, ehkä katalysaattorienkin alla. Netistä ostettua parkkilippua ei tarkastettu missään.

B1B:t lentoalueen vasemmalla reunalla

Kentän alueelle mennessä nettiliput luettiin 'Ticketmasterin' lukijassa eikä sieltä poistuminen ei ollut enää mahdollista ilman uutta pääsylippua. Ja tietysti pian sisään päästyämme huomattiin että retkituoleille olisi varmaan ollut käyttöä. Onneksi molemmilla oli edes aurinkolasit, ahkerasti siellä täytetyt juomapullot, aurinkorasvaa sekä yhteinen sateenvarjo. Varsinkin unohtuneita vesipullojaan kuului moni alueen asiakas kaipaavan.

Ruuhkaa oli muun muassa 'C17A Globemaster'-kuljetuskoneen sisäänpääsy- ja myyntialueen juomavesi- sekä ruokajonoissa. Samoin muutamien muiden telttojen edessä bajamaja-vessoista ja lukuisista jäätelökojuista puhumattakaan.

Kaljaa myytiin onneksi vain yhdellä paikalla mutta sillä ja muillakin alueilla nautitun nesteen määrästä huolimatta useita katsojia oli pitänyt hoitaa auringonpistosten vuoksi. Päähineistä ja juomisen tarpeesta kuulutettiin lukuisia kertoja, alueella oli myös muoviastioita viileähkön veden kaatamiseksi hattuun tai niskaan haihtumista/viilenemistä edistämään.

VIP:pejä kierrätettiin varsinkin Britanniasta lennätetyn 'F-35A Lightning II'-koneparin ympärillä moneen otteeseen. Ja monenlaista krääsää kuten patcheja, pinssejä, tarroja, avaimenperiä, lentäjän nahkatakkeja sun muuta annettiin sekä myytiin eri paikoissa. Mieleenpainunein saattoi olla F-35 Lightning II-leimattu jääkiekko, jollainen koristaa nyt meidänkin kirjahyllyämme ehkä seuraavaan siivoukseen saakka  ;-)

Maanäyttelyissä lippusiimojen sisällä oli monenlaista lentävää peliä kuten pienempiä kuljetuskoneita, helikoptereita, siviili-ilmailua, puolalaisten modernisoitu ja NATO-yhteensopiva 'Suhoi Su-22', Patrian uusi 6x6 -ajoneuvo, pienoismallit 'Davidin lingon' ajoneuvoista, lentosimulaattoreita (Ilmavoimilla sellaisessa oli Hawkin penkki ilman polkimia, näytön ja muutamien hantaakien kanssa) ja kaikenlaista muuta. NH90:n avoimen sivuoven aukkoon asennettu 7.62-gatling näytti kiinnostavan joitain lentoasuisia vieraitakin.

Alkuun

Näytöksistä:

Kaksi B1B:ta lensi ensimmäistä kertaa historiassamme kolme ohilentoa kiitoradan suuntaisesti Hornetin saatettua ne tullen-mennen Suomen rajalta rajalle. Niin harvinaisista vieraista ja tapahtumasta oli kyse, että katsojat siirtyivät aivan kiitoradan viereen tyhjentäen ravintola- ja muut alueet hetkeksi, vaikka ulkoilmaravintolan pöydästäkin ne näki ja kuuli riittävän hyvin [L]. Jälkipoltto päällä lentäessään niistä välittyi tietynlainen piilevän voiman tunne tällaisen maallikonkin tulppakuulosuojattuihin korviin.

Katsomoissa esitysalueen reunalla oli porukkaa muidenkin esitysten aikana, tässä seurattiin ensimmäistä F16:n näytöstä puolalaisten 'Suhoi Su-22' rynnäkkökoneen päältä. Vieressä ruotsalaisten Gripen toimi samassa tehtävässä..



F16 lensi hienosti ohjelmansa ja Gripen heitti hetken päästä omat taivaskuvionsa, myös F15 kuulemma poikkesi paikalla sieltä pois jo lähdettyämme.

samoin ruotsalaisten 'Black Hawk'..

Hornet-soolotkin ajettiin. Entisöityä Viimaa, Saab Safirea, Black Hawkia, Super Pumaa, Chinookia, NH90:sta, laskuvarjohyppääjiä (yms.) (yms.) unohtamatta.

Hinta-/laatusuhde oli tuolla mielestäni varsin kohdallaan, tosin noissa sääherkkyyden lisäksi tuppaa olemaan melkoisesti luppoaikaakin kulutettavana. Eikä havaittu yhtään WW II-aikaista mäntämoottorihävittäjää nostamassa käsien ihokarvoja pystyyn täysillä kentän pintaa ohi lentäessään.

Ja pois Irman ajaessa taukopaikkaan saakka. Loppumatka jäi minulle, kotiin päästiin ennen puoltayötä.

Alkuun

Muuta

Reissun keskeytyminen oli pitkästä aikaa lähellä [L].

Pissapojan vesisäiliö pesuaineineen täytettiin kolmesti tuulilasin pitämiseksi puhtaampana, 'AdBlue'-nestettäkin kului litra tai pari. Öljyä ei mittatikun mukaan kulunut, mutta väri mustui kovasti ja meni filttereineen vaihtoon pian kotiinpaluun jälkeen. Renkaiden kuluminenkaan ei poikennut viimevuotisesta reissusta. Jonkin verran on muutettavaa ja kehitettävää seuraavaan reissuun mennessä.

Tuota norjalaista sääpalvelua on kehuttu muun muassa 'facebook motoristit'-seinällä; pitääpä ottaa seurantaan tulevaisuuden varalle.

• https://www.yr.no/en/map/radar

Tankkaukset (yhteensä noin 240 litraa koko reissun matkalla => pyöristetyt arvot litroissa ja keskikulutuksessa, lähdön täydestä tankista paluun täyteen tankkiin):

• 03.06.-23.  42,0 litraa / 700 km = 6,0 l/100 km, Töckforss, Ruotsi
• 06.06.-23.  30,0 litraa / 500 km = 6,0 l/100 km, Kristiansand, Norja
• 10.06.-23.  29,5 litraa / 530 km = 5,6 l/100 km, Lone
• 14.06.-23.  46,5 litraa / 850 km = 5,5 l/100 km, Heimdal (817,94 NOK = 72,65 €)
• 16.06.-23.  54,0 litraa / 990 km = 5,5 l/100 km, Åland
• 17.06.-23.  39,0 litraa / 570 km = 6,8 l/100 km, Imatra, lopetustankkaus (moottoritietä ja -nopeutta suurin osa paluumatkasta)

Mitään oleellista ei matkan kuluessa hävinnyt tai emme ole vielä sitä havainneet..

Positiivinen havainto oli myös hyvälaatuisen hengitysilman riittäminen ainakin noissa olosuhteissa koko yön yli, tosin sadekelin vaikutus on neljän nukkujan kuormalla vielä avoin juttu. Teen molempien etuikkunoiden yläosaan säädettävät, sateelta suojatut, korvausilmaa sisälle päästävät tai työntävät viipaleet viisimillisestä polykarbonaattilevystä, joilla ilmankierron luulisi hoituvan ilman erillisiä puhaltimiakin. Aiempien protoilujen perusteella sen pitäisi riittää kevyesti.

Helposti paikoilleen sidottava sekä irroitettava, enemmän jalkatilaa liukuoven eteen vapauttava ja tarvittavat muovilaatikot, kassit tai reput (aggregaatin) vielä paremmin lattian kuormansidontalenkkeihin ajon ajaksi lukitseva makuualusta- / tavarankuljetuskehikko on yhä suunnittelussa. Parimetristen antenninosien riittävän tukevan ja ajon aikana hiljaisen kuljetussuojaputken 1-2 kpl integrointi siihen teettää vielä hieman ajatustyötä.

Mitä unohtui, puuttuu tai pitänee muuttaa Caddyn kanssa lomareissumoodissa liikuttaessa? Yliviivatut/merkityt on hoidettu kuntoon matkan edetessä.

[v] Selänpesuharja tai liina (Irmalla oli mukanaan)
[  ] EU KELA-kortti
[  ] Ruotsin ja etenkin Norjan käteinen vastaan tulleiden kortinkäyttöongelmien varalta
[v] Käsirasva, laivan hytissä tuntui viileä ja kuiva ilma kiertävän turhankin hyvin
[  ] Mustekalaverkko tai vastaava matkan ajaksi irtotavaroiden (tyynyt, makuupussit, ilmapatja) sitomiseksi alumiiniseen telttasänkyyn, joka on sidottu lattiaan
[  ] Valoverho ohjaamon ja 'makaamon' väliin (tuulilasin suunnasta taakse silmiin paistavaa valoa vastaan) TAI
[  ] noin 4+4 vaatekoukkua katonrajaan väliseinämuoviin molemmin puolin läpiruuvaten kiinni, helpottamaan myös vessakäynnillä tarvittavien vaatteiden, lasien ja avainten säilytystä aina samassa paikassa yön yli
[v] Koirille "maakierretanko" 2 kpl leiriin (Flexien sitomiseksi kauemmaksi toisistaan Oton ajoittaisen "liika-aktiivisuuden" vuoksi) Biltemasta ostettu pitkä ruuvaustyökalu maa-ankkuriksi
[v] Takaosastoon tarvitaan säilytyspusseja, -tasoja ja koukkuja silmälaseille, kännyköille, pda:lle, yms. Pitänee vaneroida takaikkunoiden paikat 1+2 kpl ja  kiinnittää po. tarvikkeet niihin. Biltemasta mukaan lähti jo pari RFID-nuuskintasuojattua passikaulapussia (lentohommatkin huomioiden)
[v] Maakiilat renkaiden alle. Biltemasta löytyi sopiva palapeli
[  ] Kevyt kosteutta läpäisemätön ja imemätön viltti nurmikolla makoiluun
[  ] Kynnysmatto liukuoven eteen roskien sisäänkantautumista vähentämään
[  ] Leluja Otolle
[v] Kokoontaittuva ja reppuun sopiva juomakuppi reisitaskuun tai reppuun: jäi mukaan ELL-käynniltä
[v] Desinfiointispray tai -liinat taskuun myös vessan lauteita varten
[  ] Sähköliitosadapteri leirin tarpeisiin jos shuko ei riitä (sininen CEE - shuko)
[v] Pyykkinaru ja - pojat 30 kpl: hoidettu Biltemasta
[v] Echinokokkitabletit 2+2kpl ja koirapassimerkinnät: hoidettu Eijalta HUOMIO: Norjassa käydyllä eläinlääkäriasemalla kelpasivat vain sieltä hankitut tabletit
[v] Korvatippoja: Eijalta
[v] Antibioottisalvaa: Eijalta
[v] Olemassa jo oleva antibioottikuurin loppu kelpaisi vaikka koirien pahoihin iho-ongelmiin
[  ] noin 10000 mAh powerpack on hankittava kun nuo vanhat kännykätkin vaativat latausta turhan taajaan, eikä kaikkia aina muista ladata ajoissa

Loput ajatus- ja kirjoitusvirheet sekä ulkonäölliset asiat korjautuvat lähiviikkojen kuluessa, muutamia uusia valokuvia ja videoitakin saattaa sekaan myös eksyä.

Tällaista oli tällä kertaa. Kiitos lukijalle.

t. Irma ja Kari

Alkuun      Matkat-sivu