Pääset tänne ylös "Alkuun"-linkeistä. Takaisin Matkat-sivulle. Versio 1.34. Viimeisimmät muutokset: 5.11.2024. Tarkastettu

Reissu henkilöautolla Keski-Eurooppaan.

Tavoitteena oli ajelu Via Balticaa pitkin alemmaksi Alpeille sillä lumihuippuisia vuoria 'piti' jälleen nähdä omin silmin. Mukaan otettiin molemmat mopsimme joten autoa tarvittiin.

Sisällysluettelo:

• Sisällysluettelo:
  • • 1. Imatra - Tallinna, (Viro)
    • 2. Tallinna - Jurmala, (Latvia)
      • Viro
      • Latvian raja
      • Jurmala
    • 3. Jurmala - Klaipeda, (Liettua)
      • Liettuan raja
    • 4. Klaipeda - Grajevo, (Puola)
      • Puolan raja
      • Grajewo
    • 5. Grajevo - Czestochowa
      • Czestochowa
    • 6. Czestochowa - Tulln an der Donau, (Itävalta)
      • Tsekin raja
      • Itävallan raja
    • 7. Tulln an der Donau - Wallersee
      • Wallersee
    • 8. Wallersee - Berschtesgaden, (Saksa) - Zel am See, (Itävalta)
      • Berchtesgaden
      • Roßfeldstraße
      • Zel am See
    • 9. Zel am See - Cortina d'Ampezzo, (Italia)
      • Felbertauernstraße
      • Italian raja
      • Cortina d´Ampezzo
    • 10. Cortina d'Ampezzo - Madonna di Campiglio
      • Passo di Giau
      • Madonna di Campiglio
    • 11. Madonna di Campiglio
    • 12. Madonna di Campiglio - Nago-Torbole, Lago di Garda
      • Passo Groce Domini
      • Monte Crocedomini
      • Passo Dasdana
      • Nago-Torbole
    • 13. Garda-järven kierto
      • Malcesine
      • Capovalle
    • 14. Nago-Torbole - Arona, Lago di Maggiore
      • Arona
    • 15. Arona - Prato Pagano
      • Stresa
      • Mottarone
    • 16. Prato Pagano - Lago di Como
      • Mandello del Lario
      • Lecco
      • Bellaggio
      • Como
    • 17. Prato Pagano - Milano Malpensa Aeroporto
    • 18. Milano Malpensa - Metz, (Ranska)
      • Sveitsin raja
      • Ranskan raja
    • 19. Metz - Calais
      • Calais
    • 20. Calais - Portsmouth, (UK)
      • Sangatte
      • Blanc-Nez
      • Calais - Eurotunnel
      • Folkestone, (United Kingdom)
      • Portsmouth
    • 21. Portsmouth - Pontypridd, Wales
      • Salisbury
      • Stonehenge
      • Bath
      • Pontypridd
    • 22. Pontypridd -  Muxton
      • Caerphilly
      • Swanbridge
      • Muxton
    • 23. Muxton - Llandudno
      • Llandudno
    • 24.  Llandudno - Snowdonian kansallispuisto
      • Snowdonian
    • 25. Llandudno
    • 26. Llandudno - Baldock, (Englanti)
    • 27. Baldock - Duxford
    • 28. Baldock
    • 29. Baldock - Scriphol, (Hollanti)
      • Harwich
      • Hoek van Holland, (Hollanti)
      • Scriphol
    • 30. Scriphol - Jonköping
      • Tanskan raja
      • Helsinborg, (Ruotsi)
      • Jonköping
    • 31. Jonköping - Tukholma
    • 32. Helsinki - Imatra
    • Loppusanat

Yleistä

Jos et välitä koirista niin lienee viisainta lopettaa matkakertomuksen lukeminen tähän sillä niitä näkyy aika usein kuvissa ja teksteissä. Mukana oleva joukko, kulkuväline, vieraillut paikat ajankohtineen ja monet muut asiat vaikuttavat väistämättä siihen miten lähiympäristöään tulee huomioiduksi ja jälkeenpäin muistelluksi.

Merkinnöistä tekstin seassa:

• [http://www.nwmes.org.uk/] tarkoittaa jonkun ulkopuolisen web-palvelun linkkiä, kohde näkyy hakasulkujen välissä. Asian laadusta riippuen [ linkki ] voi olla korostettukin
• kopioimalla korostettu koordinaatti Googlen hakukenttään palauttaa se numeroita vastaavan karttapohjan näkyviin, esimerkiksi Calais ja 50°56'16.06" N 1°48'44.90" E
• Jahas, weppisivujen... muu syystä tai toisesta korostettu asia, ei linkkiä
• [L] tarkoittaa omalla sivustolla olevia kuvia tai muita linkkejä uuteen kotisivukansiorakenteeseemme.
• Panoraamat ja muut leveämmät kuvat on merkitty niiden alle vasemmalle reunalle lisätyillä merkeillä, vähän leveämpi => ja reilusti leveämpi ===>
• Kursivointi viittaa johonkin erisnimeen, käännökseen, kommenttiin tai vastaavaan vähintään sen ensimmäisellä kirjoituskerralla
• Asukasluvut on haettu Wikipediasta. Ne ovat muutaman viimevuoden ajalta, joiden oikeellisuudesta en tiedä niiden kuvatessa vain kaupungin/muun kokoluokkaa
• Mahdolliset lyhenteet on muodostettu erään suomalaisen organisaation tyyliin lyhentämällä sana(t) joko alusta, keskeltä, lopusta tai jotenkin muuten

Autoon ja varusteisiin liittyvät valmistelut sekä mukaan otettuja tarvikkeita löytyy listattuina ja kommentoituina linkin [L] takaa.

Ajoreitti muuttui koko ajan siten että vallitseva sää, todennäköisesti hyvät ajoreitit näköaloineen, molempien mielenkiinnon kohteet ja koirat hyväksyvien majoitusten saatavuus kohdealueelta ratkaisivat reitin sekä seuraavan yöpaikan.

• Accor-hotelliketjun IBIS-hotellit ottavat lisämaksusta nelijalkaiset aina sisälle, UK:ssa myös Best Western- ja Hilton-hotelliketjut. Sekä Lauran suosiman Lateroom.comin ja Trivagon lemmikkiystävällisen haun (Muut, Hotellin varustelu, Lemmikit sallittu) -valintojen kautta löydetyt yleisimmät majoittajat Booking- tai Hotels.com. 
• Englannissa oli myös sikäläinen lemmikkiystävällinen majoitussivusto, jonka käytettävyys tosin oli hieman haasteellisempaa.

Ajetut tiet olivat kaikkea karttaan valkoisella merkityistä, kaiteettomasta yksikaistaisista ja jyrkistä hiekkapintaisista vuoriteistä aina monikaistaiseen maksulliseen moottoritiehen saakka. Välillä sujuvasta ajamisesta piti maksaa erityisesti moottoriteillä Italiassa ja Ranskassa, kerran myös Englannissa. Luottokortti oli nopea ja kätevä varsinkin kuskin paikkaan nähden väärän puolen tiskin kanssa toimittaessa, pin-koodia kyseltiin hyvin harvoin.

Mastercard toimi hyvin siellä missä sitä tarvittiin, samoin Visa. Yksi Debit-korttikin oli varalla passivoituna siten, ettei sillä voinut Suomen ulkopuolella maksaa mitään ennen maarajauksen muuttamista. Käteistä rahaa paikallisessa valuutassa oli oltava edes vähän (luokkaa ainakin yhden yön majoittumisen verran), kortit eivät kelvanneet kaikkialla.

Alkuun

Tuulilasin sisäpinnalle liimattavien vignettien olemassaoloa valvottiin kameroilla. Kännykkäkuvan ylin moottoritiemaksutarra on Itävallan, keskimmäinen Tsekin ja alin Sveitsin versio.



Koirille piti ottaa vähintään pakolliset lääkitykset ja merkitä ne eläinlääkärin allekirjoituksin sekä leimoin niiden passeihin. Lemmikkieläinpassin sivusta otetussa kuvassa näkyy normaaleja perusrokotuksia kuten Rabies täydentävät ja UK:ssa pakollinen Tapeworm-piikki punaisella ympyröitynä. Myös punkkitabletti Bravecto piti lisätä näkyviin yhdelle sivulle, sen sijaan Italiassa yleistä sydänmatoa vastaan tarkoitettua valeluliuosta (Advokate, joka tepsii paketin mukaan viiteentoista erilaiseen loiseen ja punkkiin) ei kirjattu. Bravecto-tabletti toimii kolme kuukautta ja tappaa punkin kun se puree koiraa, siihen saakka punkki voi liikkua vapaasti ja tarttua kiinni myös meihin.

Poistettujen punkkien lukumäärä kesällä 2017 jäi alle viiteen, ne kaikki tarttuivat keväällä täällä Suomessa. Ruotsissa lemmikkieläinten passit piti esittää Helsingborgin tullissa. Suomeen tai Norjaan palatessa alin on pakollinen; tabletti (x 1,5) kuten kaksi ylintäkin, vaikutusaika 1 vuorokausi ennen rajanylitystä. 



Tuo toiseksi alin pakollinen, lapa- ja heisimatoon (tapeworm) pureva piikki on annettava vaikuttaa 24 tuntia, mutta se ei saa olla viittä vuorokautta vanhempi ennen rajanylitystä Iso-Britanniaan. Muun muassa Euro-tunnelin Pet Reception-piste Calaisissa ei päästä koiria junaan, jos piikki puuttuu tai edellä mainitut aikarajat eivät täyty.

Lisää tietoa edellä mainitusta madosta ja muista Euto-tunneliin liittyen löytyy tuolta

• https://www.eurotunnel.com/uk/travelling-with-us/travelling-with-your-pet/checklist/

Tämäkin juttu on toistaiseksi tarkastettu vain Firefox-selaimella, muilla vastaavilla voi pieniä kappalejako, tekstin sijoittelu- tai muita ulkonäköeroja esiintyä.

Alkuun

1. Imatra - Tallinna, (Viro)

23.7.2017, sunnuntai.

Liikkeelle lähdettäessä varattuina olivat vain lauttaliput Helsingistä Tallinnaan ja Irmalle paluulento Milanosta Helsinkiin. Jatkossa varaukset hoidettiin liikkeestä nopeimmillaan siten, että seuraava majoitus vahvistuksineen selvisi tuntia-kahta ennen kyseisen majoituspaikan pihaan saapumista. 

Nelijalkaisille monissa laivoissa varatut koirien ja kissojen vessat olivat valitettavan usein aika pieniä, läpik*stuja ja matalareunaisia hiekkalaatikoita, osassa ei ollut tolppaa tai muutakaan kohdistuspistettä.

Irman kuva

Kuvan versiossa keskivaiheilla ollut kunnollinen tolppa riitti pienille koirille (tuulen suunnasta riippuen), isommilla sihti pyrki jäljistä päätellen heittämään joskus reilustikin yli. Jossain paikoissa noihin näkyi kertyvän myös tupakan tumppeja.

TV-mainoksien lemmikkiystävällinen laiva voisi helposti parantaa palveluaan noiden osalta tehden ne samalla ehkä myös muiden matkustajien silmille siistimmiksi. Parempi silti noinkin kuin kokonaan ilman, kuten nähtiin eräällä toisella reissun aikana käytetyllä lauttareitillä.

Alkuun

2. Tallinna - Jurmala, (Latvia)

24.7.2017.

Viro

Aamulla aamupalan jälkeen laivasta noin 427 000 asukkaan Tallinnan satamaan klo 08:00 päästyämme ensimmäinen tehtävä oli hankkiutua sopivalle viheralueelle antamaan nelijalkaisille mahdollisuus lihasten verryttelyyn sekä aamiaiselle ulkona. Kuvan paikka on kalasataman suulla Linda Line Express-toimipisteelle vievän kadun vieressä.



Punaiset matkustusvaljaat olivat kiinni takapenkin turvavöissä tarkoituksena pitää koirat myös niille itselleen turvallisemmin takapenkillä mahdollisessa kolarissa, 2 x 12 kiloa muodostaisi vaikkapa 80-100 km/h -vauhdissa törmätessä melkoisen lisäriskin etupenkeillä matkustaville.

Vasemmalla on Bobi ja oikealla Jaro.

 

Ensimmäiseksi kohteeksi valittiin Pärnun ohittava maantie.

Latvian raja

Ainazissa Latvian puolella rajaa vanhasta rajanylityspaikasta muistuttavat Tullirajan lisäksi vanhat raja-aseman tiejärjestelyt rakennuksineen. Rajan rakennuksissa toimivan Alko1000:n kilpailijaksi vähän etelämmäksi ilmestyneen SuperAlko-myymälään tehtiin nopea piipahdus. Molemmat kaupat näkyvät karttapohjalla tässä [L]. Aika vaatimaton paikka tuo viimeksi mainittukin vielä valikoimansa puolesta oli. Noissa Ainazin parissa Tallinnaa halvemmassa viinakaupassa E67:lla noin 195 kilometriä Tallinnan satamasta ja 70 kilometriä Pärnusta etelään oli melkoisen paljon suomalaisia autoja parkissa.

Täkäläisissä maisemissa ei edelleenkään ole valittamista niiden muuttuessa aika nopeasti jo E67-tiellä. Kauriita tai muuta ei tiealueella onneksi nähty. Liikennekin sujui oikein mukavasti Tallinnan ulkopuolella, Garmin Zumo 660:n ohjauksessa myös Riikan (noin 642 000 asukasta) läpi ajettaessa.

Alkuun

Jurmala

Ote Google Mapsin kartasta Riikan jälkeisestä, noin 57 000 asukkaan Jurmalasta, saavuimme sinne oikealta tuon Rigas iela-kadun suunnasta. Poistuminen seuraavana päivänä tuon vasemmalla näkyvän MAJORI-tekstin kohdalta vasemmalle.

Karttapohjan © Google

Hinta-laatusuhteeltaan varsin kelvollinen majoitus oli hotelli Elinan takana näkyvässä sivurakennuksessa.



Ei muuta kuin lenkille (Jana Plieksana iela:a pitkin länteen) ja kohtahan sitä jo oltiinkin läheisen kävelykadun (Jomas iela) varrella.



Kävelykatu jatkuu kuvaussuunnasta vasemmalle arviolta noin parisen sataa ja oikealle muutamia satoja metrejä. Itämeri on kuvaajan takana muutaman minuutin kävelymatkan päässä.

Alkuun

Samaa kävelykatua edellisen kuvan suuntaan päin nähtynä. Oikein on mukavan tuntuista seutua jossa muutama päivä menisi helposti, viikko paikallaan oloa saattaisi olla jo liikaa.



Ruokaravintoloissa kuului melkoinen kielten sekamelska ja väkeä riitti vapaisiin pöytiin hyvin. Esimerkiksi läheisessä pitseriassa pitsojen toimitusaika tilauksesta oli vähintään tunti.

Itämeri, kuvassa sen merenrantanäkymää pohjoiseen, Riikaan päin. Tuulta oli mukavasti viileyttä tuomassa ja siitä riippuvaisia ranta-aktiviteetteja mahdollistamassa.

==>

Mopsit (lausutaan täkäläisittäin Mops) näyttivät olevan muidenkin liikkujien suosiossa.

Jaro



Bobi



Alkuun

3. Jurmala - Klaipeda, (Liettua)

25.7.2017

Matka jatkui rantateillä P128 ja P131 kohti lännempänä olevan niemen päätä, Kolkaa, joka sijaitsee Sliterin luonnonpuistossa.

Karttapohjan © Google

Tien pinnan laatu vaihteli loistavasta normaalin ajettavan kautta kerrassaan harvaan mutta onnettomaan, paikat hampaista löysyttävään paikkaa paikan päälle-tyyppiseen ratkaisuun. Oheisella videolla [L] (Youtube) näkyy yhden kylän lä    piajoa Full-HD-muodossa auton tuulilasikameran tallentamana. 



Irma kävi kameran kanssa Itämeren rantaan vievän polun päässä.

Irman kuva

Alkuun

Irman kuva

Paluusuunnan puuvyöhyke rannan, rantahiekan muodostamien dyynien ja asfalttitien välissä.

Irman kuva

Alkuun

Rojan satamassa oli aika kävelyttää koiria ja tutkia vähän lähiympäristöä: parkissa ollut vanha matkailuauto satelliittiantenneineen näytti siellä vallan hienolta. 



Puulämmitys oli ilmeisen voimissaan myös muutamissa kerrostaloissa, Gipkan-Melnsilsin suunnilla varsin yleinen näky.



Alkuun

Kolkan niemellä.

• https://www.google.com/maps/place/Cape+Kolka/@57.756768,22.6027,16z/data=!4m5!3m4!1s0x0:0xc00f04dfe75376a5!8m2!3d57.7588758!4d22.6047543?hl=fi-FI

Maksullisen parkkialueen (1,5 € tunti) vierellä ollut kyltti esitti seuraavaa:

==>

Näkyy olevan koirista mielenkiintoisen makuista vettä, jonka määrää piti kohta annostella. Suolavesikylpy tehnee hyvää myös niiden tassuille. 



VTS-järjestelmän (vast.) tutkat pyörivät tuollakin. Matkaa linnuntietä Helsinkiin oli läheisen parkkipaikan suuntaviitan mukaan 310 kilometriä. Parkkipaikan viereltä löytyi normaaleja palveluita kuten kahvila -automaatteineen ja pakastimineen, konttivessa (omat paperit mukaan), varjoisia ja varjottomia taukopaikkoja pöytineen sekä tuoleineen, matkamuistomyymälä, opasteita karttoineen ja muuta normaalia rekvisiittaa.

Samaa hieman tanskalais- ja ahvenanmaalaistyylistä tienvarsinäkymää riitti moneksi tunniksi, onneksi siellä täällä vastaan tulleet kylät ihmisineen, kahvioineen, kauppoineen, taloineen ja puutarhoineen elävöittivät välillä maisemaa. Tien varressa näkyi ajoittain leirintäalueiden opasteita '... Kempings' ja Ibernessa ajosuunnassa tien vasemmalla puolella olisi ollut Ibernes Radioteleskops, joka liittyy jo purettuun 'Early Warning System' -järjestelmäkokonaisuuteen.

• https://coldwarsites.net/country/latvia/secret-soviet-radio-telescope-and-former-closed-town-irbene/

Skrundassa teiden P116 ja P117 kulmauksessa Liepajasta noin 65 km itäkoilliseen olisi ollut ollut myös jenkkien aikoinaan räjäyttämän ennakkovaroitusjärjestelmän EWS-tutka-aseman paikka, mutta ei maksanut vaivaa poiketa sinne saakka

• https://en.wikipedia.org/wiki/Skrunda-1
• https://travelblogeurope.com/top-secret-soviet-radar-facility-skrunda-in-latvia/
  

Myös se ristien täyttämä "Protestikukkula" jäi monen muun pienemmän nähtävyyden ohessa näkemättä.

Tietä P124 - E22 ajettaessa vastaan tuli reilun 39 000 asukkaan satamakaupunki Ventspils, jossa oli jonkinlainen lehmäaihe veistosten mallina. Niitä oli patsaina pitkin - poikin kaupunkia eri paikoissa, tuokin helkutin suuri yhden hiilisataman edustalla. 



Polttoaineen (Futura 95) hinta Liepajan Nesteellä oli 1,107 €/litra.

Alkuun

Liettuan raja

Viitisenkymmentä kilometriä Latvian (Gigu Siems) ja Liettuan (Bütingé) välisen rajan alapuolella, reilun 154 000 asukkaan Klaipedassa odotti Ibiksen lemmikkiystävällinen hotelli - mielenkiintoista valmiiksi osin vinoa arkkitehtuuria ja samanlaista vain pinnastaan ruostuvaa peltipintaa päädyissään kuin eräillä kansainvälisillä rajanylityspaikoilla Suomen itärajalla.


Muutamat paikallisin kilvin varustetut Porchet, Meset, Audit ja muut vastaavat kävivät ulkoilman vieressä parkissa yleensä mieskuljettajien sekä naismatkustajien virvoke- ja ruokatauon tai näyttäytymisen verran. Suomalaisia moottoripyöriäkin oli hotellin edustalla parkissa.

Silmiinpistävää tähän mennessä oli tuulilasin puhtaanapysyminen sillä lentäviä hyönteisiä, perhosia ja muita vastaavia osui kohdalle todella vähän. Navakka merituuli lie pitänyt ne suojapaikoillaan tai sitten reissun jälkeen kotona Hesarista luetut uutiset [L] ja [L] liittyivät asiaan.

Alkuun

4. Klaipeda - Grajevo, (Puola)

26.7.2017

Aamiaisen jälkeen jälkeen tehtiin viereisellä lossilla edestakainen lenkki viereiselle niemelle.

• https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuurin_kynn%C3%A4s

Kuvassa näkyy kyseisen alueen opasteen pohjoisosa. 

==> © kyltin tekijällä.

Komeaa aluetta puineen ja asfalttipintaisine mutkateineen oli se. Kuvan maisema löytyy kyltin oikeaan ylänurkkaan Kopgaliseen vievän, harmaalla piirretyn tien varrelta Hageno kalnas-tekstin kieppeiltä.



Alkuun

Tien ja niemen päässä oikealla oli pienehkö taajama sekä siitä edelleen niemen kärkeen vievä rantakatu hevosvaunuineen, maalle nostettuine laivoineen, parkkipaikkoja, Delfinaario tai vastaava ja alla näkyvä linnoitus Kopgaliksessa. Vallihaudan ympäröimä vanhempi linnoitus sijaitsee kyltissä näkyvän niemen oikeassa ylänurkassa.



Saksalaisten toisen maailmansodan aikainen bunkkerialue löytyi niemen eteläpuoleiselta osalta puomin takaa harjulle nousevan betonitien päässä Kiaules Nugara-saaren kohdalta.

© kyltin tekijällä

Muutamilla hotellissa tavatuilla suomalaisilla motoristeilla tarvittavat Kaliningradin viisumit olivat valmiina eli ylitys kyllä onnistuu. Joku päivä tuo Kuurinkynnäs pitäisi ajaa itsekin läpi Kaliningradin alueen kautta, mieluiten mopolla mahdollisimman suoraan Puolaan päin. Kevään 2022 tapahtumien vuoksi se ajatus tosin saattoi mennä suoraan mappiin Ö.

Alkuun

A1-moottoritiellä ajonopeus oli riittävä paikallisten mallin mukaisesti.

Karttapohjan © Google
Polttoaineen (A-95) hinta ennen rajaa oli 1,06 €/litra.

Puolan raja

Ylitys Liettuasta Puolaan oli muuten nopea, mutta molempiin suuntiin menevien rekkojen lukumäärä kasvoi aiheuttaen hienohkoa jonomuodostusta. Vielä sinne pikkuautolla sekaan sopi, joskaan ei se mopolle ohitusjoustavuudessa vertoja vetänyt.

Vajaan 70 000 asukkaan Suwałki oli aika helppo läpiajettava vaikka aikaa siellä hortoiluun vähän kuluikin, samoin noin 31 000 asukkaan Augustów. Tiet olivat aiempaa paremmassa kunnossa eikä tuolla reitillä enää juuri näkynyt rekkojen paripyörien aiheuttamia painaumia, jotka vedellä täyttyneinä olivat jossain määrin vaarallisia ainakin kaksipyöräisille.

Alkuun

Grajewo

Seuraava kohde oli maatilamajoitus vajaan 22 000 asukkaan Grajewon kaupungin pohjoisnurkalla. Paikka oli OK mukavine omistajineen ja toisen kerroksen huoneineen. Kättä puristettiin mennen - tullen.

"Mitäs helv.. tuolla touhutaan?"



Pari pahaäänistä vahtikoiraa piti parkkipaikkojen viereisessä aitauksessaan liikkujia silmällä rähisten tasapuolisesti aina ja kaikille. Nurmikoilla liikkui parikymmentä helmi- ja tavallista kanaa pihaa sekä nurmikoita kuopien + kukko laumaansa vahtien, onneksi viimeksi mainittu piti mölyt mahassaan pitkälle aamuun. Parin kilometrin päästä keskustasta sai seinästä Zlotyja ja Lidlistä halpaa sapuskaa.

Hotellin vierestä menee yksi Augustowin eteläpuolisista rekkateistä (tie #61). 



Alkuun

5. Grajevo - Czestochowa

27.7.2017

Aikainen aamu nähtynä huoneemme parvekkeelta.



Hotellin edustaa, jossa Irmalla oli menossa kämpän avainten etsintäkuvio pihalaatoilta ja päädyn tupakkipaikan nurmikolta. Se päättyi lopulta tuloksettomana lisäten huonelaskuun nimellisen 10 € avainuusintakorvauksen (reilu 40 zlotya). Eurot kelpasivat. Avain löytyi myöhemmin Pösön jalkatilasta.



Tuolla päin liikkuessaan silmiinpistävintä oli ehkä se, miten paljon kuvassa näkyviä pihakiviä oli käytetty sekä pihojen, katujen, jalkakäytävien ja muiden kulkuväylien pintana.

Alkuun

Matka jatkui tie #61:lla ensin kohti Lomzaa ja sieltä edelleen Varsovaa, joka ohitettiin menemättä ydinkeskustaan saakka. 

Czestochowa

Matka jatkui E67:lla ja E75:lla seuraavaan majapaikkaan vajaan 232 000 asukkaan Czestochowassa. Se on tuo Lukoil-tekstin takana näkyvä Ibis-hotelli.



Illan kävelyreitti.

Alkuun

Karttapohjan © Google

Kävelykatua Mirowska-kadun vasemmalla puolella.



Alkuun

6. Czestochowa - Tulln an der Donau, (Itävalta)

28.7.2017

Ajosuunta tänään oli Tsekkeihin ja Itävaltaan päin.

Karttapohjan © Google

Nuo karttapohjalla näkyvät merkinnät ovat auton aprs-lähetintä kuulleita ja aprs-paikkatietoa (punaiset pisteet ja niitä toisiinsa ajallisesti yhdistäviä vihreitä viivoja) nettiin välittäneitä radioamatööriasemia. Sinipohjainen WX tarkoittaa asemaa, joka välittää nettiin myös paikallisia säätietoja, muiden ollessa erilaisia toistimia ja yksi- tai kaksisuuntaisia reittejä (VHF-internet -gateway) internettiin. Tuossa linkissä [L] on yksi sellainen paikallista säätilaakin nettiin välittävä, vain VHF-radiota kuunteleva mutta ei radion kuuntelutaajuudelle mitään lähettävä GW (gateway). Kohdepalvelin on suomalainen aprs.fi.

Polttoaineen (miles 95) hinta Varsovassa oli 4,59 Zlotya per litra, joka on euroissa suurinpiirtein 1,26 €/l.

Jatkossa Katowicen (tiellä #A1) ja Tsekeissä Ostravan (tiellä #1), Olomoucin (tielle E462) ja Brnon (tielle E461) kierto niiden keskustoihin menemättä nopeutti mukavasti matkaa.

Tsekin raja

A1 muuttui tieksi #1 Ostravan koillispuolella.

Rajanylitys oli lähinnä huomaamaton, sielläkin kerrottiin kylteillä muutama tärppi paikallisista ajonopeuksista ja vignetin hankintatarpeesta moottoritiekäytössä, ajovaloista, yms. Ennen uudelle rajalle saakka ehtimistä kerrattiin usein Karttakeskuksen Eurooppa tiekartaston sisältämästä Autoilijan tietopaketista oliko seuraavassa maassa mitä ja miten muuttunut sitten viimenäkemän.

Tsekin moottoritiemaksutarra meni hankintaan rajan läheisellä huoltoasemalla. Itävallan vastaava moottoritietarra hankittiin heti seuraavan rajanylityksen jälkeen.

Tsekki oli pelkkä läpiajomaa tällä kertaa. Zlotyt kolikoina kelpasivat vain hyvin lähellä Puolan rajaa.

Alkuun

Itävallan raja

Znojmosta tuleva tie 38 muuttui tieksi 303 Kleinhaugsdorfissa.

Aikaa meni sen verran paljon tankkaus-, jaloittelu, ruokailu-, kahvi-, wc- ja muine taukoineen, että olimme perillä Itävallassa Tulln an der Donaussa vasta kello 17:00.

Tulln:n hotelli oli ehdottomasti nykyaikaisin ja siistein siihen mennessä tavatuista. Kyseinen kaupunki, asukasmäärältään noin 16 000, on yksi Itävallan vanhimmista. Hienoa, hoidettua ja tyylikästä vanhaa rrakennuskantaa näkyi joka puolella. Pari vuorokautta siellä menisi helposti.

Viereisen joen rannan rinnakkaisilla, asfaltoiduilla kävelyreiteillä oli hyvä lenkkeillä aamuin illoin. Alueella oli useita Picnic-käyttöön varattuja nurmikkoalueita ja rentoutumispaikkoja ohikulkijoiden käytettävissä, samoin tuo edessä olevan laivan kahvila. Kuvasta hieman oikealle rakennettiin täyttä päätä jonkun musiikki- tai muun festivaalin esiintymisaluetta lavoineen. Kaupunki on kuvassa kuvaajan selän takana ja vasemmalla.



Alla on näköalaa hotellin aulabaarista kadun toiselle puolelle auringon painuessa jo mailleen. Yllä näkyvä joki on auringon suunnassa selän takana.



Lämmintä riitti ja ilmastoitu huone oli seuraavien hotellien hakuvaiheessa yksi pakollinen valintaperuste.

Alkuun

7. Tulln an der Donau - Wallersee

29.7.2017

Attersee-järvi useine leirintäalueineen oli seuraavana ykkösvaihtoehtona majoitukselle. Tuossa järven pohjukassa punaisella viivalla ympyröitynä on yksi ilmeisen suosittu sellainen, mutta tunti sen portilla autossa (kenties vapautuvaa telttapaikkaa muiden kanssa jonottaessa) meni nopeasti johtamatta silti positiiviseen lopputulokseen. Eli eikun vaan seuraavaa paikkaa etsimään.

Karttapohjan © Google

Mondsee-järven suunnalla kokeiltiin neljälle muulle alueelle pääsyä mutta edelleen yhtä heikolla menestyksellä. Niinpä oli syytä vaihtaa järveä eli kiesi ajaen Wallerseen eteläpään kautta pohjoisemmaksi. 

Alkuun

Wallersee

Järven pohjoispään leirintäalueelta löytyi sen verran vapaata tilaa että teltalle saatiin lopulta aika hyvä paikka.

Maa oli vielä märkä eilisen sateen jäljiltä eli niin pehmeätä, ettei 12" kuumasinkittyjä rautanauloja = kiviseen maahan vasaralla helpommin uppoavia 'telttatikkuja' tarvinnut vasaroida maahan. 



Kuvan vettä hyvin kestävä neljän hengen kupoliteltta on ollut matkoillamme mukana 2000-luvun alusta lukien. Vain sen ulkoteltan vetoketjua on jouduttu kerran korjauttamaan sekä lasikuituisten tukikaarien sisällä olleita kuminauhoja kiristämään sekä uusimaan niiden kuoleuduttua. Aika hyväksi erilaisissa olosuhteissa osoittautunut ostos lajissaan.

Alueelta löytyneet pyykinpesu- ja kuivauskone pistettiin hommiin hintaan 3€ pesu- ja 4€ kuivauskerta, á 10 min/1€ ensimmäisen ison pyykkikasan tiimoilta. Nyrkkipyykki päivittäin käsienpesualtaissa oli riittänyt tänne saakka.

Ruokailu leirintäalueen ravintolassa maksoi kahdelta yhteensä 38,80 €: 2 x vihersalaatit á 2,80 €. 2 x Wiener schnitshel perunasaalaatilla á 12,50 €. Dunkel Wiezen-olut 0,5 l á 4,10 €. Zipfer-olut á 3,60 €.

Alkuun

Edessä vasemmalla on partiolaisten leiri lippusiiman sisällä ja oikealla rinteessä näkyy väliaikaista parkkipaikkaa kyläläisille. Illan mittaan oikeanpuoleinen rinne täyttyi yleiseen illanviettoon saapuneista autoista, joista osa oli siellä vielä aamullakin yökasteen liukastamalla nurmirinteellä.



Wallersee-järven rantaa alkuillasta: 



Alueen reunalla rannassa oli lähialueen kyläläisten isot kesäjuhlat, väkeä paljon vauvasta vaariin, monet bändit esiintyivät lavalla, tarjolla oli ruokaa, kaljaa ja muuta juotavaa, palolaitos koulutti juniorejaan nosturilla näyttäen varmaan samalla maisemia ja jo nukkumaan mentyämme alkoi vielä peijakkaan kovaääninen, kirkas ja pitkäkestoinen ilotulitus kello 23.

Pomppasin ylös 1. lähtölaukausten kajahdettua mutta hyvä niin: oli todellinen onni ettemme jättäneet koiria keskenään teltan eteiseen Bobin kuljetuskoppiin, sillä lähes katkottoman paukkeen, vingunnan, suhahtelun, välkkymisen ja aplodien sekä huutojen kuluessa aika meni koiria rauhoitellessa mahdollisen paukkuarkuuden estämiseksi. Harmi toisaalta, näkemistäkin olisi varmaan ollut viljalti. Panostus vapaamuotoiseen rauhoitteluun kannatti, kummallakaan ei esiintynyt minkäänlaista paniikkia kotimaisen uudenvuodenyön paukutteluissa. Ilotulituksen päätyttyä bändikin tuntui kiertävän volume-nappinsa kauas kaakkoon.

Alkuun

8. Wallersee - Berschtesgaden, (Saksa) - Zel am See, (Itävalta)

30.7.2017, sunnuntai.

Aamuyöllä vähän ohuinta kesämakuupussia paksummalle versiolle oli tarvetta ulkolämpötilan laskettua alle +10°C. Ilmapatjojen välissä koirien alla pehmikkeenä ja maaeristeenä toiminut SA-mallin harmaa viltti auttoi myöhmmin myös Irman ohuen kesäpussin päälle vedettynä..

Päivän tuleva ajoreitti näkyy alla, oikealla Berctesgadenin osuus tarkemmin.

Polttoaineen (Super E5) hinta Bad Reichallissa oli 1,399 €/litra.

Oikaisimme hieman aiemmilta kerroilta tuttuun Berchtesgadenin kauppalaan (noin 8 000 asukasta), josko siellä olisi jotain uutta nähtävää vaikka Köningseella tai Kotkanpesän suunnalla.

Berchtesgaden

Vasemmalla on laajempi ja oikealla tarkempi karttanäkymä ko. alueeseen.

Karttapohjan © Google

Ja sama alue tarkemmin.

Karttapohjan © Google

Köningseen rantaan ei enää autolla/mopolla päässe vaan loppumatka on käveltävä uuden parkkialueen vuoksi. Niinpä palasimme takaisin kylälle jatkaen joen ylittävän sillan jälkeen 24% rinteeseen kohti Hitlerin kämpälle vievän linja-autoreitin ala-asemaa. Sen verran koville otti Pösölle nousu sen ykkös- ja kakkosvaihteilla, että Bunkeranlage Obersalzberg-rakennuksen lähellä piti pysäyttää se tasaiselle tien sivuun ja antaa moottorin jäähtyä tyhjäkäynnillä yli 10 minuuttia jäähdyttäjän puhaltimen huutaessa hoosiannaa.

Ajoimme vielä pienen pätkän karttasanan Purtschellerhausen luo tarkoituksena ajaa se Rosfeldstraße Panorama Route läpi vastapäivään. Tuollaiset korkeudet tai korkeudenmuutokset eivät vaikuttaneet millään lailla koirien (mopsi on saksaksi Mops) hengitykseen. Hyvä niin.

Alkuun

Roßfeldstraße

AH:n kämppä löytyy nuolen osoittamasta kohdasta kuten suurennoksesta näkyy [L]. Samasta kuvasta näkyy myös sen alla olevan bussiparkin nurkkaa eli kääntöpaikan, josta kävijä pääsee kallion sisään louhittuun hissiin. Berchtesgadenin kylä häämöttää laakson pohjalla.





Bensakoneen moottorijarrutus ykkösvaihteellakaan ei riittänyt auton nopeuden tehokkaaseen hillitsemiseen 24% alamäessä, joten välillä oli pakko pumpata jarruilla kovaa juuri ennen seuraavaa mutkaa ja antaa keulan jäähdytettyjen levy- ja perän rumpujarrujen jäähtyä hetkisen. Tuo saattaa olla yksi todennäköinen syy miksei varsinkaan niitä vanhimpia urheiluautovanhuksia kovin usein rinteissä näkynyt.

Paluumatkalla Ruotsissa pari suomalaista matkamotoristia istui samassa huoltoaseman pöydässä, jossa toinen heistä kertoi kun oli kerran laskeutunut alppitietä alas havaitakseen etteivät etu- eikä takajarru pitäneet. Hän oli saanut pyöränsä moottorijarrutuksella (1500cc V-kone) hallintaan ja lopulta parkkiin, jonka jälkeen selvittely alkoi. Syynä oli molempien jarrujen "vähäinen laahaus" varmuuden vuoksi, joka lopulta kiehautti jarrunesteet hävittäen ilmakuplien muodostumisen vuoksi paineet molemmista jarrupiireistä. Riittävän pitkän tauon jälkeen ne molemmat alkoivat taas taas toimia.

Onneksi valitsimme Berchtesgadenin kirkon kautta vievän kadun ja edelleen Bishofswiesenin kautta Schwarzecker Straselle johtavan tien. Se oli pitkästä aikaa ja siihen mennessä paras alppisolatie. Paljon parempi vaihtoehto kuin laakson pohjaa seuraileva tie #305. Berggasthof Zipfhäusl tarjoili hieman ennen viimeisiä alemmaksi vieviä mutkia ylenmääräisen lounaan, joka ylempänä vuoristomaisemissa ja ulkoilmassa maistui vähintäänkin erinomaiselta. 

Motoristeja näkyi siellä - täällä mutkista ja maisemista nauttimassa. 

Alkuun

Zel am See

On pienehkö, vuorten ympäröimä <10 000 asukkaan kylä. Laskettelurinteitä näkyi monessa suunnassa. Silmiinpistävän paljon lähi- ja kauko-idästä päin saapuneita, huivipäisiä, vähintään hiuksensa ja osin kasvonsakin peittäneitä ihmisiä liikkui joka puolella.

No, majoittumisen jälkeen tehtiin ensin lyhyt kävelylenkki ja sen päälle nousu rinteeseen viereisellä gondoli-hissillä, hinta á 14,60 € edestakaisena.

Kahvilan tarjoiluja hissilinjan yläasemalla. Omenatortut ja Cappuccinot kustansivat yhteensä 18 €.



Rinnettä riittäisi vielä kiivettäväksi kun oikealla puiden takana pilkottavalle, korkeammalle huipulle ei hissillä tuolta päästy. 



Laskeutuminen yläasemalta alas kaupunkiin jalan veisi havaitun opaskyltin mukaan vajaat puolitoista tuntia.

Alkuun

Kabiinin naarmuinen pleksi vähän heijastelee ja vääristelee, mutta maisema on hieno ja hissiaukon viereiset havupuut korkeita. Kabiinissa oli kahdesta pienestä avoimesta luukusta huolimatta peijakkaan kuuma, onneksi ei päästy siihen puolisen tuntia pidempään mutta korkeammalle nousevan hissin kyytiin.



Lopuksi vielä lenkki rantaan katsomaan mitä rautatien takana järvellä ja rantakaduilla tapahtuu. Kuva on kuin perinteellinen postikortti.


Alkuun

9. Zel am See - Cortina d'Ampezzo, (Italia)

31.7.2017.

Hetki ajoa Zel am Seesta tiellä #168 eteenpäin ja vihdoin nähtiin luntakin:



Samaan aikaan tien oikealla puolella näkymä ylös oli perinteellisempi, joskin kuvan alaosasta puuttuu vähintään kymmenien metrien jyrkkä nousu juuri jollain välineellä lyhyeksi leikattua nurmikkorinnettä. Zoomattu kuva latistaa reilusti todellisia korkeuseroja.



Matka jatkui Mittersilista tielle #108, suunta etelään. Polttoaineen (OMV Super) hinta Sillianissa oli 1,295 €/litra.

Alkuun

Felbertauernstraße

Tunnelia edeltäneen levähdys- ja juomapaikan sekä viisikilometrisen tunnelin jatkeella olleen tien #108 kautta päästiin Lienziin ja edelleen tielle #100.

Irman kuva

Hinnasto.

Italian raja

Italian puolella kapea ja liikenteellä aika kuormitettu SS49 vei San Candido Innichenin jälkeiselle tielle SS52, jossa sai taas kiemurrella rinteissä tarpeekseen. Moottorin jäähdytys-, koirien juoma- ja jaloittelutaukojakin pidettiin.

Karttapohjan © Google

Saapuminen SR48:a pitkin oikealta ja seuraava poistuminen kartan vasemmalta reunalta.

Alkuun

Cortina d´Ampezzo

Lomailu- ja talviurheilukeskus, asukasluku noin 8 000, korkeus merenpinnasta 1200 metriä.

Perillä hotelli Montanan sijaintipaikkaa Via Martiri di Trascenton ja Corso Italian kulmassa piti metsästää jonkin aikaa, ennen kuin ajettavissa ollut reitti kävelykadun äärelle löytyi. 207 Pösön sai parkkiin hyvin kapealle sivukadulle aivan Hotelli Montanan portsarin tiskin ikkunan taakse, isomman auton kanssa sama ei onnistuisi kapeaa katua kokonaan tukkimatta.

Näkymä kolmannen kerroksen parvekkeeltamme.



Huone oli OK, samoin läheiseltä käytävältä osoitettu oma erillinen, lukittava vessa suihkuineen. Muilla saman kerroksen huoneilla oli omat wc-tilansa.

Alkuun

Kuva hotellihuoneesta parvekkeelle, kävelykadulle ja sen takaiseen basilikaan päin. Hyvin rapisi kova lattia Carlinojen kynsien alla.



Ikkunoiden ja oven edessä ulkopuolella oli sähköllä ylhäältä alas laskettava alumiininen tai kovamuovinen, nivelletty pimennysverho, jolla suuret aukot huoneesta ulos sai niin pimeiksi että koirien heräämiskynnys siirtyi paljon normaalia myöhemmäksi. Halutessaan nuo pimennysverhot sai suljettua myös siten, että muodostunut seinä päästi ilmaa lävitsensä pienen valovuodon 'kustannuksella'.

Viheralueiden lukumäärä kävelykadun ympäristössä oli vähäinen, niinpä koirien kanssa sai kävellä jonkin aikaa ennen kuin sopivia viheriöitä löytyi. Koiria näkyi joka puolella, paras tapaus sattui Irman käydessä lähikaupan elintarvikeosastolla jossa pieni nelijalkainen kipitteli omistajansa kanssa lihatiskin luo niin kuin olisi aina tehnyt niin, kuten varmaan olikin.

Väkeä liikkui paljon osallistuen kaikenlaisiin aktiviteetteihin, kuten korkeahko kiipeilyseinä lapsille ja lapsenmielisille. Tutun ruokakaupan ja läheisen pizzerian valikoimat olivat edelleen hyviä ja tarjoiluhenkilöstö erinomaista, hyvin sinne keskipöytäänkin sopi pari koiraa jalkoihimme notkumaan.
Päivällisen hinta yhteensä 42 €: (1 x Lasagne Ragu 12 €. 1 x Quatro Stagioni 13 €. 1 x Forst Blonda 6 €. 1 x Forst Rossa 7 €. Tarjoilupalkkio 4 €).

Vastapäätä ollut Bacilica dei Santi Filoppo e Giacomo kilisteli tornikelloistaan erilaisia ääniä varttitunnin välein jonnekin kello 21 tienoille, jonka jälkeen soittokerrat vähenivät jatkuakseen laajemmin taas aamulla. Se ei illalla paljoa auttanut, kun kirkon edessä esitettiin jonkinlaista teatteriesitystä, jossa pääkommunikaatiomuoto oli huutaminen ja meluaminen erilaisilla apuvälineillä.

Cortina oli kokonaisuutena huomattavasti edellistä viihtyisämpi kaupunki. Ei tuollakaan montaa päivää paikallaan jaksaisi olla, mutta ympäristöstä löytyy monenlaista virikettä kuten mopolla helposti ajettavia alppisolia ja serpentiinejä [L], vuoren kylkiä vaikka kiivettäväksi ja niiden välejä korkealla käveltäväksi kun ylhäällä vuorilla oli kai majoitustakin saatavilla, sekä muita vuoriin liittyviä asioita joihin liikaa energiaansa saisi helposti kohdennettua. Ja kylällä jokunen kauppa, baari sekä ravintola niitä hakeville. Talvella on laskettelurinteissä monitasoista tekemistä ainakin useista erisuuntaisista hissilinjoista päätellen.

Alkuun

10. Cortina d'Ampezzo - Madonna di Campiglio

1.8.2017.

Päivän ajoreitti näkyy kartalta. Koska Passo Stelviolle ei Pösön nousukyvyn rajoituksista johtuen ollut suurempaa hinkua lähteä, niin kevyempi vaihtoehto ja Irmalle uusi vuorisola vei voiton.

Muu on enempi vuoristoista seutua kuten toisiaan seuraavien punaisten pilkkujen tiheydestäkin näkyy, mutta tuo A22:n tienoo tasaisen maksullista moottoritietä:

Karttapohjan © Google

Viimeinen vilkaisu takaisin Cortinaan SR48:n ylöspäin suuntaavalta rinteeltä, ajosuuntana alppisola Passo di Giau.



Alkuun

Jaro tarkkailee 'verhonsa' alta kuvaajan touhuja, Bobi vetää omalla puolellaan sikeitä ja Irma tutkii ajosuunnan karttaa Ipadistaan.

 

Passo di Giau

Lopulta pääsimme vedenjakajan taukopaikalle. Oikealta tultiin ja vasemmalle mennään.



Itikoita yms. vienossa tuulessa ei näy ei kuulu [L], sen sijaan perhosia lenteli tuollakin aika paljon. Lämpötila taisi tuolla ylhäällä olla noin +20°C, alhaalla A22-moottoritiellä päivemmällä > +30°C.

Tie alas menee alemmassa kuvassa ensimmäisen laakson seinämiä vasemmalle.

===>

Tornanteja eli 180-asteen tiukkoja hiusneulamutkia oli SP638:lla ajettavana lähes 30 kpl, ennen kuin pääsimme vähän tasaisemmalle tiestölle Selva di Gadoren tienoille, tosin sen kylän läpiajo ja alas joelle laskeutuminen edustivat jälleen samaa mutkailutasoa. Lyhyt pätkä siitä tuulilasikameran taltioimana [L] (Youtube].

Loppupäivä oli normaalia peruskierrätystä muutamine taukoineen ja maatilamyymälöineen, joista saattoi ostaa monia tuoreita kasvukauden tuotteita mukaan. Päivän lopussa edessä oli taas kunnollista syheröä läpiajettavana.

Alkuun

Madonna di Campiglio

Noin 700 asukkaan kylän keskusta 1500 metrin korkeudessa merenpinnasta avautui lopulta eteemme. Hieman piti hotellin paikkaa etsiä muutaman yksisuuntaisen 'Via Cima Tosa - parkkihallin edusta - Via Pradalago' -ajokierroksen verran, kunnes kantti riitti alas kävelykadulle ajoon.

Karttapohjan © Google

Ja siinähän se lopulta oli, Hotel Posta R.T.A, kuulemma Ferrari-suvun omistuksessa oleva vanhahko hotelli kävelykadulla. Sen vieressä oikealla oli hotellin oma parkkipaikka eli asiakkaiden henkilöautoja ollut tarkoituskaan jättää ylempänä olevan torin alaiseen parkkihalliin. 



Huoneisto #115 oli suuri, erillisellä makuu- ja TV-huoneella, kylpyammeella, keittiöllä sekä parvekkeella varustettu. Mainoksessa kehuttua koneellista ilmastointia emme löytäneet mistään, mutta ikkunat yön yli auki pitäen pahin helle talttui jossain vaiheessa iltaa.

Esimerkkihintoja viereisestä SPARista: Birra Moretti ja Birra Peroni 0,66 litraa, á 1,15 € kpl. Tortellini, eri versiot 200 g pkt, á 1,85 €. Tuoremehu 1,5 litraa 3,60 €. Tuore valkoinen leipä 0,54 €. Danone Activia jugurtti, 1 litra, 2,70 €. Biohajoava muovipussi ostosten kuljetukseen á 0,17 €. Kaksi muovipussillista ruokaa ja juomaa maksoivat alle 32 €.

Alkuun

11. Madonna di Campiglio

2.8.2017.

Hienoa että käsityötaitoa ja hyvää työnjälkeä arvostetaan vielä jossain, kuvassa näkyy keskustan yhden viheralueelle vievän portaikon katteet.



Kantoja, juuria ja oksia oli hyödynnetty monessa eri muodossa.




Kannon juurakon vaakaleikkaus eli vähän viisilehtisen apilan näköinen pöytä öljypintaisena näytti aika hienolta, joka näkyy tuolla edellisen kuvan suuren pöydän takana oikeassa takanurkassa.



Alkuun

Ikkunaostoksilla. Voi tuo vastaanotin toki kotitekoinenkin olla, mutta ikkunan läpi tarkastellen koteloltaan hienosti puuviimeistelty laite.



Allaoleva voisi olla omatekoinen kidekone tai vastaava hieman krouvista materiaalista ja ulkonäöstä päätellen.



Alla on uudempi ULA-etupään sekä viritystä helpottavan silmän sisältävä vastaanotin. Kyltti kertoi seuraavaa: Italia 1956, Grundic Domino R 176, onde C/M/FM.



Näkymä parkkihallin viereiseltä sillalta alamäkeen tuolloin vähävetisen vuoripuron laskusuuntaan.



Päivän ohjelmassa oli siirtyminen muutama sata metriä korkeammalle (Express Spinale), josta alla näkyvä panoraama Madonna di Campiglioon ja läheisille huipuille.

=>

Alkuun

Yläaseman ulko-ovella piti ensin ohittaa laiduntamassa ollut hieholauma, joista pari yksilöä kiinnostui koiristamme niin, että mopsit alkoivat tuntea olonsa tukalaksi. Bobilla häntä pysyi koko ajan tiiviisti jalkojen välissä ja Jaro oli Flexin viisimetrisen naru päässä takanani..



Kaikkiaan noita lienee ollut reilu 50-päinen lauma sekä kaksi työkoiraa ja kaksi naista niiden kanssa paimenessa. Ei huono homma tuokaan noissa olosuhteissa.

Kahviorakennus oli työn alla kuvan nosturin alla.



Aika sujui nopeasti raikkaasta vuoristoilmasta ja maisemista nautiskeltaessa.

Alkuun

Paluu kävelykadulle puiston reunaa seuraillen, jossa varjopaikkojakin hyödynnettiin yleisesti. Monipuolinen oli näköpiirissä liikkuneiden ihmisten ikäjakauma.


Ruokailu kävelykadun ulkoilmassa maksoi 34,60 € (sisältäen 2 x Birra Media á 5,5 €. Insalata Suisse 9 €. Zuppa del Giorno 9 €. 2 x Cappuccino á 2,80 €).

Alkuun

12. Madonna di Campiglio - Nago-Torbole, Lago di Garda

3.8.2017.

Ajomatka suoraan Riva del Gardalle olisi liian lyhyt, joten päätimme normaaliin perhematkustustyyliimme taas hieman oikaista. Eli pyrittiin niin korkealle kuin mahdollista, 'ylempänä olisi varmaan vähän viileämpääkin', johon lisättiin myöhemmin kuuluva 'BS'-yskäisy. Paljon sitä usein luullaan.

Vuorisolien ja laaksojen pohjilla ajellessa radioamatöörien vapaaehtoisvetoisen aprs-verkon asemia on harvemmassa ja erilaisten katvealueiden määrä suuri, mikä näkyy alapuolisisten karttojen punaisten paikannuspisteiden ajoittaisesta vähyydestä. 

Karttapohjan © Google

Linkin [L] (Youtube) takana oleva video on kuvattu tuulilasikameralla oikeanpuoleisen kartan ylimmän punaisen paikannuspisteen tienoilta. Seuraava kuva suunta karttalounaaseen on otettu oikeanpuoleisen kartan yläosassa muutama millimetri punaisen nuolenkärjen päältä. 



Näkyy tuo jo edellisessä kuvassa ollut lasketteluhissi olevan tuolla rotkon takana näkyvällä mäellä. Google Maps näyttää niitä tarkemmin kun zoomaa riittävän lähelle maanpintaa.



Alkuun

Passo Groce Domini

Kilometriä aiemmin mainostettu passo on kuvan oikeassa reunassa, josta kääntyy tie sekä asfaltoituna alas (SP345) seuraavaan laaksoon että menoreittimme hiekkapintaisena (SS345) ylemmäksi; tuloreittimme on SP669.





Näkymä hiekkaosuuden alusta, aika paljon on vesi vienyt hienompaa ainesta mennessään joten osa urista piti ylittää viistosti Pösön pohjan säästämiseksi. Irma kertoi myöhemmin ettei oikein pitänyt kaikista tienvarsinäkymistä tien oikealla reunalla roikkuessamme.


Lähes huipulta tien varrelta bongattua.



Kyltti kertoo mistä noissa aitauksissa on kyse.



Hyviä, sangen yksityisiä maastoja myös henkilökohtaisen rusketuksensa laajentamiseen, kuten lähimaastossa olisi ollut nähtävillä.

Alkuun

Monte Crocedomini

© kyltin tekijät.

Kuvan rentoutumispaikka löytyy kartasta nimellä Laghetto Di Lavena per pesca sportiva. Ainakin uinti-, virkistys-, kalastus-, melonta-, soutu-, auringonotto-, grillailu- ja muita vastaavia ajanviettotapoja näyttäisi olevan tarjolla, lisäksi pieni baari, vessa ja ties mitä muuta. Hieno idea joskaan ei ihan päätien varrella, tai erinomainen juuri siksi..



Pari mutkaa tuosta myöhemmin vastaamme tuli ryömintänopeudella ylöspäin kiipeävä kymppipyöräinen kuorma-auto suuri lohkottu kivi lavallaan, tietysti rinteessä ulospäin kaartuvan mutkan kohdalla. Leveyttä ja pituutta sillä oli riittävästi eikä leveää ohituspaikkaa näkynyt lähimaillakaan. Välimatkaa oli vielä riittävästi eli ei muuta kuin Pösön liike seis ja pakki silmään, jotta kuorma-auton lasteineen ei tarvitsisi pysähtyä. Sen liikkeelle lähtö uudelleen olisi todennäköisesti viivästyttänyt meitäkin enemmän. Nopea peruutus vasemmalle kaartuvan mutkan tiukalle sisäseinälle, vasen peili melkein kiinni kallion kylkeen ja kohta Pösöä sopivasti eteenpäin hivuttaen, kun ulkokautta kylkeä hipoen kaartaneen kuorma-auton perään muodostui kapea ajokelpoinen väylä.

Pikaratkaisun taustalla oli myös sikäli itsekäs ajatus siitä että olisi parempi jos se olisi se kuorma-auto lasteineen joka tienreunan mahdollisesti pettäessä pyörisi tai valuisi rinnettä alamäkeen, emmekä me neljä Pösössämme. Harmi että tuulilasikameran sähköjohdon liitin oli löystynyt tärinästä eikä kyseistä kohtaamista saatu talteen.

IDGZ on näköjään vielä pystyssä. Yksityisomistuksessa oleva entinen Naton Tropo Scatter-toistinasema, oikeanpuoleiset suuret peilit jo purettujen Saksan Mustien Kukkuloiden (AFEZ) sekä vasemmanpuoleisen takasivulla sijainneet pienemmät peilit Italian lähimmän vastaavan aseman (IMBZ) suuntiin sojottaen. Valkoinen pieni koppi alempana rinteessä on aseman vedenpumppaamo.



Alkuun

Tuosta paikasta aiottiin tehdä muun muassa laskettelukeskus mutta tekemättä näköjään jäi. Lähimaastossa on nykyään iso laskettelukeskus lyhyen matkaa kuvan vasemman reunan suunnassa seuraavassa laaksossa.

Passo Dasdana

Liikkuvan auton ulkolämpömittari näytti tuolla +27°C ja Garmin Fenix 3 aiemmin 2077 metrin korkeutta. Garda-järvi on oikealla puolella vajaan pari kilometriä alempana.



Uusien kesärenkaiden ulkosivujen väri paahtui Italiassa parissa viikossa mustasta punertavan ruskeiksi. Lähes suoraan päiden yläpuolelta tuleva auringon säteily oli kerrassaan riittävä kuorma myös paljaalle pintanahalle. Noista haalistuvista vihreistä T-paidoista puhumattakaan..

Viereiseltä laskettelukeskukselta nimeltään Maniva Ski löytyi ainakin miesten vessasta reiät jalankuvineen eriöiden lattioista ja jäätelöä baaritiskiltä. Matka jatkui vasemmalle alas [L] (Youtube) todella kapeaa ja mutkarikasta serpentiiniä Localita Maniva- ja alempana Via Selva- sekä Via Destrone-nimettyjä teitä pitkin takaisin Bagolinoon. 

Vuodet 1814 - 1918 Itävallalle kuuluneen, sittemmin Italialle kuuluvaan noin 17 000 asukkaan Riva del Gardaan ajettiin SS240 Pieve di Ledro - Molina di Ledro - Biacesa di Ledron kautta ja alas rantaan vievän maantietunnelin kautta. Tässä [L] (Youtube) on lyhyehkö pätkä tuulilasikamerasta taltioituna.

Alkuun

Nago-Torbole

Gardalla oli peijakkaan kuuma, joten jatkoimme Rivan ohi edelleen Nago-Torboleen mäelle. Kyseisellä alueella asuu noin 3 000 asukasta.

Auton lämpömittarin lukema on °Celciusta hotellin Gardan puoleisessa pihaparkissa puiden alla ja kellosta näkyy lähimpien tuntien korkeusprofiili.

 

Edessämme oli päivän ja parin seuraavankin paras lepopaikka.

 Karttapohjan © Google

Hotel Torasela, jäähdytetty huone ylimmässä kerroksessa, hissi, aamiaiset, 208 €/2 yötä. Piristävän värinen motoristihotelli, jossa majoittui muutamia motoristejakin. Pyörät näemmä parkkeerattiin talon alle tehtyyn autotalliin.



Tehokas jäähdytyslaite viilentää varjonpuolen huonetta ja lattialaatoitus imee liikakämpöä koirien vatsan kautta sen minkä ehtii. Hetkeä myöhemmin niiden virkeystila palasi normaaliksi seuraavaan ulosmenokertaan saakka.



Alkuun

13. Garda-järven kierto

4.8.2017.

Päivän ajelut kartoilla Irman toimiessa kuljettajana. Useimpina päivinä hän ajoi noin puolet päivän ajourakasta.

Karttapohjan © Google

Violetilla karttaan piirretty vaihtoehtoinen ja mutkaisempi ajoreitti olisi voinut olla toteutunutta haastavampi ja maisemiltaan vieläkin näyttävämpi. Ehkä sinne päästään joskus myöhemmin, samoin kun monet vuoritiet Garda-järven itäpuolisen Monte Baldon rinteillä jäivät ajamati.

Samoin tuo Strada della Forra pitää ajaa joskus läpi.

• https://www.youtube.com/watch?v=ZW835VqLq4c

Malcesine

Malcesine on vajaan 4 000 asukkaan kylä Garda-järven itärannalla.

Suurinpiirtein Garda-järven 1/3-osan tienoilla maisema näytti tällaiselta. Polkupyöräilijöitäkin riitti reilusti avoautojen ja moottoripyörien sekaan.



Alkuun

Liikennemerkki rantatiellä pari mutkaa eteenpäin.  



Kahlailua hieman Bardolinon eteläpuolella rantavedessä.




Alkuun

Onneksi oli autossa juuri huollettu ilmastointilaite. Matkan varrella vastaan tulleiden leirintäalueiden väkeä oli rantatien viereiset uimarannat pullollaan, osa rinteissä vähän sen yläpuolellakin. Huvipuisto Gardaland järven kaakkoiskulmalla on näköjään laajentanut pinta-alaansa reilusti lisää. Tuskinpa Laura tai Jaana enää tunnistaisivat paikkaa, jossa vuonna 2003 vietettiin ratkiriemukasta päivää [L].

Zumo ohjasi meidät lopulta SS237:lle Nozzan kautta Lempratoon, josta nousu rinteeseen SP58:lla todella alkoi.

Capovalle

Alue muuttui luonnonpuistoksi ja tien varressa näkyi liikennemerkki joka kielsi kahta metriä leveämpien ajoneuvojen jatkamisen eteenpäin. Tältä näytti ylhäällä tekojärven (Lago di Valvestino) maisemissa.



G10:n edelliseen kuvaan liittyviä metatietoja.



Tuosta oli vielä reilun varttitunnin ajo kunnes korkealla Garda-järven yläpuolella nähtiin tienvarsikyltti, jossa kiellettiin äänekäs ja nopea ajaminen, pysähtely, torven soitto sekä monta muuta vastaavaa haitallista asiaa, kyltin otsikkona taisi olla jotain "Riviera, Lago di Garda" -tyylistä. Ja olihan se tottavie hienoa aluetta melkoisen suurine rinnetontteineen, puutarhoineen, taloineen, loisto- ja urheiluautoineen. Kartassa se Navazzo - Gargnano -välinen alue.

Liitteenä oleva video on kuvattu alempana ja lähempänä Gardajärven rantaa [L] (Youtube). Riva del Gardassa piti tehdä pientä auton kausihuoltoa huoltoasemalla jossa esimerkiksi täyssynteettisen moottoriöljyn hinta oli 25€/litra. Myymälän mies olisi tullut laittamaan sitä Pösön öljytilaan kun täyden palvelun asemasta oli kyse, mutta antoi lopulta minunkin sen tehdä.

Alkuun

14. Nago-Torbole - Arona, Lago di Maggiore

5.8.2017.

Viimeinen  Nago-Torbolesta otettu kuva etelään Riva del Gardan suuntaan. 



Ja siirtyminen moottoritieverkostolle, jossa menikin vähän ennakoitua enemmän aikaa. Monia muitakin kun oli liikkeellä.

Karttapohjan © Google
Aika sujuvaa etenemistä pääosin, ajonopeudet nousivat ajoittain 150 kmh:n tienoille ja ylikin. 

Alkuun

Matkan aikainen ulkolämpötila nousi uuteen ennätykseen yhdellä Monzan suunnan huoltoasemalla, kuvattu Pösön kojetaulusta. 

Irman kuva

Täysillä takapenkille kylmästi puhaltaneesta ilmastointilaitteesta huolimatta koirat eivät siitä nauttineet pätkääkään, kuten kuvista näkyy. Vähäisten juomavesivarantojen kaato takapenkille suoraan koirien niskaan kävi todella lähellä. Paikalliset vastaan tulleet kastautumis- ja uimapaikat olivat sekä 'kortilla' että likaisia, ei siis niihin.

 

Arona

Auto parkkeerattiin reilun 14 000 asukkaan Aronassa hotellin viereisen kirkon oven eteen, pysähtymiskieltomerkin kohdalle hotellin edustajan siunauksella.

Kun +38°C - +45°C jatkuu ulkosalla riittävän pitkään, niin nopein tapa pudottaa vielä porraskäytävän kautta hotellihuoneeseen saakka kiivenneiden koirien sisälämpötilaa oli laskea reilusti kylmää suihkuvettä vatsan alle ja laatoitetun makuualtaan pohjalle, sekä latkia kylmää vettä juomakupin kautta sisälle elimistöön. 



Varttituntia myöhemmin pahimmat oireet enää vienosti rohisevaa hengitystä lukuunottamatta katosivat, joskin molempien korvat pysyivät hyvin kuumina vielä pitkään.

 

Hotellihuoneiden keskitetyn jäähdytyslaitteiston jäähdytyskyky loppui sekin pahasti kesken, kuvassa näkyy neljän viimeisimmän tunnin lämpötilakäyrä joka pysytteli tiiviisti arvossa +25°C. 



Alla on aamulla otettu selfie rantakadulta. Jaro oikealla on kuin nukkuneen rukous tai muuten vaan unelmoi ties mistä mielenkiintoisemmasta Bobin vahtiessa haukkana viereisten myyntitelttojen pystyttäjiä ja muita liikkujia.



Alkuun

Vanhaa kaupunkia kun ympärillä on, niin se näkyy usein myös erilaisissa metallikaiteiden koristeluissa.


Ympäristössä oli sellaista karua charmiakin havaittavissa, tosin mitä rannemmaksi tuosta mentiin sitä paremmin ja hienommin ympäristöä oli hoidettu sekä huollettu.



Alkuun

Pastikset nautittiin rantabulevardin suuntaisella pikkuriikkisellä ostoskadulla, jossa hintataso oli lähes kotimainen (nuo kuvan juomat ja pikkupurtavat maksoivat yhteensä 15 €).  Rannempana nautittiin päivällinen hintaan 27,50 € (sisältäen oluet 2 kpl á 5,50 € ja Cesar-salaatti 7,50 € sekä talon oma ruoka-annos 9,00 €).

Rannallakin oli reilusti porukkaa liikkeellä, samoin järvellä purje- ja muita veneitä sekä pieniä matkustajalaivoja edestakaisin eri satamien väleillä purjehtien.



Alemmassa kuvassa näkyy Lago di Maggioren puoleinen ikkunapöytä pienen baarin ulkoseinällä.


Iltayöstä kourallinen noin teini-ikäisiä tyttöjä veti päihdyttäviä nesteitä antaumuksella kitaansa hotellin vierellä, pitäen samalla kuuluvaa älämölöä keskenään. Ikkunaluukkujen ja ikkunan sulkeminen ei valitettavasti auttanut asiaan. No eipä se tuokaan sukupolvi näytä edellisistä suuremmin eroavan, aamulla tullee monelle vähän lisäoppia edellisen illan aiheesta. Minkä kyllä havaitsikin seuraavan aamun lenkillä käydessään, osa porukasta kun makoili muun muassa rannan viereisillä penkeillä sikin sokin.

Alkuun

15. Arona - Prato Pagano

6.8.2017, sunnuntai.

Illalla sääennusteissa ennakoidusta sateesta oli tarjolla enää tuon verran. Kuvan venekunta höyläsi pyydyksineen tuossa pitkään edestakaisin.

Pikkukuvissa näkyvät kyltit oli asennettu tolppien päihin rantaveteen, mikä lie niiden funktio ollut jäi selvittämättä vai joillekin venepartioille tai ammattiryhmille varattu oma parkkipaikka?

Ranta-alueelle pystytettiin kovaa vauhtia myyntikojuja kohta avautuvien antiikkimyyjäisten vuoksi. Siellä oli usein banaanilaatikoissa paikalle kuljetettuina taiteesta kirjojen kautta huonekaluihin ja astioista työkaluihin, vanhoihin peltikyltteihin sekä alla näkyviin tuotteisiin. Kymmeniä ja taas kymmeniä avoseinäisiä katoksia peräkkäin, joiden luona tunti tai parikin olisi kulunut vaivatta.



Tavarloita oli reilusti tarjolla joiden halpuudesta voisi olla montaa mieltä..


 
Paluu takaisin hotellille klo 07 mennessä, suihku, kamat kasaan, aamupalalle ja lopuksi hotellin edeskäyvän juttusille kahden varatun yöpymisen peruuttamiseksi. Kolme hotelliyötä oli varattuna. 1. yö maksoi reilu 70 € ja loput olisivat maksaneet parisen kymppiä vähemmän yöltä portimon pahoitellessa jäähdytysongelmaa ja periessä hinnan vain ensimmäiseltä yöltä. Kiitokset hänelle joustavuudestaan, ei tainnut olla ensimmäinen kerta niissä merkeissä.

Karttapohjan © Google

Isompi ympyrä on täynnä korkeimmalle kohdalle vieviä ja sieltä pois tuovia mutkia, pienempi on Comon läheltä varattu Ibis. Majoituimme Stresan yläpuolelle yhdellä mp-reissulla [L] ja [L], mutta tällä kertaa korkeimman mäen laki vei voiton. Siellä oli tarjolla nopean oloinen kelkkareitti alamäkeen, kahvila ja ravintoloita sekä mukavia maisemia eri suuntiin.

Alkuun

Stresa

Näkymää laskeutumisesta alaspäin:


Sama kuvauspaikka, näkymää oikealle:


Välillä voi vähän ahdastakin olla, kuten tässä alempana kylän keskustassa apteekkia etsittäessä [L] (Youtube).

Kävimme videon lopussa näkyvästä apteekista Bobille paikalliseen karvanlähtöön sopivaa lääkettä. Se ei paljoa auttanut etten puhunut italiaa eivätkä he englantia, niinpä rouvat lopulta antoivat minulle kirjoituslehtiön johon saisin kirjoittaa mitä halusin. Sanoessani Spray naputtaen samalla kaljua kohtaa Bobin niskassa homma ratkesi.

Tuollaista minulle myytiin ja varsin oikeaan kuulemma kotimaisen eläinlääkärin kertomana sen ainesosat osuivat. Hiihtäjille ja muille urheilijoille ei niinkään..

 

Alkuun

Näkymä Lago di Maggioren pohjoispäähän Italian ja Sveitsin rajan suuntaan, kuvan keskellä alhaalla vasemmalla näkyy kaupunki nimeltään Intra.

=>

Mottarone

Ylös huipulle vievälle tielle pääsi joko lähempää Stresan suunnasta maksullisen, tai hieman kauempaa maksuttoman tien kautta. Paikallisilta huipuilta löytyy usein radioamatöörin silmiin herkästi tarttuvaa materiaalia, niin tuoltakin.


Ylhäältä sai monenlaista välipalaa ja tekemistä vaikkapa lenkkeilyn tai putkikelkkailun muodossa.

Alkuun

16. Prato Pagano - Lago di Como

7.8.2017.

Näpyttelin aamulla paperikarttaa katsomatta Zumoon yhden kiinnostavan kuuloisen kaupungin Irman Ipadista, jonka jälkeen lähdimme liikkeelle muka Como-järven alaosan rantatielle todellisen ajoreitin näkyessä alla.

Karttapohjan © Google

Irma alkoi alueen karttaa tutkineena pian ihmettelemään ajoreittiämme joka vei moottoritielle, itse en vielä ollut huolissani ajatellessani että Zumon valinta "Nopein reitti" varmaan ajattaa taas nopeimman kautta. Hetken päästä Zumon reittiä tarkemmin tutkittuaan havaitsi hän meidän olevan matkalla Italian keskiosiin toiselle samannimiselle maisemahissille, eikä sille Bellagion vastaavalle minkä piti olla maalina. Justiinsa.

Rutiineista ei kannattaisi joustaa. On AINA syytä tarkastaa GPS:n näytöltä että kohde on juuri siellä missä sen kuvittelee olevankin, samannimisiä tai -tyylisiä paikkoja kun löytyy isosta maasta useampiakin. Jälleen piste esimerkiksi auton hanskalokerossa olleen paperikarttakirjan hyväksi, sen tulkitseminen samaan tyyliin väärin vaatisi paljon enemmän yritystä. Kuvan kartan punaista nuolta noudatettiin, kun violetti vastaava olisi säästänyt ajomatkassa muutaman kymmenen kilometriä, ajassa vajaan tunnin ja bensassa sekä moottoritiemaksuissa muutaman kolikon. Noh, tulipahan moottoritieajokokemusta Monzan tien ruuhkassa vähän lisää, eli vähän normaalia pidempi ketunlenkki ennen pelipaikoille pääsyä.

Mandello del Lario

Monelle motoristille tutussa, noin 10 000 asukkaan kylässä käytiin ensin tankkaamassa mutta tankkaamattahan se lopulta jäi kun en tajunnut käyttää erillisiä painikkeita bensapumpun valintaan näytöllä olleiden virtuaalipainonappien sijaan, mikä olisi kyllä selvinnyt italiankielisen opastuksen perusteella. Kielitaitoiselle. Sen jälkeen ajoimme Moto-Guzzi -väen pyhimpään eli vuonna 1921 perustetun museon ovelle, jossa hyvin alkanut päivä jatkui edelleen; enpä tosiaan enää muistanut että maanantaisin sikäläisellä museorintamalla on vähän hiljaisempaa. Olisi siellä ollut Guzziin liittyvää nähtävää ulkosallakin, mutta jätimme ne tällä kertaa kylmästi hymyillen väliin.

Alkuun

Lecco

Ja nokka etelään päin kohti lahden pohjukkaa. Paikallisella pikkuisella bensa-asemalla käynti hoitui helposti henkilökunnan hoitaessa tankkauksen 95E5:lla ja pyytäessä siitä nimellisen 1,76 €/litra korvauksen.

Leccon vieressä, rantaväylää, kuvaussuunta pohjoiseen. Vasemmalla oli yksi monista Lago di Como:lle risteilyjä tekevistä veneistä.


Kivimiehille ja -naisille riittää tuollakin työmaita. Alkuun

Näkymä vastarannalle Canon G10:n zoomin läpi, aika massiiviselta näyttää viereinen rinne näin tarkasteltuna.



Näkymä lahden pohjukkaan, kaupungin ydinkeskusta sijaitsee vasemmalla. Palolaitos nosti autonosturin avulla pienehkön moottoriveneen sen upottua rantaveteen, muuten tuolla oli vielä aika rauhallista.


Alkuun

Jaro vielä ui edellä nähdyn rantakiveyksen päässä, kun Bobi on jo ehtinyt nousta rannalle. Kaikkea se helle teettää.


Viimeinen kuva vastapäiseltä reunalta Leccon keskustaan päin. Veneristeilykin hieman kiinnosti, mutta reilun tunnin odottaminen ennen liikkeellelähtöä ei.

Alkuun

Bellaggio

Niemen kärjessä olleen, vajaan 4 000 asukkaan Bellaggion edustaa pohjoiseen päin kuvattuna, edessä oikealla näkyvä niemi kääntyy takaisin Leccon suuntaan. Vinosti lahden yli vasemmalle kulki ainakin kaksi autolauttaa, joilla säästi melkoisesti ajomatkaa ja -aikaa halutun kohteen sijaitessa suoraan vastarannalla.



Muuan George Clooney asustaa vaimonsa kanssa toisella (SS340) puolella Lagliossa. 

Vaihteeksi järvinäkymä ruokaravintolan pöydästä, retrokaluston näköisiä veneitäkin on näköjään liikkeellä.


Ruoka oli hyvää koirien makoillessa jaloissamme, mikä ei herättänyt pahennusta kenessäkään. Jälkiruoaksi nautittiin viereisen jäätelöbaarin käsintehtyä italialaista mansikkajäätelöä tai -jäädykettä, vähän mutta hyvää.

Vielä yksi koirien kastautumiskerta rannan portailla ja pois. Jälkeenpäin selvisi että jokunen vuosi aiemmin sikäläisen järviveden puhtauteen ei oltu alkuunkaan tyytyväisiä, mutta Jarolle eikä Bobille tullut noista parista uinnista mitään ruuansulatus-, iho- tai muita oireita. Kaikki muukaan ei paikallisten mukaan ole enää täysin idyllistä Lago di Comollakaan, kuten tuosta linkistä voi tarkemmin lukea.

• http://www.dailymail.co.uk/news/article-3689928/We-don-t-want-refugees-George-Clooney-s-super-rich-Lake-Como-neighbours-say-Italian-idyll-RUINED-migrants-doorstep-Switzerland-closes-border.html

Alkuun

Noin 85 000 asukkaan Comoon palattiin lahden reunaa seurailevaa, kapeaa ja ajoittain aika korkealle nousevaa rantatietä SP583.

Como

Comon keskustaa itään pienen lahden yli, oikealla lahden pohjukassa ja kuvaajan takana kaupunkia on tarjolla huomattavasti enemmän. 



Lahden ympäri oikealle päin kierrettäessä päästään huomisen ajoreitille järven pohjoisosaan päin. Melkoisesti oli tummahipiäisiä nuoria liikkeellä, johon seikkaan ei tullut kiinnitettyä asian toteamista juurikaan enempää huomiotaan - liittynee siihen  'Dailymail-lehden' linkkiin vähän ylempänä.

Illalla poikettiin vielä paikallisessa pizzeriassa Calzonella ja jos jotain tuollapäin osataan tehdä todella hyvin, niin niitä. Yhteensä 30 € sisältäen 2 x palvelumaksu 4 €, 2 x Calzonet ja 2 x Spina Lager 0,4.

Alkuun

17. Prato Pagano - Milano Malpensa Aeroporto

8.8.2017

No niin, johan tuota ilmanraikastusta ehdittiinkin odotella mutta eipä aikaakaan kun asfaltti alkoi höyrytä aamuauringossa. Se siitä ilosta.



Päivän ajoreitti kaikkine pysähdyksineen oli ajassa lyhyehkö, vain noin 7,5 tuntia.

Karttapohjan © Google (GC = Clooneyn ávec rantakämppä Lagliossa)

Alkuun

Cernobbioon päin rantanäkymää samasta kohtaa matalaa rinnettä. Rantahotellin kohdalla oikealla näkyy olevan kelluva uima-allas Lago di Comon rantavedessä.

===>

Pääsimme ajamaan pitkiä matkoja aivan rannan tuntumassa. Samalla saattaisi TarjaF:n Irmalle vinkkaama GC:n rantakämppä löytyä Laglion suunnalta - yhdessä kohdassa rantatien vartta oli aika monta naista pienellä alueella kameroineen, joten kyseinen majoite lienee ollut niillä main. Ei nähty, ei kuultu, ei tarjonnut drinkkiä.

Jokunen kylä enemmän pohjoiseen päin oli taas aika juoksuttaa Carlinoja. 



Paikalliset nopeusvalvonta- eli kameratolpat olivat usein isohkon palopostin tai roskakorin mallisia pömpeleitä, joissa ohimenevän ajoneuvon nopeus sekä suunta mitattiin ja sen jälkeen otettiin kuva takaapäin sen perän rekisterilaattaan päin.

Alkuun

Joskus parkkitilaa löytyi reilusti, toisinaan oli vähän ahtaampaa kuten tuossa Menaggion välipalapaikan parkkipaikalla.



Rantaravintolan unisex-vessassa oli käytetty luovaa mielikuvatusta komponenttien yhteensovittamisessa.



No parempi edes noin, joku vuosi aiemmin Riva del Gardalla olleessa rantahotellihuoneessa ei vessanpytyn lauteita oltu tuotu vessaan saakka.

Pari cappuccinoa á 1,5 € ja Insalata Nizzarda 12 € maksoivat Comon rantaviivan ravintolan ulkoilmassa yhteensä 15 €.

Järven pohjoispäässä alkoi mitta näihin maisemiin olla täynnä eikä enempää kuvia jaksanut ottaa. Ponte del Passossa Irma hyppäsi Pösön puikkoihin suunnaten tielle SS340dir. Centro Spaziale del Lario:kin ohitettiin järven pohjoispäässä. Matka jatkui SS36:sta alas Leccoon, josta edelleen SP32 - A36 - E62 - SS336 sekä lopuksi Cardano al Campon Hotel Ibis Milano Malpensa Aeroponto.

Majoittuminen hotelliin oli kaikille jo normihommaa (hmm, tämän pitäisi olla kahden hengen huone erillissängyin eli peitoin, mutta on varusteltu käytännössä vain yhdelle).

Bobi nauttii olostaan Irman sylissä. Irma ei nauttine aivan samassa mittakaavassa sillä hänen oli palattava Suomeen seuraavana päivänä.



Alkuun

18. Milano Malpensa - Metz, (Ranska)

9.8.2017.

Valitettavasti tuo oli reissun heikoiten ylläpidetty IBIS-hotelli lähinnä siksi, että järjestelyt eivät olleet alkuunkaan samalla tasolla aiempien Ibiksien kanssa. Myös huoneen varustelussa ja vessan siivouksessa oli näkyviä puutteita eikä vessan poistopuhallinkaan toiminut koko aikana ja niin edelleen. Pikkujuttuja mutta selviä poikkeamia ketjun muihin hotelleihin verrattuna.

Kaikkea aamiaisella yleensä tarjottavaa puuttui ruuasta, mehuista, leikkeleistä, lisukkeista ja kahvista alkaen - asiakkaita poistui aamiaishuoneesta päitään pudistellen ja paperipusseissa mitä mukaansa sieltä olivat löytäneet, yhdelläkin pelkkiä pikkudonitseja. Käytyäni tutkimassa kaikki näkyvät paikat ja kysymässä asiallisesti lisää leipää sain silmilleni sen verran kiukkuisen vastauksen keittiössä häärineeltä naiselta, että pyysin yhtä painokkaasti hänet mukaani katsomaan juuri kehumansa leipäpisteen leipäkorien sisältöä eli tyhjyyttä - turhaan, lisää leipää kuulemma pitäisi alkaa leipomaan ja pari muutakin hommaa oli jonossa.. Vasta aikansa ympäristöä katseella seurattuaan että naisparka oli yksin tekemässä kolmen-neljän henkilön työt, tuhoon tuomittu homma. Hotellin moka, ei naisen. Hississä joku asiakas totesi että Italiassa ei homma kertakaikkiaan toimi, mutta siitä oli pakko olla eri mieltä monien viimeaikaisten hyvien kokemustensa perusteella.

Irma vietiin läheisen Milano Malpensa lentokentän Terminaali 1:een odottamaan lentonsa lähtöä. Emme varmaan ehtisi seuraavaan majoitukseen jonnekin Ranskan puolelle ennen kuin hän ehtii kotiin saakka.

Alla näkyvä reitti kaikkine mutkineenkin oli nopein sekä Via-Michelin.com:n että Zumon mukaan, matkaa noin 650-700 km. Alaosan rautatietunneli on korostettu violetilla värillä mutta useita muita lyhyehköjä autotunneleita ei. Punaisella korostettu radioamatöörikutsu toimi aiemmin kahden erillisen kartanpalan yhteisenä kohdistuspisteenä.

Karttapohjan © Google 

Mitä pohjoisemmaksi päästiin sitä korkeammiksi koko ajan mutkistuvan ja kohoavan tien molemmilla puolilla sijaitsevat vuoret kasvoivat. Korkeusero Google Earthin mukaan oli muun muassa Sveitsissä 1,5 km laakson pohjan tien ja huippujen välillä.

Sveitsin raja

Tie SS33 vei Italiasta Seitsin rajalle Zwichbergeniin jossa näytin rajapoliisille turhaan koirien passit omani ohessa ja ostin toimistostaan tuulilasiin reissun kolmannen moottoritiemaksutarran. Eipä heitä muu kiinnostanut kuin nähdä ettei tummennettujen ikkunoiden takana matkustanut muita, takakonttiinkaan ei edes vilkaistu. Valmiudet tarkempaankin syyniin vähän sivummalla olivat toki läsnä.



Tie vaihtui numeroksi 9 (E62). Tuo on yksi lumivyörysuojatunneleiden päistä noin 1000 metriä merenpinnasta.

Alkuun

Vuorella rajalta tulevan tien maastossa oli paljon jälkiä erilaisista puolustusasemista. Tuonkin bunkkerin naamioitu suuaukko on kohdistettu tulotien suuntaan alarinteeseen päin.


Vasemmalla ylempänä rinteessä näkyy samantyylistä linnoittamista kuin Maginot-linjalla Alpeilla lähellä Välimeren rannikkoa. Sen sijaan metallikansilla peitettyjä telamiinapesiä ei tuolla näkynyt kuten joskus aiemmin eräillä sveitsiläisten kapeilla, vaikeasti kierrettävissä olevilla vuoristoteillä.



Alkuun

Gampelin suunnalla alhaalla laakson pohjalla näytti tuollaiselta.



Seuraava pysähdyspaikka oli BLS Autoverlad Lötchberg, Goppenstein ja sen yksinkertainen, kaksiraiteinen autojuna. Lastauslaiturin eteläpään sijainti: 46°21'47.02" N 7°45'28.59" E, ASL eli korkeus merenpinnasta 1218 metriä.

Eikun vaan junayhteyden eteläpään maksukopille, luottokortti peliin, lippu mukaan kojetaulun päälle ja ajo autojunan vaunuun [L] (Youtube-linkki). Tuon edessä olevan Volkkarin värityksessä on jotain tuttua Herbiemäistä otetta, tosin ylämäissä tehoeroa esikuvaansa nähden oli valitettavan reilusti.



Mitään osaa autosta ei kiinnitetty mihinkään vaunun rakenteeseen eikä pysähdyskohdan valintaankaan puututtu pysyessäni kokonaan seuraavan vaunun puolella. Vuoren läpi toiselle puolelle Kanderstegiin oli noin kuudentoista kilometrin matka Google Earthin viivaimen mukaan. Moottoripyörien sitomisesta en tiedä mitään vaikka niitäkin kyytiin nousi. Sen verran oli ainakin tuonnepäin menevä raide tunneliosuudella röykkyinen ja kartan mukaankin mutkitteleva hitaahkosta etenemisnopeudestaan huolimatta, että vaihde silmässä pelkkien pohkeiden varaan teräslattialla en mopon päälle istumaan jäisi. Ilma tunnelin keskivaiheilla oli aika paksua, jolle koirat aivastelivat onneksi vain harvakseltaan.

Junan purku oli Kanderstegissa nopea suoritus jonossa ajaen, junavaunujen alkupään kautta laiturille (46°29'37.48" N 7°40'12.18" E, ASL 1175 metriä). Ei ollenkaan huono kokemus lajissaan.

Alkuun

Frutingenissa oli lounasaika koko reissuporukalle, mukavahan noita maisemia oli katsella terassin pöydästä ja kai sen altakin.



Lounaan (27 CHF tai käteisellä 30€) jälkeen seuraavat pysähdykset matka jatkui tasaisena. Polttoaineen (Bleifrei 95) hinta Vispissa oli 1,59 CHF/litra eli euroissa noin 1,16€/l.

Lähestulkoon kaikkien suurempien kaupunkien ja asutuskeskittymien luona oli mateluun ja seisoskeluunkin pakottavia ruuhkia, Bernissä (noin 126 000 asukasta) myös kaupungin alueella samoin Baselissa (noin 171 000 asukasta). 

Ranskan raja

Sveitsistä Baselin jälkeen Ranskaan siirtymistä ei juuri huomannut muusta kuin tienvarsikylttien teksteistä.

Ilta alkaa hämärtää ja jossain Metzin suunnalla tarjottaneen taas sadevettä.



Vajaan 125 000 asukkaan Metz tuli vastaan noin kello 21 ja hotellikin löytyi hieltä aika helposti. "Jonnekin lähialueelle" kuului respan hakuohje parkkipaikasta; muutama kierros edestakaisin lähiympäristön kaduilla ja yksi valaistu kaksisuuntaisen kadun keskiosa parkkiruutuineen kelpasi hyvin. Eikä maksanut siihen aikaan mitään.

Mopsi on ranskaksi "Caniche".

Alkuun

19. Metz - Calais

10.8.2017.

Siirtymäpäivä, aamupala ja autolle kello 07:00 mennessä.

Maksulliset, oikeinkin hyvät moottoritiet A4 ja A26 helpottivat etenemistä ja luottokortti on niillä oiva maksuväline vaivattoman maksutapahtuman vuoksi. Noin 190 000 asukkaan Reimsin ja 56 000 asukkaan Saint Quentinin liittymien suunnilla oli hieman ruuhkaa, muualla matka joutui jatkuvasti vaihtelevassa säässä hyvin.

Karttapohjan © Google

Polttoaineen (SP95-E10) hinta Angresissa oli 1,489 €/litra. Samassa paikassa Salade Caesar N maksoi 6,35 € ja Cafe au lait GR 3,90 €.

Calais

Calaisiin (alueella on < 78 000 asukasta) päästyämme ensimmäinen kohde oli Euro-Tunnel Pet Reception-rakennus sijainnissa 50°56'16.06" N 1°48'44.90" E, jossa selvisi että vaikka kaikki muut osat koirien passeissa olivat kunnossa, niin tarvitaan vielä yksi lisärokotus molemmille. Eli se sivustollaan erikseen mainittu Tapeworm-piikki, jonka jälkeen oli otettava vähintään yksi mutta ei yli viittä vuorokautta ennen UK:n junaan tai laivaan pyrkimistä. Tässä [L] on lyhyt sähköpostiin saapunut ohjeviestin ote ja tuolta löytyy enemmän kaikkiin lemmikkeihin liittyvää tietoutta.

• https://www.eurotunnel.com/uk/travelling-with-us/travelling-with-your-pet/

Eipä siinä muuta kuin suositeltua eläinlääkäriä etsimään kadun Boulevard Curie lopusta (merkintä VET.). Maksu hoituisi vain käteisellä eli seuraavaksi pankkiautomaattia etsimään.

 Karttapohjan © Google

Calais on lajissaan mukava kaupunki varsinkin kiireessä ajeltavaksi sen pohjakaavan noudattaessa kaikkea muuta kuin perinteistä ruutu-sellaista, lukuisien tuossa kartan mittakaavassa näkymättömien yksisuuntaisten katujen hankaloittaessa oikean ajosuunnan hahmottamista. Zumon uusi kartta-aineisto näytti pian voimansa.

Nuo vihreät soikiot olivat ohi- ja läpiajettaessa sen näköisiä alueita, joihin voisi palata päivän tai ehkä kolmenkin pituiseksi ajaksi. Vasemmalla ylempänä oleva rantatie D940 on myös sellaista aluetta, jolla voisi aurinkoisen päivän viettää rannikkoa pitkin ajellen ja kylissä sun muissa pysähdellen.

Pet Reception-rakennuksen läheisen Lidl:n hintataso oli varsin kohtuullinen kokonaislaskun oltua vain 4,91 €: (VDP D'Oc Merlot-punaviinipullo [0,7 l] 1,95 €. Barchetta 4 fromages 1,79 €. Ficelle aux olives 0,59 €. Croissant pur beurre 2 kpl 0,58 €).

Ja sen jälkeen hotellia suoraan Accorin sivustolta sekä Trivagolla etsimään. Vähän sivummalta löytyi toinen majoitus (IBIS2), jossa oli turvallisempaa yöpyä Gendarmerien partioautojen täplittäessä sen parkkipaikkaa.


Huomisesta junasta sen verran että siihen kannatti buukata itsensä ajoissa, jotta sen maksukopilla ei tarvitsisi ihan niin syvälle taskunpohjiinsa kaivautua. Säästö oli puolikkaan hotelliyön luokkaa, kiitos vaan vinkistä Euro-Tunnelin henkilö x. Varaukseen liittyvä kuitti näkyy tuossa [L].

Alkuun

20. Calais - Portsmouth, (UK)

11.8.2017.

Rannalla Calaisin edustalla ja vierellä (rantatie D940) oli jos jonkinlaisia muistomerkkejä kymmenien vuosien takaa, sinne siis aikaa kuluttamaan.

Sangatte

Kuvan baarin ulkopöydässä Sangettessa oli alle nelikymppinen englantilaispariskunta jotka mopsit (englanniksi Pug) nähtyään pyysi seuraansa kysellen heti aionko olla siinä miten pitkään. "Reilun kahvikupin verran" riitti siihen, että mies soitti lapsilleen käskien ne neljä heti paikalle koiraikäväänsä täsmähoitamaan. Heillä oli kotonaan vastaavia, uskoakseni Bobi ja Jaro hoitivat homman kotiin.



Torilla oli myynnissä kaikenlaista tarpeellista. Ja kadun toisella puolella löytyi Boulangie Patisserie, jonka tuoksujen perässä oli poikettava myös.



Rantaa hieman kauemmaksi etelään siirryttäessä maisema muuttui kumpuilevammaksi ja oikealla alkoi näkyä myös Calais-Dover -välin autolauttoja, poikittasessa liikenteessä useimpien muiden laivojen reitteihin verrattuina.

Alkuun

==>

Kaikkinensa laivaliikennettä on tuolla alueella paljon, kuten alla näkyvästä viidentoista minuutin APRS.FI/AIS-otannasta (13.9.2017 noin klo 19:05) näkyy:

Karttapohjan © Google

Blanc-Nez

Ranta-alueilla oli jäänteitä kuudenkymmenen vuoden takaa. 





Alkuun

Maisemaa edellä mainitun kohdalla olleen, korkean kännykkä- ja linkkimaston alla olevan korkeimman nyppylän päältä kauemmaksi etelään päin (oikealla takana näkyy Cape Griz Nez):

=>

Notkossa sijaitseva Le Tape-Cul on edellistä kuvaussuunnasta hieman lisää vasemmalle sisämaan suuntaan:



Korkeimmalla paikallisella nyppylällä isohkon maston juuressa saksalaisten vanhan tähystysbunkkerin lähellä meni helposti parisen tuntia koirien välillä kuorsatessa autossa ja pihalla, englantilaisten radioamatöörien rupatellessa keskenään 145 MHz:n radioamatööritaajuuksilla. Pieni mutka vielä alemmaksi rannan muistomerkki- sekä Atlantin Vallin bunkkerialueen parkkipaikalle ja pois. Paluumatkalla yhdessä liikenneympyrässä oli entisöitynä todennäköisesti Euro-Tunnelin keskimmäisen, sen pienempihalkaisijaisen huoltotunnelin poranneen koneen poraetupää.

Alkuun

Calais - Eurotunnel

Alla näkyvä toimipiste odotutti molempien koirien passien ja sirujen tarkastuksen jälkeen vielä tunnin, ennen kuin antoi tarvittavat tuulilasiin liimattavat merkit käteeni. Ilman niitä oli turha mennä Euro Tunnelin Check-In:lle. 



Alkuun

Ensin tarkastettiin automaattisesti rekisterinumero, ajoneuvon maksimikorkeus ja mitälie muuta tarpeellista, sekä kopin ikkunasta suusanallisesti vasemmalla alla näkyvien rajoitusten puuttuminen että varaustiedot kännykän ruudulta. Loppuvaiheessa neito bookkasi meidät seuraavaan junaan, joita lähti silloin muistaakseni noin 20 minuutin välein.

Seuraavalla koppirivillä tarkastettiin matkustusasiakirjat. Passintarkastaja kysyi olenko varmasti sama henkilö mitä passikuvassa näkyy. Sen verran olivat siellä varuillaan, että koppirivistöjen välimaastossä liikkui useita sotilaita automaattikivääreineen ja muine varusteineen - autojen piti liikkua eteenpäin tietyssä asfalttiin sekä kyltteihin merkityssä liikerytmissä.

Vaikea on olla huomaamatta muun muassa lemmikkieläimiin liittyviä ohjeita kyltistä vasemmalta. Oikeanpuoleisin oheistus on napattu autojunan vaunun seinältä. Vaunuun meni 5+5 tavallista henkilöautoa kahteen tasoon. Vaunusta toiseen liikkuminen ei junan liikkuessakaan ollut sallittua.

 
Hetken päästä ajoimme muiden samalla kaistalla lemmikkieläintensä kanssa jonottaneiden kanssa alemmaksi autojunan alavaunuihin, auton ikkunat veivattiin ohjeen mukaisesti puolitiehen auki ja muuta ei sitten voinutkaan tehdä kuin ottaa 35 minuutin pikaunet samalla korkeintaan hieman kylmästi hikoillen. Vaunujen päät suljettiin tiiviisti varmaan mahdollisen tulipalon leviämisen rajoittamiseksi, seinillä oli tarkempia ohjeita myös hätätilanteiden varalle.

Kallis, nopea, hyvä kertasuorituksena, toimii kyllä mutta en ihan heti mene uudelleen. Hengitysilma oli tyypillisen paksua tunneli-sellaista.

Alkuun

Folkestone, (United Kingdom)

Reilun 50 000 asukkaan Folkestonessa sinne saapumissuunnassa ensimmäisellä bensa-asemalla sai Jaro ampiaisen piston toiseen etujalkaan.

Jaro seisoi nurmikolla kuten eräs valitettava historian hahmo oikea käsi suoraan eteen volkkarinsa lämminilmasuuttimen päälle ojennettuna. Saatuani raavittua ampiaisen irti tassusta (koirien kipulääketabletteja ei valitettavasti ollutkaan niiden lääkelaukussa eikä ihmislääkkeitä uskalla antaa omatoimisesti), niin Bacipackt-voidetta reilusti varpaisiin ja polkuanturoihin levittäen sekä Jaro kantamalla takapenkille lepoon vieden päästiin pian jatkamaan. Tasaista ajoa muutamin levähdyspaikkapysähdyksin ja hyvin se siitä selvisi, saattoipa yksi aiempi ampiaispistoskokemus nopeuttaa vähän toipumistaan?

Kovin montaa levähdyspaikkaa ei Folkestone - M20 - M25 - A3 - Portsmouth -välillä näkynyt olevan. Suurempiin ylinopeuksiin ei kuulemma kannattanut sortua, sillä sakot ovat siellä todella tuntuvat tyyliin vähintään satoja puntia ja autonsakin saattaisi menettää oikein huolellisella kiireellä. Paalauskaan ei ole tuntematonta tuolla.

Ruuhkia ruuhkien perään eteni Lontoon suuntaan ja moninkertaisia sieltä poispäin. Kun ruuhkien todellinen koko tai määrä ei etukäteen ollut kunnolla tiedossa, niin valmistauduin majoittumaan myös jonnekin Brightonin ja Portsmouthin välimaastoon.

Karttapohjan © Google

Alkuun

Portsmouth

Noin 190 000 asukkaan Portsmouth avautui pian eteen Lauran etsittyä matkan edetessä sopivia majoitusvaihtoehtoja, varaten lopuksi hotellin Portsmouthin rannalta Southsea:sta. Perille päästyäni Laura saapui sinne Gosportista, jonka kunnan alueella asuu noin 83 000 asukasta.

Koirille oli melkoinen yllätys kun Pösön takaoven aukaisi varottamatta henkilö jonka tunnistamiseen meni niiltä hetki; siitä se normaali vastaanottoralli kertaa kaksi taas alkoi. Ja Jaro katseli todella pitkään perään lauman jäsenen Lauran palatessa illemmalla takaisin kotiinsa.

Vasemmanpuoleisin on Southsean yhden ison puiston (Canoe Lake) sisäänkäynniltä.



Kaksi alla olevaa muodostavat muistomerkin sekä D-Day:n että yhden sen lähtöalueen kunniaksi.

 

Portsmouthin edustaa. Tuosta alempaa, kuten muualtakin UK:n rannikolta, ne tuhannet laivat lasteineen lähtivät kohti Ranskan rannikkoa. Laivoja oli silminnäkijän mukaan lahdella juuri ennen armadan liikkeelle lähtöä niin paljon, että taustalla näkyvälle Isle of Wightille olisi ehkä päässyt kuivin jaloin niiden kansia pitkin hypellen. Lisää tietoa löytyy alemmasta linkistä.

Edellinen tuossa ollut linkki olikin jo uudelleenohjattu tai kaapattu viittaamaan jollekin vähäpukeisten seuralaishakusaitille, 'hienoa'.

• https://theddaystory.com/discover/collection/collections-portsmouth-area-and-d-day/

===>

Pääsimme Lauran kanssa Isle of Wightille vasta 7.9.2017 siellä seuraavan kerran hänen valmistujaisjuhlissaan (juhlat St. Albans:ssa ja majoitus Gosportissa) käydessäni.

Alkuun

Hyvin hoidettuja puistoja riittää.


Illallinen BW-hotellin Royal Beach Hotel -ravintolassa maksoi kahdelta yhteensä 29 £ (1 x Guiness [pint] 4,7 £. 1 x San Miquel [0,5 l] 2,4 £. 1 x Grilled Salmon ja 1 x Beer Battered Cod 9,95 £).
 
Alkuun

21. Portsmouth - Pontypridd, Wales

12.8.2017

Laura hyppäsi aamulla kyytiimme Gosportin lauttasataman kohdalta, yleisajosuuntamme vei Bathiin ja Walesiin päin.

Salisbury

Ensimmäisessä kohteessa 1,6 miljoonan asukkaan Salisburyssa kiinnosti sekä vanha keskusta että sen suuri katedraali. Laura etsi ajaessani netistä vapaana olleen paikan paikallisesta parkkitalosta, joten istuimme alta aikayksikön Cafe Rouge:n ulkoilmassa.



Katedraalin pohja ja lähirakennukset selviävät parhaiten tuosta portilla olleesta kyltistä. Koirat odottivat puiden alla ulkona karttamerkin #1:n luona kiertäessämme vuoronperään kyltissä näkyvän neliön #3.

© kyltin tekijät

Alkuun

Kyltin punaisen pallukan numero 3 kieppeiltä kuvattuna katedraalin korkeiman tornin suuntaan.



Hetki kierreltiin katedraalin puistossa ennen keskustaan palaamista. 



Paikasta jäi vallan mukava mielikuva, joskin maaliskuussa 2018 siellä tapahtui muuan uutisista hyvinkin tuttu myrkytystapahtuma. Niitä Puutiaishommia jälleen.

Alkuun

Stonehenge

Stonehenge oli todella muuttunut liikennejärjestelyiltään sitten viime näkemän kesällä 2007. Opasteet ajattivat jo kauempaa etelästä teiden A360 ja B3086 risteykseen, jonne oli oikealle pellon rinteeseen perustettu väliaikaisen näköinen peltoparkki, rakennettu sen viereen uusi iso rakennus. Suora kivikehälle alemmaksi karttaoikeaan, kuvassa punaiselle soikiolle vievä kapea tie oli suljettu portilla. Punaisella merkityn tien päällä heti risteyksestä oikealle häämötti myös jonkinlainen bussiparkki. 

Karttapohjan © Google

Ruuhka oli sitä tasoa että Laurakin totesi että "antaa olla" - U-käännös portilla ja via A360 - B390 - A36 - Bath:n vanha roomalaisvaikutteiseen kaupunkiin lounaalle.

Alkuun

Bath

Kolmas kohde oli Lauralle tuttu vanha roomalaisen kylpylän sisältävä, vajaan 85 000 asukkaan Bath, joka näytti vallan näpsäkältä kun sinne saakka pääsimme.

Karttapohjan © Google

Uusiokäyttöä ja kierrätystä. Jotenkin nuo sopivat tuohon maisemaan..

  

The Roman Baths-kylpylä. Lämmitettävät altaat, lattiat, istuimet, pesutilat ja muut asiaan kuuluvat kuulemma löytyvät esikuviensa mukaisesti tuoltakin.

=>


Bathista ehdittiin saada hyvin nopea maistiainen ennenkuin matkamme jatkui M4:lle. Siellä ylitettiin yksi suuri silta Severn-joen alajuoksulla ennen Newportia. Siitä vielä hetki vasemmalle päin ennen kuin piti suunnata pohjoisemmaksi A470, Pontypridd:in eteläpuoleinen lähiö ja Scotts Hotels:n [L] toiseksi viimeiseen vapaaseen huoneeseen.

Karttapohjan © Google Alkuun

Pontypridd

Wikipedia kertoo asukkaiden kokonaismääräksi vajaat 240 000, jotka löytynevät pääosin itse kaupungista. Hotellimme sijaitsi kaupungin etelä-lounaispuolella kuvan punaisen nuolen päässä. Lateroom.comista löytynyt hotelli oli melkein kuin tienvarsimotelli jostain 70-luvun Suomesta, sen löytämiseenkin meni Garmin Zumo 660:n karttateknisistä syistä hetki. Mutta pihasta, ympäristöstä ja yleisestä ulkonäöstä huolimatta yläkerran puhtaassa, omalla vessalla ja suihkulla varustetussa huoneessa nukutti oikein hyvin. 

Scotts Hotel ja sen kahden hengen huone toisen kerroksen päädyssä oli mielestämme oikein hyvin hintansa n. 65 £ väärti, illalla pub täpötäynnä kyläläisiä ja kaikissa huoneissa majoittujia. Kiinalainen ravintolakin oli oikealla pubin päällä yläkerrassa, jossa saatiin seuraava aamupala. 

Sisäänpäin avautuvan ulko-oven lukko oli mallia Yale, sellainen luottokortilla, parilla hiusneulalla tai kevyellä nojaamisella aukeava, joten huoneeseen ei jätetty mitään arvokkaampaa poissa ollessamme. Ja yöksi lukon sisäkahvan päälle viritettiin sopivan herkästi putoava metalliesine herättämään tarvittaessa, tuohonkin kyllä voisi varautua sopivan liikeherkällä apuvälineellä jo kotimaassa. Noissa lukoissa on oven sisäpuolella erillinen nappi, minkä ylöspäin nostamalla ne menevät jonkintasoiseen takalukkoon.

Bobi urahti pari kertaa viereisissä ulkoportaissa liikkujille jonkinasteisen vahtikoiramoodin pyrkiessä hetkellisesti pintaan. Ei välttämättä huono piirre reissatessamme kunhan pysyy aisoissa muualla.

Hotellin alapuolisen alueen näkymiä, paljon lapsia sisältävää kaupungin reunan standardoitua omakotitaloaluetta eilisen tulolenkin perusteella. Alue oli myös yhden aktiivisen lentokäytävän alla.


Laura tutkii netistä ja kartasta miten seuraavan aamupäivän ohjelma sekä miten junan osalta jo aiemmin buukattu kotiinpaluunsa olisivat parhaiten toteutettavissa.

Kuvasta puuttuu oleellinen yövaruste eli korvatulpat.



Aika pitkälle ollaan päästy neljän hengen kupoliteltta-ajoista, vaikkei niitäkään ole täysin unohdettu.

Alkuun

22. Pontypridd -  Muxton

13.8.2017, sunnuntai.

Aamulenkki heitettiin aamutuimaan Lauran jatkaessa uniaan. Lenkinjälkeinen, hyvinkin perinteellis-englantilainen suihku herätti erinomaisesti ollessaan sitä "kylmää - kuumaa - polttavaa - kylmää - jääkylmää - .. sama kierros ympäri noin kahdesti minuutissa" -mallia, eli sähkölämmitteisellä kierukalla läpimenevää kylmää vettä täysillä korventava paketti. Termostaatti ja pienikin puskurivesisäiliö lienevät turhia kulueriä. Nopeasti sen oikkuihin taas tottui, kunhan muisti vanhan kantapään kautta opitun "niin kylmää vettä ei hanasta tulekaan etteikö siinä voisi jotenkin peseytyä, sen sijaan polttavan kuumaan veteen ei ole menemistä mitenkään".

Kamat kasaan ja autoon, lopuksi hintaan sisältynyt FEB-aamiainen kiinalaisessa ja menoksi.

Kuvassa näkyy sekä tämänpäiväinen reitti eli Lauran kanssa ajettu alkuosa punaisella, että illemmalla aprs.fi-palvelun väreillä Muxtoniin + huominen punainen pidempi pätkä Llandudnoon.

Karttapohjan © Google

Caerphilly

Päivän pääkohde oli Pontypriddista kaakkoon lyhyen ajomatkan päästä löytyvä rauniolinna kooltaan ilmeisesti UK:n toiseksi suurin, jonka historiaa valaiseva opaste näkyy alla. 

Portin takana ollut kaksikielinen varoituskyltti on kuvattu tähän vain sen paikallisen kielen vuoksi, Kymri näyttää ja kuulostaa varsin vieraalta ainakin minulle.


Kuivalla kelillä linna ympäristöineen on varsin helppoa kävelymaastoa, märällä jalkojen alla on paljon liukkaita kiviä, rappusia, nousuja ja laskuja sekä lintujen huolella lannoittamia nurmikoita.

• https://en.wikipedia.org/wiki/Caerphilly_Castle

Alkuun

Pääsisäänkäynti. Kaikkea tarpeellista on rakennettu kuten kaksinkertainen vallihauta, nostosillat niiden yli, uloimpana alaslaskettava ristikkoportti ja sen takana kiinteä kaksiosainen puuportti linnan molemmissa peräkkäisissä osissa, ampuma-aukkoja ja kuuman öljyn laskuaukkoja niin että riittää, varustuksia eri tasoissa ja syvyydessä. Yksi torni takavasemmalla sisemmässä linnassa alkaa olla romahtamaisillaan ja pitkä pätkä rintavallia kuvasta hieman oikealle tehnee kohta samoin.

Linnan sisin osa oli maksullinen.



Kävelty reitti Garmin Fenix 3:n taltioimana.

Karttapohjan © Google

Linnan takana oli muutama kalastaja toimessaan. Kaikilla heillä oli samanlaiset kalastus- ja muut oheisvälineet paikastaan riippumatta, eli jonkun pienemmän porukan osia varmaan. En tiedä mitä ruutanoita tai vastaavia tuolla ui, mutta kalan pyydystäminen ongella lienee se homman kluu, etenkin kun useilta homma näytti painottuvan olut- ja ruokapuolelle. Mitään vedestä pyydettyä ei ohjekylttien mukaan saanut viedä mukanaan. Erittäin savisen ja muutenkin epämääräisen väristä vettä näkyi vallihaudan joka nurkalla.

Bobi vasemmalla, Jaro oikealla.



Alkuun

Ylempi kuva linnasta löytyy opastekyltin oikealta ja alempi vasemmalta reunalta. Kyltissä mainittu leaning tower näkyy molemmista suunnista. Kyllähän nuo varsin komeita paikkoja ovat, ainakin näin kuivalla kesäkelillä ja kauempaa katseltuina ympäröivät nurmialueet mukaan lukien.

Vanha brittien sääntö "parkkisakkonsa saisi puolitettua maksettuaan sen 14 päivän kuluessa" oli voimassa tuollakin.



Alla näkyy kadunvarsiparkkipaikan mittari Portsmouthista. Luottokortti + auton rekisterinumero (jolloin auton kojetaululle ei tarvita lippua ja sen saa parkkeerata melkein mihin tahansa automaatin vaikutusalueella) tai kännykkäsovellusversio samoin tiedoin olisivat saattaneet olla jopa kolikoita toimivampia, mutten tiedä olisiko homma toiminut suomalaisen palveluntarjoajan sim-kortilla.


Linnaa kiertäessä ja läheisessä kahvilassa istuskellessa, kun tilauksemme unohdettiin tilauksen maksun jälkeen tyystin, meni niin kauan että aikaa jäi enää Cardiffin eteläpuoleisella uimarannalla käyntiin. Siihen sopiva korvaava paikka oli sekin rannalla sijaitseva Swanbridge.

Alkuun

Swanbridge

Siellä Laura juoksutti koiria rannalla kuvan niemen suunnalla. Alueella oli luvallista ulkoiluttaa ja uittaa koiria jota hyödynnettiin yleisesti.

Nousuveden vaiheesta eikä sen paluunopeudesta ollut tarkkaa tietoa, joten tuon kuivan merenpohjasuikaleen takana saareksi muuttuvan niemen kärjen suuntaan ei kannattanut lähteä. Olisihan sen löytänyt vaikka KVG:sta tai jostain androidin appista, mutta en jaksanut etsiä enkä asentaa enempää rojua puhelimeen.



Oikealla oli seuraava ranta kahvioineen ja muine palveluineen.

Kävelipä Pösön ohi piikkareillaan myös yksi langanlaiha mutta reilusti silikonipuskuroitu ja muutenkin operoitu, varmaan myös kloonattu sillä tismalleen samasta muotista valettuja hahmoja on näkynyt muuallakin, siis nuorehko Duck-Face ylkänsä kanssa. Kuulemma nykyään aika normaalia muotia sielläkin päin. Tuo vain huomiona, kukin taaplaa tavallaan.

Tämä (Bobi) on kohdennettu Jaanalle.



Ja tämä pirteähkö yksilö (Jaro) Irmalle.



Junan lähtöaika lähestyi vääjäämättä joten vein Lauran 350 000 asukkaan Cardiffiin rautatieasemalle. Ehtisimme autolla todennäköisesti Muxtoniin saakka ennen kuin Laura pääsisi edes Gosportiin, kiitos UK:n 'luotettavien' junayhteyksien; joillain vuoroilla kuulemma noin puolet aikataulun mukaisista lähdöistä perutaan.

Ajoreitti: lähtö Cardiffista noin kello 17:15 UTC => A48 (M) - M4 - Newport - A449 - A49 - Hereford - Leominster - Ludlow ja huomattavasti kapeampi tiestö alle, eli A4117 - B4364 (melkoista kärrypolkua, joilla ainakaan suoriin osuuksiin saati kulku-uran leveyteen ei oltu panostettu) - Faintree - A458 Bridgnorth - A442 - Telford - A518 - A4640 ja lopulta lyhyt katu Muxtonin hotellin pihalle kellon näyttäessä siellä 21:30 UTC. Pelkkää siirtymätaivalta minimitauotuksella.

Paikallisten kuskien perään lähteminen tai varsinkaan kisaaminen oli turhaa varsinkaan noilla kapeilla kolme-nelinumeroisilla teillä, kun itse ei yhtään tiedä mitä kaikkea seuraavan mutkan takaa löytyy. Moottoripyörällä olisi päässyt helpommin takaa nopeasti lähestyneiden alta pois, mutta auton korin ja muiden turvavälineiden tarjoama lisäsuoja kelpasi hyvin. Eivätkä he taida aina tietää itsekään, kerran yhden kapeimman tien varrella vastaan tuli rypäs poliisiautoja ja ambulansseja vilkkuineen, sireeneineen, kaikki ne peijakkaan kovaa edeten - liekö jossain taas kolahtanut?

Muxton

The White House Hotellin [L] Respa antoi huoneen alakerran päädystä ja lupasi että saan käyttää myös kerroksen päädyssä olevaa hätäpoistumistietä, jos se koirien kanssa liikkuessa olisi meille helpompaa. L&L -Resor  (Laura & Lateroom.com) hoiti senkin majoitusvarauksen hienosti.

Alkuun

23. Muxton - Llandudno

14.8.2017

Tuolla olisi viihtynyt toisenkin vuorokauden sen ollessa sitä mutkattoman mukavaa ja rauhallista englantilaista majoitustyyliä, huoneessa kerrankin tasalämpöinen suihku ja kylpyamme, kaikkialla mukavaa henkilökuntaa. Ja hyvää ruokaa ainakin aamiaisella, jossa lämpimät tilattiin erikseen kuvan kylmien alkupalojen teen tai kahvin lisäksi. 



Paksut, vahvakuvioiset matot ovat talvella varmaan enemmän kuin tarpeen.

Päivän reitti ei poikennut juuri mitenkään aiemmista, mitä nyt ajosuunnassa oikealla puolella alkoi näkyä yhä enemmän rannikkoa ja merta. Irlantiin ei olisi pitkä matka Holyheadin sataman kautta, samoin Isle of Man alkaisi olla lähellä.

Llandudno

Rantaelämä ja -lomailu taitavat olla tämän noin 21 000 asukkaan kaupungin suurimpia vetovoimatekijöitä.

'Llandudno Ski and Snowboard Centre' ja näkymä rinteestä alas lahdelle.

Edessä vasemmalla alhaalla on näkymättömissä paikallinen merelle yltävä laituri eli Pier, keskellä lahden takana näkyvä niemi nyppylöineen on jo seuraavan asutuskeskuksen rajalla. Llandudnon keskusta täyttää oikealle jäävän ranta-alueen sekä muutaman kilometrin sisämaata. Tämä niemi mäkineen toimii myös ulkoilu- ja laskettelu- sekä kelkkailukeskuksena tarjoten myös osalle kaupungin asukkaista korkeampaa tonttimaata asuntokäyttöön.

Takavasemmalla on asutusta ja alempana -oikealla lisää ranta-aluetta, sekä niemen ympäri kiertävän yksisuuntaisen rantakadun loppupää.
 

Rinnetien kallistus kuvan etualalla lienee samaa prosenttiluokkaa kuin Berctesgadenin 24%, millähän peijakkaalla paikalliset pärjäävät tienpintojen joskus liukastuttua talven kuluessa? 

Alkuun

Paikallinen opaste mäen oikealla puolella olleella rannalla. Edellinen kuva on napattu otsikon TOWN TRAIL-tekstin kohdalta noin 1 cm alaspäin, päättyvän valkoisen tien päästä.

Kyltin © tekijät

Auton parkkeeraus suunnattiin kuvan ranta- ja seuraaville poikittaisille lähikaduille.

Rantakadun Gloddaeth Crescent varrella koko sen pituudelta on molemminpuoleiset maksulliset parkkipaikat, joista kello 18-08 välillä ei tarvitse maksaa mitään ja koko päivästäkin menee parkkimaksua vain 4,5 £. Parkkipaikkoja ei turistiaikaan riitä kaikille ja sikäläisen rahauudistuksen oltua vielä kesken osa rannan kolikkoautomaateista hyväksyi vain vanhat punnan tai pienemmät kolikot, joita paikallisista kaupoista sai enää aika heikosti vaihdettua.

Kolikonvaihto onnistui suuraavan kartan K-nuolen kärjessä, jossa pienen puiston vierellä on peliautomaattiyritys seteleitä kolikoiksi vaihtavine koneineen. Luottokorttimaksaminenkin onnistunee myöhemmin. Viiden minuutin kävelymatkan päässä olevalla rautatieasemalla löytyy maksullista parkkitilaa. Viereisen Parc Llandudno Retail Park:n pihalla pysäköinnin hinta oli 2 £ per tunti.
Yksi iltalenkki karttapohjalla, jonka vasemmassa reunassa on käyty TakeAway:ssakin. Samaan kuvaan on lisätty muutama seuraavien päivien paikka näkyviin. H = Hotelli, P = Ilmaisparkki, K = kolikonvaihtokone, B = Bubbles-niminen pesula.
Karttapohjan © Google

Syy miksi emme kävelleet koirien kanssa varsinkaan rantojen uima-alueilla, vaikka mahdollisten kiinteiden jätöksien korjaaminen olisi tuollakin ollut normirutiinia.



Keskustan rantakatua yövalaistuksessa, kuvausssuunta edellisen mäen vasemmalle reunalle. Kaupunki jatkuu tuon lyhyehkön mäen vasempaan reunaan saakka.



Pienelle kamerajalustalle olisi noissa valaistusolosuhteissa ollut käyttöä; jatkossa homman hoitaa noin kiloisen kameran kannatteleva Gorilla.

Alkuun

24.  Llandudno - Snowdonian kansallispuisto

15.8.2017.

The Broadway -hotellin [L] ylemmistä kerroksista pääsisi suoraan ruokailutilaan takana näkyvällä hissillä pehmeäpintaisten portaiden sijaan, hieman erikoinen ratkaisu joskin aamuisin asiakkaiden käytössä. Kuten aamiaislistasta näkyy, ei Continental Breakfast ollut muodissa tuollakaan.


Reilusti kuitua vatsalle ja greippilohkoja kolesterolia vastaan, erilaisia mehuja, kahvia, energiapakkaus FEB aka Full English Breakfast tai jotain muuta haluamaansa. Hotellin emännän valtakuntaa, suvereenisti. Aamupalojen yhteydessä minulle annettiin aina folioon käärittynä pari-kolme kuumaa tai viileämpää 'Edward of Conwy award winning'-aamiaismakkarapötköä mukaan, jotta koiratkin saisivat oman osansa tarjoiluista. Kiitos, hyvin näkyivät maistuvan eivätkä aiheuttaneet niille mitään vatsaoireita; koiriahan ei saanut jättää huoneeseen yksin kuin aamiaisella käydessään.

Yksi lisä- eli kolmas yöpyminen järjestui lomakaudesta huolimatta, jolle tuli tarvetta lähinnä vaate- ja kalustohuollon vuoksi.

Tiemaisemaa rantatiellä Llanfairfechanin luona. Rantakallioita puhkovia tunneleita riitti.



Alkuun

Alla näkyy päivän ajoreitti muutamin lisämerkinnöin, ne ovat vain kalpeahko aavistus tarjolla olleista maisemista.

Alueet kartan vasemmalla reunalla ovat täynnä kapeita kylä- ja todella kapeita peltoteitä, kyliä, paljon ihmisiä ja liikkujia sekä komeita rannikkomaisemia. Hidasta ajettavaa lähes kaikkialla. Holyheadin lauttasatamassa käynti jäi tällä kertaa tekemättä, mutta hoitunee joskus tulevaisuudessa vaikka Irlannista palatessaan. Jos kartassa näkyvän alueen haluaisi vähääkään perinpohjaisemmin kierrellä ja tutkia, niin 2-3 kokonaista päivää kuluisi helposti; korkeammalla olevia patikkapolkuja seuraillen vähintään viikko. Vihreällä merkitty on ainakin ajettujen alueiden kohdalta erinomaista jos tuollaisesta, vaihtelevasta maisematyypistä pitää.

 Karttapohjan © Google

Viimein oli aika pitää yksi QSO 2m:lla kutsulla MW/OH5XB/M, vastapuolena walesilainen radioamatööri, oma sijaintipaikka Pwllheli. Yksin ajaessa oli parempi pysähtyä tiensivuun, kuin monofonin PTT:n käytön yhteydessä koettaa keskittyä kylätiehen liikkujineen ja puhua samalla, välillä merkitä tietoja lokiin, liikaa riskejä niin kauan kun mukana ei ole riittävän helppokäyttöistä ääninauhoitinta. Kutsun muotokin teetti hetken töitä omille aivoille: MW = Walesin maatunnus koska pidin yhteyttä sieltä, / erote, OH5XB on oma kutsuni, / erote ja M = olin ajoneuvolla liikkeellä eli Mobile. Radiolaite kädessä kävellen viimeinen kirjain olisi P eli Portable. Englannissa ja Skotlannissa vain ensimmäisen kauttamerkin edellä olevat merkit vaihtuisivat.
Nefyn ja sen rantaa takaisin päin, eli kartalla suurinpiirtein takaisin itäkoilliseen:



Alkuun

Snowdonian

Lisätietoa luonnonpuistosta löytyy tuolta.

• https://en.wikipedia.org/wiki/Snowdonia

Vihreällä alueella on paljon puiden lehvästön alla olevia varjoisia tietunneleita, jyrkkiä mäkiä ja suuria korkeuseroja, peltoja, metsiä, kosteikkoja, vehreitä maastonkohtia ja vastavuoroisesti korkeammalla myös paljasta nummimaastoa sekä pieniä järviä. Sekä tasaisella vanhoja kapearaiteisia rautateitä, joista tässä lyhyt esimerkki Canon G10-kameran taltioimana [L] (Youtube). 

Punaisella laakso-merkinnällä huomioitu kohde on yksi brittien eri autoiluohjelmista tutuista kuvauspaikoista, valitettavasti kuvaaminen jäi vain tuulilasikameran varaan kuljettajan keskittyessä ajamiseen ja maisemien ihailemiseen. Tuulilasikameran Full-HD -kuvaa voi katsella tuolta [L] (Youtube). Valitettavasti kojetaulu heijastelee vähän ruudussa.

Alla oleva kuva näyttää näkymän vastapuolelta siihen samaan risteykseen, mihin linkissä oleva video päättyi.



Alkuun

Tuo maisema löytyy B4391 varrelta ylängön alkaessa muuttua alamäeksi Ffestionigin suunnalla. Aikamoisia puupeltoja korjataan näemmä tuollakin.



Horisontissa pitäisi näkyä myös meri, mutta noissa valaistusolosuhteissa sen esiinkaivaminen olisi pimentänyt lähimaaston värit piiloon. Kuva ei siis ole reilusti oikealle kallellaan vaikka äkkiä katsoen siltä ehkä näyttääkin.

Blaenau Ffestiniog -keskustassa sen läpi menevällä A470-tiellä näytti tuulilasikameran tallentamana tällaiselta [L] (Youtube). Mukavan näköistä seutua sekin.

Llandudnon länsirannalla oli illankähmyssä pilvisempää. Ja ilma oli sakeanaan rannalta sisämaahan lentävää hiekkapölyä, siksi nämäkin kuvat on napsittu Sony M5-kännykkäkameralla. Oikealla oli suuri meriuimaranta varsin tarkkaan määrättyine harrastusalueineen [L]  ja vaatimuksia käytölle [L].

===>

Kuvan vesiallas ei ole lasten tai lintujen uitto- eikä kahluuallas, vaan se on kyltin mukaan tarkoitettu vain pienoismallipurjeveneiden uittamiseen (Model yacht pond only). Aivan, miksi tehdä jotain nuhaista pikkulämpärettä kun voi tehdä kerralla kunnollisen. Ja noiden taaempana olevien talojen toisella puolella oli vähintään samankokoinen alue pienoismallirautatielle, jossa asiakkaat saivat ilmeisesti istahtaa arviolta noin 20-30 cm leveiden raiteiden päällä puuskuttaneiden pienoishöyryjunien avovaunuihin.. Linkki West Shore Miniature Railwayn sivuille, harmi että se oli jo kiinni tuolta päivältä.

• http://www.nwmes.org.uk/

Tällä alueella, kuten tuolla takavasemmalla olleen laskettelukeskuksen yläpäässä eilen, näkyi paljon Lähi-Idästä tulleita henkilöitä muun muassa mustine pukuineen, hattuineen, hius- ja partakiharoineen. Harvemmin vastaan tulleita turisteja riitti tuonnekin saakka.

Autolle löytyi hotellin läheltä kadun varrelta ilmainen parkkialue, josta hotellin väki ei aiemmin maininnut mitään. Lienevät säästelleet ruutuja paikallisten asukkaiden tarpeisiin mikä toki oli heidän kannaltaan aivan OK.

Alkuun

25. Llandudno

16.8.2017

Pakollista porrasjumppaa oli onneksi edes vähän tarjolla, tässä Broadway-hotellin pehmustettu 4 x 10 askelmaa -portaikko sisältä. Kenkien pohjat tarttuivat pehmeään mattoon mutta mahdollinen kaatuminenkin olisi ollut pehmustettua, ainakin keskikuilun ulkopuolelle suuntautuessaan. Olisikohan vieraiden korkealla keski-iällä vaikutusta materiaalivalintoihin ja pehmustuksiin.



Vaatehuoltopäivä, nyt on hyvä tilaisuus poiketa kolikkopesulassa, joista on kertynyt hyviä kokemuksia muidenkin reissujen ajoilta.

Respan neuvomana noin viiden minuutin kävelymatkan päässä rautatieaseman vasemmalla puolella löytyi Bubbles Laundrette. Kustannukset isomman pesu- ja kuivauskoneen käytöstä: 0,7 £ pesuaine + 3 £ jolla pesu n. 30 minuuttia + 4£ jolla kuivaus n. 40 minuuttia. Ei muita kuluja kun koneiden täytöt ja tyhjennykset teki itse, muuten olisi tullut 24 tuntia kokonaisviivettä työjonosta johtuen. Erinomaista palvelua tuollakin joskin kuivien vaatteiden viikkausjälki oli kyllä hieman kotikutoisen oloista. Tein itse ja säästin, aikataulusyistä.

Syysvärejä alkaa näkyä jo täälläkin. Kuva on otettu pesulan viereisen pubin ulkoilmasta.



Rankkaa hommaa on tämä odottaminen. Tuo tumma vieläpä erinomaisen makuinen olut on paikallista 8+ -prosenttista, josta mainittiin erikseen - jos olisin ollut vaikka moottoriajoneuvolla liikkeellä. Hyvä muistutus turistille.



Pöydänalusosasto värisytteli viiksikarvojaan ja tuhahteli aikansa ruokien saavuttua pöytään. Bobi oikealla.



Loppupäivä meni koirien kanssa kävellessä, autoa huomista varten valmiiksi pakatessa ja ulkona penkeillä kirjan kanssa istuskellessa. Illalla piti vielä maistaa reissun ensimmäiset terävät, hotellin pitäjän kehumat 1 x wiski ja 1 x gini, molemmat paikallisia tuotteita. Oikeassa hän oli, joskin toistakymmentä paikallista kilpailijaa jäivät vielä makutestaamatta.

Tästä paikasta jäi kaiken kaikkiaan vallan mukava mielikuva, tuolla voisi yönseudun joskus myöhemminkin viettää. Ja onhan siellä se TV:sta tuttu monenlaisia antiikkitavarloita myyvä liikekin..

Alkuun

26. Llandudno - Baldock, (Englanti)

17.8.2017

Siirtymäpäivä Baldockin Extra Motorway Service Area:n hotellin ja muiden tienkäyttäjien palvelujen äärelle.

 Karttapohjan © Google

Viimeinen vilkaisu taaksepäin. Llandudno Junction/Deganwy.



Matkan varrella maisema muuttui koko ajan tasaisemmaksi. Helppo, joskin suurten kaupunkien vaikutusalueella hieman ruuhkainen ajoreitti. Yhdellä moottoritien pätkällä kerättiin myös pientä tienkäyttömaksua (Midland Expressway Limited, Tariff: Weekday, 11 £).

Yksi QSO matkan varrelta 2m:llä riitti (englannissa kutsulla M/OH5XB/M), enempään ei ajaessaan viitsinyt ryhtyä.

Vähän myöhemmin ohitimme useiden pienten siltojen ohessa pienen laivan mallisen esineen. Ja sehän se oli, kuvassa näkyy yksi sikäläisen kanavajärjestelmän risteyskohdista (Shropshire Union Canal). 



Kokeilematon mutta harkinnassa ollut liikkumismuoto muutamaksi kiireettömäksi lomapäiväksi hyvässä seurassa.

Näkymä edellisen sillan kaaren alta Middlewichin kanavalle ankkuroitujen laivojen suuntaan.


Ja kanavan toisella puolella olleen pubin kyltissä kiinnostusta herätti sen toiseksi alimman rivin teksti. Mitä sitten tarkoittaneekaan.



Hotellihuone löytyi moottoritien läheiseltä huoltoalueelta jossa oli myös bensa-asema sekä yhden rakennuksen sisällä ainakin viisi erilaista ravitsemusliikettä + kahvilat päälle. Auton sai joka yö hotellin pääsisäänkäynnin luo ja sen kolmella sivulla aluetta oli sopivia ulkoilualueita koirille, huonekin oli hinta-laatusuhteeltaan aivan kelvollinen.


Vain kaupunki- tai kyläkeskusta puuttuu aivan vierestä joskin lähistölle jäi vanha, noin 10 000 asukkaan vanha markkinakaupunki Baldock.

• https://en.wikipedia.org/wiki/Baldock

Alkuun

27. Baldock - Duxford

18.8.2017

Mitäs kun hotellihuoneen hintaan ei kuulunut aamiaista? No viereisestä baarista löytyi tuollaista.


Madame Valerie Breakfast isoine Cafe Latte -kahveineen maksoi 11,3 £ ja nälkä pysyi poissa hyvin, tuossa tapauksessa se mahdollisti viisi tuntia kävelyä Duxfordin lentokentän alueella ja sen lukuisissa rakennuksissa.

Duxfordiin saakka ehdimme kentän avautumisaikaan kello 10 AM, jolloin pientä jononmuodostusta kentän sisäänkäynnissä oli jo havaittavissa.

• http://www.iwm.org.uk/visits/iwm-duxford

Päivän ajoreitti:

 Karttapohjan © Google

Koirille ei annettu lupaa alueellepääsyyn kun se heillä lasketaan toimivaksi lentokentäksi asianmukaisine sääntöineen, onneksi ensimmäisen suuren hallin takana oli aina varjoisa paikka (Coach parking-alueella), jonne ne voi jättää autoon nukkumaan kunhan ilma kiertää ja juomavettä löytyy koko ajan. Aika monta muutakin autoa siellä oli samasta syystä, alue on valvottu ja henkilökunta käy sovittaessa ajoittain autolla kuuluttaen tarvittaessa auton omistajan paikalle. Erinomaista palvelua.

Alkuun

Portin vierellä oli pari kylttiä koululaisryhmille:

 
==>

Tuossa alla lienee se toinen lentokuntoinen Catalina maailmassa toisen ollessa Uudessa-Seelannissa(?). Jokin lento-ohjelma nousuineen -laskuineen oli harjoiteltavana useampaan otteeseen.

=>

Alkuun

Kentän pinnassa leijui melko pitkään yksi nykyaikainen taisteluhelikopteri, jonka poistuttua korkeammalla näkyi myös erilaisia lentokoneita eri vuosikymmeniltä sekä taitolentoryhmä harjoittelemassa kuvioitaan myöhempää lentonäytöstä varten? Mukavaa videomateriaalia jäi G10:n muistikortille, kuten viereen parkkeeranneesta [L] (Youtube) ja startanneesta [L] (Youtube) Spitfiresta, lähtöön valmistautuvasta Catalinasta [L] (Youtube), sekä laskeutuneen Catalinan rullauksesta takaisin [L] (Youtube) alueen kauimmaisen maa-ajoneuvohallin kohdalla. Myös De Havilland Dragon Rapide lennätti yleisöä pitkin päivää.

Paluu Jenkkien leko-hallin kahvion kautta läheiselle radioamatööriasemalle GB2IWM. Siellä oli radioamatööriaseman edustan käytävällä pienen WW II-radionäyttelyn lisäksi Lancaster-pommikoneen radistin työpisteen mallikappale sekä mahdollisuus kokeilla sähköttämistä aidolla sen ajan sähkötysavaimella, josta jaettiin myös työskentelytodisteet nuorimmille. Lopuksi vielä kiemurteleva paluureitti muutaman paluusuunnan hallin kautta lipunmyyntipaikalle.

Jenkkien hallin kahvilassa Cappuccino Regular maksoi 2,6 £ ja Ham Salad Bloomer 4,5 £, hintataso normaali ollakseen tuollaisessa kohteessa.

Paljon oli lentokoneiden ja muiden välineiden entisöintejä menossa, työn alla edelleen oleva Beufort oli jo paljon pidemmällä lentävien koneiden rakennushallissa. Tuossa alla on taas yksi uusi projekti, jota voisi halutessaan tukea sopivalla summalla. Huomaa alaetuikkunan somiste.. Kuvan keksinnön ja pari muuta saman tyyppisarjan lentokonetta voi nähdä lennossa noista:

• https://www.youtube.com/watch?v=NvY5Dly5RkM    -  Vickers Valiant, The First British V-Bomber, 5.12.2017
• https://www.youtube.com/watch?v=2zMPrOE3Wpc  -  The Last Flight of the Handley Page Victor, 21.5.2014 
• https://www.youtube.com/watch?v=Bb5puGAx0ec    -  Avro Vulcan XH558 THE FINAL FLIGHT, 30.10.2015

Koneen henkilöstöllä oli työnsä realiteetit hyvin hallussa.


Jotain tuollaista tai vastaavaa ydinasemallia (25 ktn, tjsp) lienee ollut tarkoitus lentokoneista pudottaa, kuvan mallikappale on kuvattu 8.9.2017 Gosportin Explosion Museum of Naval Firepower-museosta. Filmillä näytettiin sen pudotustestejä. Ydinaseriisunnan yhteydessä nuo kerättiin siellä esitetyn filmin mukaan pois lentojoukoilta ja räjäyttimet sun muut kriittiset komponentit poltettiin valvotusti.



Alkuun

Viisi tuntia meni helposti ulkona ja halleissa katsottavaa reilusti valikoiden. Kolmas käyntikerta vuodesta 1992 alkoi jo vaikuttaa. Valokuvia parempi vaihtoehto on käydä tuolla aivan itse, kunhan aikaa on KUNNOLLA käytettävissään.

Jokasyksyiset lentonäytökset saattaisivat olla erityisen näyttäviä ja ruuhkaisia, kuten uudempaan päivittyvä linkki alla.

• http://britishairshows.com/british-uk-airshows-2017-dates-and-calendar.html

Ei, en käynyt kiusaamassa itseäni tuon ylimmän lennon hinnalla.



Tuossa on Lancaster pommikoneen radistin työympäristö.


Viestimiehille ja muille radioista kiinnostuneille löytyy läheltä toinenkin vierailukohde, jos se vaan on silloin auki.

• http://www.rafsignalsmuseum.org.uk/

Poistuminen alueelta tapahtui täkäläiseen normityyliin vesisateessa. Josta siirryttiin sujuvasti paluusuunnan yhden kylän pubiin lounaalle: Green Man, Community Owned Free House Thriplowissa, viihtyisä paikka koirien juottopisteineen kaikkineen.



Suorittu paikka, ilmankos ruoka kun oli hyvää vaikkei sitä perinteellistä pubiruokaa mukaellutkaan. Nuorten naisten pyörittämä bisnes, joilla oli erittäin hyvä ote sekä miellyttävä käytös vierailun alusta loppuun.

Illalla jatkui vielä paluureittien tutkiminen, Dover-Calais lautta ei oikein innostanut joten Harwich - Hook van Holland lautta voisi sittenkin olla hyvä vaihtoehto tilan niin salliessa. Varttituntia myöhemmin varaus oli selvä.

Alkuun

28. Baldock

19.8.2017

Lauran varoiteltua Cambridgen keskustan parkkeeraushaasteista päivä meni vähän lähempänä, Cardingtonin jälkeisissä pikkukylissä, peltoaukeilla ja alueen pienimuotoisella tiestöllä pyöriessä. Hiekkapätkiä ei allemme osunut.

Karttapohjan © Google

Deadmans Cross ohittui sujuvasti, samoin Summerfields Miniature Railways Silver Endissa. Tesco Express sai myytyä piirastiskistään tuoreina 5 x Melton Mowbray Pork Pie, Mini á 0.40 £. Suosittelen maistamaan niitä myös lämpimänä, jos kohdalle joskus sattuu.

Peltoalueella Budna Rd:n suunnalla kauempaa viljapellon reunalta kuului haulikon laukauksia, olisikohan kyyhkysjahti ollut menossa toisaalle vauhdilla lentäneestä lintuparvesta päätellen. Tuolla näkyy olevan muotia paksut suorakaiteen muotoiset olkipaalit, joista näköjään voi kasata pellolle vaikka ison navetan kokoisen olkipaalirakennuksen siirrettävin harjakattorakentein.

Joillain paikoilla rakennuksiin oli tehty myös olki- tai ruokokattoja, joissa ylimpänä oli erillinen harja ja koko komeuden päällä ohut galvanoitu teräslankaverkko (ohuempi ja tiheämpi kuin normaalin katiskan verkkomateriaali).

 

Public Footpath-kylteillä merkittyjä kävelyreittejä näkyi harvakseltaan peltojen väleissä, hiekkateillä ja metsissä. Jokamiehenoikeuttahan ei tuolla ole.

.

Vähän vanhemman näköinen Rolls Roycekin tuli vastaan peltokaistoja halkovalla tiellä.



Samoin kuin useita Caterhameja milloin yksin, milloin pitkinä jonoina. Ja monien muiden vanhojen avoautojen sekä yksittäisten museomoottoripyörien lisäksi tuo.

• https://www.arielmotor.co.uk/atom/atom-overview/

Laadultaan ja hinnaltaan erinomaisen lounaan The Crown, 2 Ickwell Rd, Northill nauttimisen jälkeen päästiin pian paikallisen lentokentän Old Warden Aerodrome, Biggleswade kohdalle, jossa oli alkamaisillaan lentonäytös. Ellei eilinen olisi mennyt Duxfordissa niin olisin kaartanut kentän portista sisälle. Kentän ympärillä olleiden peltojen aidoissa näkyi myös tuollaisia kylttejä.





Matkaa ei paljoa kertynyt mutta nähtävää riitti ja aika kului kuin siivillä. Aina ei tarvinnut hankkiutua suuriin asutuskeskuksiin, vaikka Cambrige varmasti vähintään yhden päiväkäynnin arvoinen olisi; muistettakoon vaikka se yksi vanhalla Jaguarilla ajellut Mr. Morse alaisineen, joita sai seurata ainakin parin sarjan verran.

Illemmalla paikallisella huoltoasemalla piti lisätä hieman moottoriöljyä koneeseen (kokonaiskulutus oli yksi öljylitra siihen mennessä vajaan 8000 kilometrin matkalla, kun esimerkiksi vuoden 1983 Suzuki GSX-1100 ESD:llä vastaavassa ajossa moottoriöljyn kulutus olisi ollut luokkaa 5-6 litraa + ketjujen öljy päälle. Auton pesu maksaisi hinnaston mukaan 1 - 7 £, mutta myyjä ei osannut sanoa esimerkiksi vahan määrästä mitään -  olkoon, kun magneettikiinnitteisten VHF-piiskojen syöttökaapeleiden teippaukset sun muut olisi pitänyt purkaa ja auton pinnan kuivamisen jälkeen uusia.

Kamat siihen malliin kasaan ja herätyskello vireeseen niin, että auto starttaa pihalta tasan 06:00, jolloin Harwichin satama-alue koppeineen olisi edessä noin kello 08:30. Laiva irtoaisi satamarannasta kello 10:00.

Alkuun

29. Baldock - Scriphol, (Hollanti)

20.8.2017, sunnuntai.

Hotellin respan eilinen aika- ja reittilaskelma olisi ajattanut huomattavasti alemmaksi Lontoon yläpuolisten moottoriteiden kautta, mutta onneksi tuohon aikaan sunnuntaiaamua ei suorallakaan reitillä kummempia liikenne-esteitä esiintynyt. Oli suorastaan ilo ajaa aamutuimaan noilla kapeilla ja tyhjillä, usvaisista laaksoista kumpuilevien peltojen välisillä maalaisteillä auringon noustessa koko ajan ylemmäksi horisontista. Paitsi silloin kun yksi sepelkyyhky lensi matkustajanpuoleiseen A-pylvääseen niin että kajahti, lukkojarrutus tai väistö ei koirien vuoksi ollut optio. Tuulilasin hajoaminen lienee kolahduksen perusteella ollut aika lähellä. Mopolla liikkuessaan tuo olisi saattanut kuskin kehoon osuessaan tuntua varsin makoisalta, kypärään osumista ei kannata sen enempää mietiskellä. Vähän ajan päästä toisessa alkupään pikkukaupungissa auton etupuskuriin lensi pulu, muita lähikontakteja ei tällä reissulla onneksi kohdalle osunut.

Tiet olivat hyviä kaikkialla. Huoltoasemia oli aika vähän avoimina tuohon aikaan päivästä, hyvä niin etenkin ulkoiluajan maksimoimiseksi satama-alueen nurmikoilla. Tankkaushinnat pyörivät 95:n osalta pääosin luokassa 1,149 - 1,119 £/litra.

Baldock Extra Motorway Service Area -> Harwich. Autolautalla Harwich -> Hoek van Holland, josta edelleen ajoa hotelliin Scripholin lentokentän vierelle.

 Karttapohjan © Google

Alkuun

Harwich

Pääsimme perille noin 18 000 asukkaan Harwichin sataman autojonoihin noin 30 minuuttia ennen check-in -ajan alkua, joten heti sivummalle juoksutetut koirat pääsivät tarpeilleen, olihan edessä useamman tunnin pituinen merimatka todennäköisesti Pösön takapenkillä. Kirjautumiskopilla jouduin allekirjoittamaan asianmukaisen vastuuvapauspaperin Stena Linelle, kun Pösö vaikutti vielä silloin toimivimmalta koirien kuljetusvaihtoehdolta; koirien kennelpaikkatarve olisi kuulemma pitänyt ilmoittaa jo lippujen tilausvaiheessa. Ja joka todennäköisesti vaikutti myös auton parkkipaikkaan laivan autokannella. Tilasin tuonkin matkan tutun aferry.com-nettipalvelun kautta enkä moista tekstiä muista edes nähneeni, no ensi kerralla sitten myös se pieni präntti eli mutka laivayhtiön sivujen alareunojen kautta. Varaukseen liittyvä kuitti näkyy tuossa [L]. Video auton ajosta Stena Britannica-laivan keulan kautta autokannen takaosaan, tuulasikamera, Full-HD, [L] (Youtube).
Jätin koirat ensin autokannelle takaluukun eteen jonojärjestyksessä toiseen autoon, mutta kannen olosuhteet huomioiden (kuuma, pakokaasuja, heikko ilmanvaihto, auton ikkunat olisi pitänyt jättää reilusti auki ja pistää pari vesiastiaa piripintaan täytettyinä takaosaan, ei pääsyä koirien luo matkan aikana) kysyin heti laivan yhdeksännen kannen keulan Infosta mahdollisuutta saada ne sittenkin kenneliin, joka onneksi sopi heille kun viilennetystä kennel A:sta löytyi tilaa. Vieläpä ilmaiseksi. Jos ei olisi 'tilaa majatalosta' löytynyt, niin auton rekisterinumero olisi kuitenkin pitänyt ilmoittaa heille.
Eikun vaan koirien kanssa kolmannelta eli autokannelta laivan peräpäästä hissiin ja nousu yhdeksänteen kerrokseen, kävely kaiken kansan seassa laivan keulan Infoon näytille josta annettiin tarvittavat paperit ohjeineen. Josta siirtyminen Infon vasemmalta (keulan) puolelta lippusiiman takaisia Red stairs / Rode trap yhtä kerrosta alemmaksi kannelle 8, numerokoodi kennelin A ulko-oveen, koirat vapaiksi isoon yksiöön kuvassa oikealla alhaalla, pullovettä tarjolle omaan astiaan ja pois.

Kennelin lattia lainehti jo mennessä kuivaruuasta yhden 2. kerroksen asukkaan kaadettua ruokakuppinsa häkkinsä harvaa oviseinää vasten.


Kaikki koirat pysyivät joko tuolla tai uikutuksesta päätellen osa autokannen autoissa, viimeksimainitut vailla pääsymahdollisuutta ulkokannelle

 

Muista poiketen se polkupyörällä koiraansa lasten pp-kuljetuskärryssä kuljettanut, vanhan ison koiran omistaja taisi matkustaa koiransa kanssa 7. kannen ainoalla koirille sallitulla alueella, ulkona tuulensuojaisen ulkopartaan vierellä. Eipä ollut koiravessaa sieläkään.

Alkuun

Harwich:n itselleni ennen näkemätöntä rantaa laivan kannelta hieman kauempaa nähtynä. Panoraama, vasen reuna.



Autolautta- ja säädettäväjalkaisen öljynporaustornin sisältävä satama näkyvät tuolla pusikon takana. Panoraama, keskiosa.



Harwich:n keskustan oikeata reunaa, autolauttasatamaan vievä vesireitti menee tuon punaisen majakkalaivan (?) kohdalta vasemmalle. Panoraama, oikea reuna.



Kuvasta vielä reilusti oikealle lahden toisella rannalla on suuri konttirahtisatama laitureineen, nostureineen ja muine laitteineen.

Alkuun

Aamupalan (pikkupullo punkkua laivan ulkokannelle vietynä 4,1 €, FEB 7,9 €, kaksi siivua juustoa 1,4 € ja kuppi kahvia 2,7 €, kaikki yhteensä 13,4 €) ehti nauttimaan vasta laivassa, onneksi ruokailutilaa vapautui helposti vaikka aika ahdasta tuntui kaikkialla muualla olevan. Mukana repussa oli myös yksi pokkari, joten maisemien kuvaamisen jälkeen oli hyvää aikaa viettää muutama aurinkoinen joskin vilpoisa tunti ulkokannella sen ja VHF-radion kuuntelun parissa.

Merireitti vähän tarkemmin aprs-kännykkäpaikannuksen näyttämänä. Akun matalan varaustilan vuoksi kännykän gps oli valtaosan meriajasta sammuksissa.

 Karttapohjan © Google

Merellä Felixstowen rannan yläpuolella näkyi suuri määrä tuulivoimaloita ja muutamia öljynporauslauttoja tukilaivoineen, alempana kanaalin alueella lisäksi tavallisia rahti-, säiliö-, LNG- ja muita vastaavia aluksia. Kännykällä sai muutaman manuaalisen aprs-paikannuspisteen kartalle ennen kuin roamauskelpoiset kännykkäverkot hävisivät hetkeksi horisonttiin. Laivassakin olisi ollut verkko saatavilla mutta sen siirtokyky aikanaan mantereen läheisyydessä ei tiedonsiirtonopeudellaan ainakaan positiivisesti hätkäyttänyt.

Laivan kauppaan sai myös erillisen kupongin, jolla olisi voinut ostaa ei kartonkia vaan yhden kokonaisen topan normaalia halvempaa tupakkaa.

Perillä koirien haku piti tehdä reilusti ennen laituriin menoa ja samalla puhdistaa häkit seuraavia varten, meidän tapauksessamme vain kuivata lattia kokoontaittuvan silikonikumisen vesikupin reunan jäätyä tassun alle. Haun jälkeen saimme odotella joko keulan yhdeksännen kannen sivukäytävällä lippusiiman takana, tai seitsemännen ulkokannen pienessä nurkassa lupaa lähteä johdetusti alas autokannelle. Kennelin viereinen lemmikkieläinhissi kulki normaalisti kansiväliä 9-8-7 muttei ilman avainta muualle, ilmeisesti ei edes satamassa. Onkohan tuollakin voimassa samantasoiset säännöt kuin joissain englantilaisissa hotelleissa, jonne lemmikin vienti huoneeseen saakka aiheuttaa ko. huoneen täydellisen siivouksen desinfiointeineen sun muineen.

Autokannelle saakka pääsee vasta laivan peräluukun auettua. Allekirjoittaneen auto oli ensimäisten poistuvien joukossa laivan perässä; sen verran pitkään pitivät meitäkin yläkerrassa Infon luona että kävelyluvan saantiin mennessä peräpään autokannelle vievät raput ja hissit olivat tupaten täynnä muita alemmaksi meneviä. Aikansa sen ruuhkan purkautuminen vei ja jo lähtövalmis jono Pösön takana odotteli ulosajovuoroaan.

Alkuun

Hoek van Holland, (Hollanti)

Jälleen uutta maisemaa havaittavissa, toinen uusi tuttavuus saman päivän aikana. Noin 9 000 asukkaan Hoek van Holland alkaa tulla näkyville, satamalaituri on vielä vielä edessä. Aallonmurtajia, Atlantin Vallin aikaisia bunkkereita ja kaikenlaisia muita rannan rakennuksia näkyy kännykkäkameran taltioimana.

=>

Alkuun

Kevyempi versio maahantulotarkastuksesta jossa ei nokka pitkään tuhissut takapenkkiläisiltäkään.

Satamasta ulos päästyämme ajoin vähän sivummalle oikomaan koipia ja samalla muun muassa vanhaa Troposcatter-aseman antennifarmia ylempää pohjoisesta päin katsomaan. Tuo Kylmän sodan aikainen Jenkkien releasema oli GE:n mukaan suurinpiirtein Martlesham Heath, UK ja Bruggen AB (BGN) puolivälissä. 



Kuvaajan vieressä edellisestä takavasemmalle lienee paikallisten radioamatöörien HF-kilpailuasema useista lyhyehköistä kolmiomastoista ja niissä olevista antenneista päätellen. Vanhojen bunkkereiden ja todennäköisesti suuren hiekkakummun päällä. Tuossa oikealla näkyy käännettävä Yagi/Beam ylimpänä, kiinteä toisen bandin vastaava alempana ja alimpana useampilankainen Inv-V laajakaistadipoli baluneineen. Ja kauempana oli lisää samaa tavaraa neljässä muussa mastossa. Suolaisen meren vuoksi lähtö esimerkiksi Jenkkeihin saattaa noilta main olla aika hyvä.

• https://www.pi4cc.nl/

Vähän rannempana sataman suunnalla oli jokin entisöity Atlantin Vallin isohko bunkkeri tai muu rakennelma, joka sekin jäi päivän loppuajomatkan pituuden vuoksi käymättä.

Alkuun

Scriphol

Ajo Scripholiin Hollannin päälentokentän vierelle yöksi oli pala kakkua vaikka tasaisen puuduttavaa ajettavaa on maisema tuollapäin. Lentokenttähotelli Ibis budget Amsterdam Airport, Schipholweg 185, 1171 PK Badhoevedorp, Netherlands oli hinnaltaan 72,27 € aamupalalla + 17,5 € parkkipaikkamaksu päälle.

Bobi sai hepulin pellolla olleen tolpan lähellä eli pelkäsi sitä kuin ruttoa, syy lienee kuvan tolpan muodossa ja ampiaismaisessa värityksessä?



Oikealla näkyviä kaninkoloja jatkui hotellin kivijalan alle. Bobi nuuskii etummaisena.

 

Kaneja loikki illemmalla koko ajan jossain päin maastoja, varsinainen maanvaiva samoin kuin ilmeisesti kohta rotatkin, joille oli asennettu muutamia loukkuja varsinkin roskakatosten vierustoille.

Naapurihotellin (Ibis sekin) ulkoilmassa nautittu kolmioleipä SW Super Chicken 4 € ja paikallinen olut Affligen Dubbel 5 €, olivat OK sateen ripsiessä katoksen päälle. Jotenkin muodostui mielikuva että tässä Ei-Budget -Ibiksessä yöpyminen olisi sittenkin saattanut tulla kokonaisuudessaan halvemmaksi kaikki kulut huomioiden, kuin tuohon vieressä olleeseen versioon meno.

Lentokoneliikennettä riitti äärellä olevan lentokentän kiitoradoilla pitkälle iltaan.



Kämpillä seuraavan kohteen valinta ja majoituksen haku nettivarauksineen. Ja tuotapikaa myös 'Äveriäs Öhtys'.

Alkuun

30. Scriphol - Jonköping

21.8.2017

Tämä ja seuraavat olivat pelkkiä kotiinpaluumoodiin kääntyneitä siirtymispäiviä. Niinpä väliin jääneitä maitakaan ei enää ole tarkemmin käsitelty ajomatkan edetessä, paitsi hieman Pohjoismaiden puolella.

Määränpää tänään oli Jonköping Ruotsin eteläosan puolivälissä, Vättern-järven eteläpäässä. 

Vertailun vuoksi: Travemundesta Helsinkiin olisi päässyt seuraavana päivänä hintaan 750 €. Päivä merellä ja nousu kunnolla levänneenä Katajanokalla laivasta?
No kustannus- ja aikataulusyistä ei tällä kertaa menty sinne, vaan jatkoimme ajoa Puttgarden-Rodbyhavn -lautan kautta pohjoisemmaksi.

Kannattiko halvempien kustannusten vuoksi ajaa?

• ensimmäinen lautta 105,56 € (Puttgarden - Rodbyhavn)
• toinen lautta noin 40 € (Helsingör - Helsinborg)
• majoitus Jonköpingissä 123 €
• kolmas lautta 191€ (Tukholma - Helsinki)
• parin tankkauksen kulut noin 80 €
• muutamat kahvi- ja ruokatauot tien päällä, viimeisen pätkän laivaruokailut eivät ole mukana
• yhteissummaksi muodostui noin 600 € 

Pösön käyttökuluarvio renkaiden kulumisineen sisältyvät yhteissummaan, oman ajan kulutus ei. Hintaero ei siis ollut enää suuren suuri joskin Travemunden lauttavaihtoehdon kustannuksesta puuttuu merimatkan aikaiset ruoka- ja muut lisäkustannukset.

Koirien ecchinokokki-tablettien anto olisi pitänyt hoitaa kuntoon eläinlääkärillä viimeistään Travemundessa, josta olisi tullut vain ajallista viivettä. Jonköpingissä sekin hoitui 'lennosta' matkan varrella.

Ajoreitti näkyy alla ajomatkan oltua noin 1100 km. Aikaa kului lähes 14 tuntia tankkaus-, tyhjennys- ja jaloittelupysähdyksineen sekä lauttamatkoineen.

Karttapohjan © Google

Muun liikenteen ja sääolojen niin salliessa aika epätyypillinen ajonopeus GPS:n mukaan oli Saksassa noin 150 - 160 km/h, parhaimmillaan jopa 193 km/h. Ruuhkia oli sen verran taajaan erilaisten tietöiden ja tavallisten suurkaupunkien läheisten alueiden vuoksi, ettei keskinopeus kovin korkealle päässyt nousemaan. Vettäkin satoi sitä enemmän mitä pohjoisemmaksi ehdimme.

Bensaa paloi Saksan alueella reilusti, mutta Pösön moottorissa ei sen jälkeen sinne mahdollisesti kondensoitunutta kosteutta saati karstaa enää pahemmin esiintynyt. Polttoaineen (Super 95) hinta Saksan Todendorfissa oli 1,459 €/litra.

Tuollainenkin tuli vastaan.



Alkuun

Tanskan raja

Puttgaden - Rodbyhavn -lautalla. Kuvassa nävyy tutisevat kehot ja jalat lautan portaikon ulkoikkunan laudalla, jossa molempia koiria pelotti laivan heilunta ja ulkona näkyvät vaahtopäät sekä muut näkymät. Nopeasti ne siitä taputtelulla ja vierihoidolla kuitenkin tyyntyivät, onneksi.



Tanskassa ajettiin edelleen hyvin rauhallisesti ja nopeusrajoituksia noudatettiin hyvin. Ajokelin vaihtelut tosin olivat suuria ja nopeita.



Malmöön saakka ei sen suuren sillan yli ajettu koska vanha lauttareitti Helsingör-Helsingborg lienee nopeampi ja kustannuksiltaan halvempi, ruuhkatkin varmaan pienempiä? No niistä Helsingörin suunnan ruuhkista voitiin olla montaa mieltä mutta kun valinta oli tehty, niin takaisinkaan ei enää hevillä käännytty.
Alkuun

Helsinborg, (Ruotsi)

Tervetuloa Helsingborgiin. Erillinen autokannen etupään reunankorkeutta nostava loiske- tai autojen putoamisenestolevy on vielä ala-asennossaan.


Ja Tullin kautta lemmikkipassien tarkastuksen jälkeen tie oli taas vapaa. Moottoritie E4 on hyvässä kunnossa Helsinborgista pohjoiseen, jossa heti alkuun pidettiin pitkähkö ulkoruokailu- ja kävely- sekä huojennustauko koirille. Miksiköhän tuo ostoskärry oli parkkeerattu 'ilmasuojaan' tuohon puun juurelle, kuten toinen vastaava joskus kauan sitten Espoossa erään oppilaitosmajoituksen luona?



Todellinen vedenpaisumus iski niskaamme ennen Jonköpingiä pysäyttäen melkein koko autojonon nelikaistatien sivuun. Onneksi Pösössä oli reissuun lähtiessämme uudet hyvät kesärenkaat alla. Samalla alueella nuori poika bemarillaan kaasautti pda:ta tai suurta kännykkää näkyvästi korvallaan roikottaen koko hidastelevan autojonon ohi, joskin suorituksensa näyttävyys hieman kärsi sinistä valoa vilkuttaneen farmariauton liputettua sen varikolle vain vähän myöhemmin.

Hirviäkään ei onneksi näkynyt kuin autojen takakontteihin liimattuina tarroina.

Hotellin respakin soitti saapumisaika-arvion pitävyyden tarkastaakseen. 

Jonköping

Hotellille (A6 Rocksjön) ehdittiin klo 20:55 eli viisi minuuttia ennen sovittua määräaikaa.

Respa ei ihan ehtinyt sulkeutua, onneksi, sillä hotellin viimeinen vapaa huone oli heillekin yllättäen ainakin yhden henkilön oleskelun jäljiltä. Siivoamatta, petivaatteet ja pyyhkeet vaihtamatta ja huoneen sisimmässä ovessa jonkun muun avain. Hotellille sikäli tuntematon majoittuja, että hän liikkui hotellin alaoven kautta ja kahden huoneen yhteisen eteisen ulko-oveen toimivalla kulkulätkällä, viimeiseen oveen sopiva erillinen avain taskussaan. Saattoi hän löytyä kamerajärjestelmän kiintolevyiltäkin, luulen.

Siivoamattomuudesta olisi kuulemma voinut valittaa ja saada hinnanalennusta, mutta tuossa vaiheessa matkaa en enää viitsinyt moiseen tarjoukseen ryhtyä; tekevälle joskus sattuu myös palveluntarjoajan puolella.



Kämpän siivouksen aikana oli hyvä aika kävellä vähän pidempään lähimaastoissa niin raajojen verenkierron, kuin muunkin kehon aktivoimiseksi kuskilta ja koirilta. Yllättävän hyvin ne jaksoivat päivän matkustuskoettelemuksen yli, tosin unenlahjansakin ovat aika hyvin kehittyneet reissun edetessä. Auton vakionopeussäätimen puute ja siitä johtunut kaasujalan staattinen kuormitus aiheutti jo vähemmän hauskoja oireita yhdellä mp-reissulla reidestä kunnolla revähtäneen jalan polveen.

Perskuta, ikä alkaa heittää reissuihin jo omat mausteensa mukaan.

Mahdollinen seinänaapuri tai kaverinsa kävi yöllä ovellamme ropeltamassa pyrkien sisälle, josta oven sisäpuolella lähinnä maannut Bobi varoitti muutamalla kuuluvalla urahduksella. Ei tullut toistamiseen, kuvitteli sitä vissiin isommaksikin vahtikoiraksi. Hotelli sinänsä oli OK myös sijainniltaan, henkilökunta asiallista, tilat siistit ja aamupala monipuolinen. Missä se mainostettu Rokkijärvi oli?

Alkuun

31. Jonköping - Tukholma

22.8.2017.

Hotellilta lähdön jälkeen tehtiin pikainen mutka läheisen Kortebn eläinlääkäriasemalle, jotta koirille saataisiin oikea-aikaisesti annetut Ecchinokokki-tabletit sisälle ja viralliset merkinnät passeihinsa ajoissa ennen Suomeen paluuta. Hyvin upposi tabletti sormella kurkkuun työntäen ja toisilla sormilla kurkun ulkopuolelta auttaen myös Bobin nieluun, kun oli kunnon voikerros tablettilohkojen ympärillä.

Karttapohjan © Google

E4 lähiympäristöineen on mielestäni jopa vähän vaihtelevampaa ajomaastoa kuin esimerkiksi Via Baltican yläpää. Muutenkin sen varrella oli tänään hyvä ajokeli, sopivasti liikennettä, juttua suomalaisten matkamotoristien kanssa yhdellä bensa-asemalla eikä vieläkään suurempaa kiirettä mihinkään. Tuttuja maisemia ja paikkoja myös perheen mp-reissujen ajoilta oli mukava muistella matkan joutuessa mukavasti kohti Tukholmaa.

Polttoaineen (miles 95) hinta yhdellä vastaan tulleella huoltoasemalla oli 13,77 SEK/litra.

Alla näkyy yksi käyttökelpoinen reitti Viking Line:n satamaan, joskin pientä haastetta oli tarjolla tuollakin muutamien tienkorjaus- ja risteysmuutostöiden vuoksi.

Karttapohjan © Google

Tämän olinkin jo unohtanut Tukholmasta.



Paljonkohan tuonkin lapun teko ja kotiimme lähettäminen mahtoi maksoi. 

Koska olimme yön yli-matkalla Helsinkiin, niin lemmikkiystävällinen hytti oli pakollinen. Ja tottapuhuen myös ihan mukava eli tarpeellinen pelkkään kansipaikkaan verrattuna. Varaukseen liittyvä kuitti näkyy tuossa [L].

Takanamme satamaan tullut koiran omistaja piti koiransa merireissun ajan ruokapaastolla 'koiravessaongelman' vuoksi. Meidän koirillamme ei vieläkään ollut sen suurempia ongelmia niiden hyödyntämisessä.

Pintin verran Lapin Kulta-olutta maksoi M/S Mariellan Sundeck Baarissa 5,5 €. Valitettavasti sitä entisen työnantajan virallista laatua eli Karhua ei ollut saatavilla.

Alkuun

32. Helsinki - Imatra

23.8.2017

Aamuyöllä oli hyvä aika poiketa kannella tarkastamassa ympäristön laatu merellä, pyöriä hetki koirien hiekkalaatikoilla ja palata takaisin nukkumaan.

Aamupalalipun osto buffaan iski kohdalle vaikken sitä alkuun harkinnutkaan, hyvää kalaa monessa muodossa oli taas tarjolla.

Autokannelle pääsystä ilmoitettiin kohta kehotustyyliin eli kiireesti takaisin hytille ja alas. Katajanokalla ei laiturialueella näkynyt ristin sielua missään, joten eikun vaan eteenpäin, ecchinokokki-tablettipuolihan oli kunnossa lemmikkieläinpassimerkintöineen kaikkineen.

Loppu pikkuruuhkassa käkäilyineen oli normaalia Perussettiä. Paluumoodin käännyttyä jo eilen päälle tarvittiin enää vain yksi tauko Pukaron Paronissa, josta loppumatka köröteltiin suoraan kotiin.

Loppusanat

Viidentoista maan kautta vajaan viiden viikon kuluessa ajattanut reissu kerrytti Pösön mittariin 9236 kilometriä 207:n keskikulutuksen ollessa 7,2 l/100 km. Etenkin vuoristot ja vastaavat sekä osin rajoittamattomat moottoritieosuudet näkyvät kulutuslukemissa. Aika paljon oli karstaa koneessa Helsingistä lähdettäessä, mutta ei enää sinne palatessa.

Monessa pitkässä mäessä tuli ikävä Suzuki GSX-1250FA:n teho-painosuhdetta ja tehokkaita jarruja kun jyrkin ajettu nousu/lasku oli Berchtesgadenin 24%, sekä pitkissä seisovissa ruuhkissa kapeutta (lane splitting eli kaistojen välissä ajo). Päinvastaisiakin ajatuksia esiintyi muun muassa Italiassa pitkäaikaisen +30-38°C (max. 45°C) -helteissä ja paluuvaiheen laajojen saderintamien kohdilla, pahimmillaan näkyvyys putosi niissä Ruotsin E4-moottoritiellä alle kymmeneen metriin. Eikä koko konkkaronkkaa edes minimitavaroineen olisi yhdellä mopolla kuskannut turvallisesti saati koirien kannalta mukavasti erkkikään.

Koirien kanssa autoilu on näemmä pitkälti samanlaista kuin pienten lasten, lähes samat metodit sopivat aika pitkälle molemmilla kyytiläisryhmillä kunhan matkakumppanien soveltuvuus tällaisille reissuille on yleensäkään mahdollinen. Viranomaisasioissa eroja löytyi etenkin UK:n tiukkojen rokotusten suhteen joskaan nekään eivät matkaa hidasta kun asiat hoitaa oikeassa aikataulussa. Sama pätee osin myös Ruotsiin, mutta ennen kaikkea Norjaan ja Suomeen.

Bobin ja Jaron yhteiset, pidemmät autoreissut vuosilta 2017 - 2020 näkyvät karttapohjalle luonnosteltuina [L].

Wales oli hieno, ajan kanssa aiemmin perehtymätön tuttavuus. Muutama viikko olisi mennyt ajellessa vielä helposti jos aika, varat ja henkilökohtaisten lääkkeiden määrä olisivat sallineet esimerkiksi Skotlannin ja Ulko-Hebridien yläpään kierroksen. Shetlannin saarillakin olisi voinut poiketa muutaman päivän verran tai viikon Irlannissa. Pohjanmeren itärannikkoa ylöspäin ajaessa riittäisi katseltavaa, Kuurinkynnästä ja Kaliningradin läpiajoa unohtamatta - noh jääpähän nähtävää seuraaville retkille. Taidan ottaa Kenwood TS-480 SAT:n (HF-radio) ja jonkun piiskan sekä lanka-antennin (kevytrakenteinen dipoli) teleskooppimastoineen mukaan ensi kerralla.

Peugeot 207 oli aika hyvä ajettava kaikkialla muualla paitsi vuoriston nousuissa moottorin heikohkon väännön, tehon ja osin tasaisellakin vakionopeudensäätimen puuttumisen vuoksi. Auton pieni kori sisätiloineen ei oikein mahdollista kunnollista makuupaikkaa edes yhdelle, kun kyytiläisenkään penkki ei kaadu tasaiseen vaaka-asentoon saakka. Toisaalta auto sopi hyvin vähän matalampaan ja kapeampaankin rakoon vuoristossa sekä ahtaissa vuoristokylissä. Teltan normaaleine leiriytymisvälineineen on oltava mukana, jos haluaa pudottaa majoituskustannuksiaan yhtään alemmaksi.

Auton radio oli ollut auki Helsingistä lähdön jälkeen ja sen kanavaluetteloa päivitettiin usein. Liikuttavan yhdenmukaista oli eri radiokanavien musiikkitarjonta maasta toiseen, sitä pitkälti samaa jatkuvasti itseään toistavaa son..nykytyyliä. Onneksi välillä löytyi joku piristävä poikkeus ilman koko ajan päälle tunkevia mainoksia tai muuta roskaa.

Eikö me vieläkään olla perillä?  Jaro tuijottaa Itävallassa.



Koeta itse maata yö lattialla ilman pehmikkeitä, puhtaita paitoja löytyy lisää autosta..



Bobi Ruotsissa.

Erityiskiitos Irmalle alun matkaseurasta ja tuesta päivittäisille ajosuorituksille, Lauralle seurasta Brittein saarella ja nettituesta nähtävyys- sekä hotellivarauksissa. Ja Jaanalle Bobin mukaan päästämisestä! Tämä oli hyvä korvike aiemmin eläköitymisajatuksissa itäneelle maapallon kiertovaihtoehdolle.

Alkuun      Mp-matkat