Pääset tänne "Alkuun"-linkeistä. Takaisin Matkat-sivulle. Viimeisimmät muutokset: 15.2.205 (jotka erottuvat reilusti vanhentuneiden osalta näin ja uusien kommenttien näin). Tarkastettu

Matkavarusteita ja muita matkalla tarvittavia asioita.

Pelkkä tarvikelista löytyy tekstimuodossa täältä.

Sisällysluettelo

Yleistä

Alkuun

Yleistä

Mukanamme ei tietenkään kulkenut kerralla kaikkea alempana lueteltua, vaan juuri se osa jota kullakin matkalla (oletettavasti) tarvittiin. Kaikkea lueteltua on kokeiltu vähintään kerran alla mainituin poikkeuksin ja joitain kohtia on pyritty avaamaan toisia enemmän niiden käytön tai tarpeen selventämiseksi.

Matkavarusteita pyrki kasautumaan mieluummin liikaa kuin liian vähän etenkin valmistauduttaessa nelihenkisen perheen yhteistä, useamman viikon pituista Keski-Euroopan mp-matkaa varten. Viimeisen tarkastuksen tuli olla riittävän tiukka jotta ainakin ne tarpeettomimmat varusteet saatiin poistettua tilaa viemästä. Tyhjää tilaa matkalta mukaan tarttuville lisätavaroille oli oltava jo liikkeelle lähdettäessä ettei tarvinnut laittaa osaa tavaroista postitse kotiin - esimerkiksi vuonna 2006 postipaketin hinta Italiasta Suomeen oli noin 8 € / lähetetty kilo.

Tekstin värien ja merkintöjen tarkoitus:

- Mustalla merkitty on meidän tavallisesti käyttämäämme materiaalia.
- Oranssilla on merkitty telttaleiriytymisessä tarvittavaa lisämateriaalia.
- Violetilla merkityt ovat vielä suunnitteluasteella tai niistä ei ole vielä riittävästi omaa kokemusta.
- Punaruskealla merkityt jääkööt kotiin.
- Yliviivatut väristä huolimatta ovat vuonna 2020-2022 jo reilusti vanhentuneita.

Värit on valittu sikäli neutraaleiksi etteivät ne pahemmin hypänne silmille, mikäli lukijaa ei kiinnosta missä mitäkin tarviketta on käytetty.

Mahdollisille meri-, juna- ja muille matkoille tarvittavaan materiaaliin ei tässä oteta kantaa. Tarvittava varustepaketti kannattaa valmistella yhteen tai kahteen sivulaukun sisälaukkuun, joita on mukava kanniskella mukanaan vaikkapa ahtailla autolautan tai -junan käytävillä.

Alkuun

Ajaminen ja liikkuminen

Ajokortti

Suomalainen ajokortti on riittänyt joka paikassa. Kansainvälistä ajokorttia emme ole hankkineet enää vuosiin EU-alueelle suuntautuville reissuillemme. Uusi-Seelanti ja Australia vaativat sellaista, tai ainakin virallista englanninkielistä käännöstä ajokortista matkailuauton vuokrauksen yhteydessä. Molemmilta kuljettajiksi rekisteröidyiltä.

Bensayhtiön tankkauskortti

Automaattiasemalla tai -mittarilla käynti nopeuttaa joskus huomattavasti tankkauspysähdystä, kun ei tarvitse jonottaa aseman sisällä maksupisteellä.

Pisimmilläänhän perinteellinen tankkauskäynti menee jotenkin näin: Odotat jonossa että edellinen saa tankattua, odotat että edellinen käy sisällä maksamassa, odotat että edellinen siirtää ajoneuvonsa pois mittarin luota, siirrät pyörän mittarille ja tankkaat, jätät pyörän mittarille ja menet sisälle maksujonoon, kerrot mittarin numeron kassalle ja maksat, siirryt takaisin pyörälle, siirrät pyörän mittarilta sivulle jotta seuraava pääsee tankkaamaan, puet riisumasi varusteet päälle ennen ajoon lähtöä kun joissain paikoissa kuten Belgiassa aseman sisätiloihin ei ole suotavaa mennä kypärä päässä, jne.

Pyörän siirtelyä sivummalle välittömästi tankkauksen jälkeen mutta ennen maksutoimenpiteitä kannattaa harkita paikan ja tilanteen mukaan, etteivät ala asemalla miettimään onko asiakkaalla tarkoitus maksaa bensansa vai ei.. Kannattanee toimia pitkälti muiden asiakkaiden mallin mukaan.

Vielä 2010-luvun lopullakin löytyi etenkin Italiasta palveluasemia joissa itsepalvelu ei kerta kaikkiaan onnistu. Niissä saattaa joskus "aika pysähtyä" omaa palveluvuoroaan odotellessaan, mutta mihinkäs sitä lomalla niin kiire olisi ettei hyvän palvelun vuoksi hetkeä jaksaisi odotella.

Eikä yksi varakortti pahaa tee, saahan sillä bensaa ja pikkupurtavaa huoltoasemalta vaikka luottokortti katoaisi tai rikkoutuisi käyttökelvottomaksi. Pelkän yhden öljy-yhtiön kortin varassa tankkaaminen saattaa olla aika hankalaa, ei niitä samoja asemia sentään joka kulman takana ole (toki se riippuu paljon yhtiöstä, pyörän tankkausvälistä ja ajoreitistä). Käytimme aiemmin Shellin tankkauskorttia, mutta lopulta sekin jäi pois Visan ja Masterin toiminnan vakiinnuttua yleisimmin kulkemillamme alueilla.

Gps

Gps on tankkilaukun käyttö huomioiden sijoitettu siten kuljettajan näkökenttään, että se ei peitä liikaa alla olevia mittareita, näkyy hyvin ja sen vähäinen käyttö liikkeen aikanakin on mahdollisimman turvallista. Eikä gps:n tarvitsisi pudota helposti telineestään, täristä rikki sijoituspaikassaan tai heijastaa luettavuutensa kustannuksella liikaa mustan tankkilaukun väriä auringonpaisteessa. Telineeseen integroitu lukko voisi olla paikallaan, jotta sitä ei niin helposti saisi revittyä irti liikennevaloissakaan. Saati kännykkää, PDA:ta tai muuta stongaan kiinnitettyä GPS:n korvaajaa.

Gps:n peruskäytön olisi hyvä onnistua koko käden otetta ohjaustangosta irroittamatta, mutta sijoitus esimerkiksi keskelle yläkolmiota ei sitä mahdollista vaikka se oli ainoa paikka mm. GSX-1250FA:ssa tehdasvalmisteisen telineen osalta - yläkolmioonhan ei ole varaa tehdä ylimääräisiä reikiä joillekin muille telinetyypeille. Toisaalta käyttö siitä onnistuu molemmilla käsillä. Kaasukahvan puoleinen kiinnityspiste ei välttämättä ole paras mahdollinen, esimerkiksi epätasaisissa paikoissa sormia pitäisi mielellään etujarrukahvalla, joka tietysti vaikeuttaa näppäimistön samanaikaista käyttöä.

Laitteen tai sen muistikorttien kapasiteetin puitteissa kootaan mukaan matkalla tarvittavat kartta-aineiston osat (Garmin Zumo 660:lla sisäiseen muistiinkin sopi alkuun kevyesti koko Eurooppa, myöhemmin kartta-aineiston paisuessa vain lisämuistikortille), valmistellaan sekä tallennetaan ajetut reitit ja erityiset mielenkiinnon kohteet (POI, Point Of Interest).

Kate ja sen pleksi suojaavat esiteltyä laitetta suoraan edestä kohti lentävältä vedeltä, hyönteisiltä ja muilta vastaavilta eikä laitteen tiiviys ei joudu liian kovalle koetukselle (IPX7). Vaikka tuon luokan kotelointi tiivisteineen kestää muun muassa laitteen upottamisen veden alle, niin vesipisara vaikkapa puolentoistasadan nopeudessa saattaa olla liian kova pala kohdalle osuvalle tiivisteelle. Garmin Zumo 660:een jälkiasennettu ZAGG Full Body Armour-suojateippisarja oli hyvä ostos esimerkiksi suojatessaan kosketusnäyttöä, joka on jo halki muutamasta kohdasta mutta toimii edelleen eikä päästä vettä laitteeseen ja pienentäessään putoamisvaaraa hanskasta maahan paremman kitkansa avulla. [https://www.zagg.com/en_eu/invisibleshield].

Valitettavasti Garmin Zumo XT-malliin sellaista ei ainakaan 06/22 ole saatavissa.

Alkuun

Green Card

Voi olla tarpeen tai suoranaiseksi hyödyksi kohdemaissa.

Se auttaa vahingon tapahduttua kun osapuolilta ei löydy yhteistä puhekieltä ja vahinkoilmoituskaavakkeet pitäisi saada täytetyiksi, eikä kustanna kuin pyytämisen vaivan omalta vakuutusyhtiöltä. Se saa myös automaattisesti uusittavana ainakin IF:lta.

Juomavesi

Hapotonta ja/tai hiilihapollista juomavettä on oltava helposti saatavilla ja sitä on myös juotava riittävästi; ellei tankkausten tai muiden taukojen aikana tarvitse kertaakaan poiketa wc:ssa tai "pihan perällä", niin vettä on juotu liian vähän.

Limsaa ehtii juomaan myöhemminkin eikä jäätelö vie janoa. Tämän opettamiseen lapsille meni melkoisesti aikaa, mutta myöhemmin juodun veden määrä ei enää aiheuttanut ongelmia pitkien hikisten siirtymistenkään aikana.

Jäsenkortit

Smoto- ja vastaavat kortit kannattaa pitää mukana esimerkiksi matkalippujen alennusoikeuden tarkastusta varten. Harvoin niitä tarvitsee kenellekään näyttää, mutta se tapahtunee juuri silloin kun kortti on unohtunut kotiin.

Kartat

Paperi- tai muovipintaiset kartat taitellaan näkyviin tankkilaukun karttaikkunaan.

Mittakaavana olemme yleisimmin käyttäneet 1:800 000, joka oli allekirjoittaneenkin silmille vielä riittävän selvälukuista myös moottoritienopeuksilla liikuttaessa vuoteen 2008 OK, 2011- sekään ei enää riittänyt. Michelin tehnee edelleen erittäin hyviä karttoja (mm. värit ja luettavuus), mutta muitakin varsin kelvollisia vaihtoehtoja on nähty.

Paperikarttojen kulutustahti oli luokkaa yksi kartta kahdessa tai kolmessa viikossa. Sadekeleillä niiden käyttöikä lyheni sillä kostea paperi kesti huonosti jatkuvaa taittelua ja tunkemista tankkilaukun karttaikkunaan, tai tankkilaukun päälle sadesuojan ikkunan alle. Ja materiaali repeili muutenkin turhan herkästi.

Motoristeille on tehty omia karttoja, esimerkiksi Autoliiton myymät Alppien (Motorrad Reisekarten, Alpen, ISBN 3-575-22799-3) ja Etelä-Saksan alueen (Motorrad Reisekarten, Suddeutschland, ISBN 3-575-22798-5) sisältävät muovipinnoitetut ja tankkilaukkuun irroitettavat karttasivut, valmistajana Dekra.

Karttakeskus on tehnyt vastaavan tyylisiä kotimaiseen käyttöön (Motoristin GT-kartat, ISBN 9515930014).

Alkuun

Rahat (vähäinen ajonaikainen käyttö)

Johonkin helppokäyttöiseen paikkaan kannatti varata hieman käteistä tienvarsikahvikuppiloita, tietulleja ja muita vastaavia pikapysähdyksiä varten. Mahdollinen kyydissäolija voi satulassa istuessaan hoitaa aivan yhtä hyvin esimerkiksi moottoritiemaksutyyppiset kustannukset, jolloin kuski voi keskittyä paremmin ympäristön havainnointiin välttyen samalla vetoketju- ja hanskasulkeisilta. Mikäli matkan varrelle sattuu useampia eri valuuttoja käyttäviä maita, niin kaikkien niiden kolikoita voisi olla saatavissa myös. EU-aika helpotti huomattavasti sen jäsenmaasta toiseen -surffailua, mutta EU:n rahaliittoon kuulumattomien maiden osalta tilanne jatkuu edelleen samanlaisena. Onneksi luottokorttien yleinen käytettävyys ja luotettavuus ovat parantuneet niin, ettei pelkän läpiajon, jos siellä tarvitaan vain bensaa, ruokaa tai juomaa vuoksi tarvitse välttämättä käteiseen koskea. Paitsi ehkä maksulliseen vessaan mennessään ja niissäkin aika monessa moottoritien varsilla kelpaa kortti.

Italiassa ja Ranskassa käteistä tai luottokorttia tarvittiin tietulleihin varsin usein, sillä moottoritiemaksut ovat lähes samalla tasolla polttoainekulujen kanssa.

Rekisteriote, muut pyörään liittyvät paperit

Esimerkiksi kaulapussiin sijoitetussa, pienikokoisessa Minigrip-pussissa ne eivät kastu sateen tai hikoilun voimasta.

Pidempiaikainen säilytys huonolaatuisessa muovikotelossa/-pussissa näkyy voivan kiinnittää rekisteriotteen mustetta ympärillä olevaan muovipintaan, mikä vastaavasti heikentää asiakirjan laatua musteen irrotessa paperista.

Tietulli- ja vastaavat lipukkeet

Niitä ei kannata kadottaa ennen maksu- tai tarkastuspistettä tai lopputulokseksi saattaa kertyä yllättävän suuri moottoritiemaksu. Joskus hyvät puhelahjat riittävät, joskus ei auta kuin vastaanottaa maksulappu ja maksaa lasku tai tehdä perusteltu valitus myöhemmin kotimaasta. Maksamatta jättäminen ei nykyään ole optio.

Mikäli maksuautomaatin kanssa ilmenee ongelmia niin lähiympäristöstä voi löytyä rakennus, jossa maksu onnistuu myös palvelutiskillä - kokeiltu Savonassa, Italiassa ja hyvin toimi.

Tankkilaukun päältä tai sivulta avattava karttatasku toimii hyvin kuivana varastopaikkana paitsi tankkilaukun sadesuojan alta.

Itävallassa ja Sveitsissä maksu hoituu kertasuorituksena, josta kertoo esimerkiksi katteen pleksiin näkyviin liimattu tarra.

Alkuun

Ajovarusteet

Hanskat

Käsiin hyvin sopivat ajohanskat ovat pidemmillä reissuilla pakolliset, mikäli ajotyyliin ei kuulu jatkuva paljain käsin ajelu. Sopivien hanskojen löytäminen voi olla aikaa vievä projekti, onneksi sentään joskus löytyy niin sanottuja helmiä monien jollain tavoilla huonompien versioiden seasta.

Vuoden 2007 aikana jossain mp-lehdessä testatut ja kyseisen testin voittaneet Richan nahkaiset sekä vedenpitävät ajohanskat olivat omiin käsiini enemmän kuin sata jänistä, kunhan niiden muovautuminen oli saavuttanut riittävän tason. Kerrankin on tyköistuvissa hanskoissa riittävän nahkeata nahkaa ulkopinnoilla ja kunnolliset lisäsuojat muun muassa rystysten päällä, ainoastaan lyhyehköistä varsista voisi olla haittaa mikäli joutuisi ajamaan päivästä toiseen kaatosateessa kävelyvauhdeilla. Ostin toisen parin samoja keväällä 2010 eikä edelleenkään ole tarvinnut katua reilun viikon muovautumisajan jälkeen. Jos hakemalla hakee negatiivista, niidenkin vuoret liikkuvat hieman märkinä käsistä poistettaessa.

Housujen lahkeet

Jos housujen löysät lahkeet pyrkivät nousemaan ylös etenkin mahdollisen kaatumisen aikana, niin lahkeiden suihin vaakatasoon suutarin toimesta ommellut "Intin" nahkaiset irtohihnat ainakin pienentävät ongelmaa. Ne näkyivät ainakin MP-Asun tixtex asussa kestävän rasvattuina useisen vuosien käyttöä ilman suurempia kulumisjälkiä eivätkä vaikuttaneet housujen vedenpitävyyteen. Sen verran kannattaa miettiä hihnan lukitsevan soljen paikkaa ettei se naarmuta pyörän katteita satulasta tai satulaan noustessa. Soljen käytön kannalta lahkeen suun sisäsivu voi olla helpoin paikka, muttei pyörän kannalta välttämättä vaarattomin. GSF-1200/S-Bandiittiin ilmestyi useita pitkiä pystysuoria naarmuja satulan kohdalla oikeanpuoleisen sivukopan pintaan, kun jalkaa oli pitänyt paikallaan olleiden sivulaukkujen vuoksi liu'uttaa satulan alimmalta kohdalta suoraan ylitse.

Kaulasuoja

Vetoa, kosteutta, lentäviä hyönteisiä ja muita vastaan. Esimerkiksi kurkunpäähän vauhdissa kolahtava kovakuoriainen voi jättää itsestään kivuliaan, mustanpuhuvan muiston. Vieläkin ikävämpi tuttavuus on auton ikkunasta samaan paikkaan lennähtänyt, vielä kytevä tupakantumppi.

Henkilökohtaisesti en pidä niistä suojista, jotka sisältävät hartioille saakka yltävän kypärämyssyn. Ne muutamat kokeillut versiot rajoittivat liikaa pään kääntämistä. Kyydissä olijan kannalta ne ovat varmasti käyttökelpoisempia erityisesti kaulan alueen hyvän tiiviytensä vuoksi.

Nahkaista MP-Asun kaulasuojaa piti kokeilla vuoden 2007 reissulla ja siitä tuli välittömästi vakiovaruste, sen verran onnistuneeksi ajovarusteeksi se osoittautui kun kurkunpään seutua piti varjella tavallista huonommilta ympäristöolosuhteilta.

Korvatulpat

Ear, yksi pari päivässä tai apteekin silikoniset yhdestä kahteen purkkia per henkilö kahden-kolmen viikon pituiselle reissulle ovat riittäneet meillä.

Erityisesti keltaista Ear Classic:a tuntee pitäneensä korvakäytävissään jo muutaman päivän ajon jälkeen, joten itselleen sopivia malleja kannattaa testata ajoissa ennen reissuun lähtöä. Esimerkiksi ne "Howard Leight MAX" oranssit, muotoillut mallit ovat paljon parempia. Riittävän tiheä tulppien vaihtoväli pitää myös vaikun määrän vähäisenä..

Alkuun

Kylmän kelin ajovaatteet

Monikerrospukeutuminen on edelleen yksinkertaisin tapa pitää yllä kehon sopivaa lämpötilaa. Useiden vaatekerrosten väliin jäävä ilma vähentää lämmön johtumista tuulta pitävän ajopuvun ulkopuolelle.

Esimerkki: alusvaatteiden päälle puetaan kosteutta iholta ulospäin siirtävä Craft, Helly Hansen tai vastaava kerrasto, sen päälle pitkähihaiset aluspaita ja -housut, yläpäähän sopiva paita (joka näkyy kun ajopuvun takki on pois päältä) ja sisävuorilla varustettu ajopuku. Jaloissa on puettuna kahdet sukat (alla joku ohut ja päällä esimerkiksi Craft), käsissä aluskäsine ja ajohansikas (esimerkiksi alimmaksi puuvillasekotteinen ja ulommaksi nahkainen tai kankainen Thinsulate-eristetty, vähintään tuulta kestävä päällyshanska). Kaulan seudulle puetaan tuulta pitävä kaulasuoja normaalia paksumman kypärämyssyn lisäksi..

Ajopuvun taskut suljetaan, vetoketjut vedetään kiinni, takin kaulus sekä mahdolliset vyöt ja muut puvun kokoon vaikuttavat hihnat kiristetään siten, että tuuli ei pääse tunkeutumaan puvun sisäpuolelle.

Liikaa ei kannata pakata päälleen jotta veri pääsee kiertämään kunnolla muun muassa nivelten taitekohdissa. Ellei yllämainitun tyylinen vaatetus riitä, niin monia pyörän kuljettajan kehoon osuvia osia voidaan lämmittää sähköllä. Pyörän katteetkin voivat vaikuttaa huomattavasti lopputulokseen.

Metsäolosuhteissa tehokkaaksi lämmityskohteeksi on testattu ja todettu muun muassa niska, jonne kauluksen alle pujotettu kädenlämmitin pitää pitkään yllä lämmöntunnetta.

Sähköisen ajopuvun sisäisen lämmitysjärjestelmän malli kevyt ja halpa saa tehdyksi helposti itse vaikkapa yhdestä tai kahdesta pienestä pwm-säädinmodulista, niille sopivasta muovilaatikosta, liittimistä, pyörän sähköjärjestelmän ja muovilaatikon sekä tankkilaukun ja ajopuvun välisistä kierrejohdoista + sopivankokoisiin kangaspusseihin sijoitetuista kahvalämmittimen kalvomaisista lämmityselementeistä. Pari samanlaista lämmityselementtiä (joko kuskin ajopuvun alle molempiin olkapäihin tai esimerkiksi yksi sydämen kohdalle ja toinen navan tienoille), säädinten säädöt sopiville tasoille ja pahin kylmäntunne häviää nopeasti, kuten vuoden 2007 reissulla pariin otteeseen sain todeta. Ja kahdestaan ajaessa molemmille riittää oma lämmittimensä, joita voidaan säätää yksilöllisesti tarpeen mukaan.

http://www.enduro-stammtisch.de/module/ghz-suomi.htm.

Sähköisiä ajovarusteita on nykyään hankittavina valmiina ja puettavissa vähän joka puolelle kehoa, mutta niitä emme ole kokeilleet.

Kypärämyssy

Myssyjä kannattaa varata pari henkilöä kohden. Silkkiset, silkkiä muistuttavat sekä uudet hikeä ulospäin siirtävät ja muotonsa erinomaisesti kosteanakin pitävät myssyt ovat olleet hyviä, sen sijaan ne halvat ohuet puuvillaiset menettävät nopeasti muotonsa ja ryhtinsä.

Välitön huuhtelu (tippa tai pari pesuainetta pesuveden mukaan) perille päästyään ja aamulla on taas käyttökelpoista päälle puettavaa, eikä kypärä ala tuoksumaan tunkkaiselle kovin nopeasti kunhan kypäräkin pääsee tuulettumaan hyvin taukojen kuluessa.

Kypärän päälaen sisäpinnalle takiaistarralla kiinnitettävien suojien toimivuudesta ei ole kunnollista kokemusta, vaikka niitä pari on ollutkin käytettävissämme. Lähinnä mietityttää niiden saumojen hankaaminen päälakea vasten pidemmässä ajossa.

Alkuun

Kypärä

Muutama sana itse kypärästä:

Kypärän valintaan ainakin meillä vaikuttavia asioita ovat olleet muun muassa:

- kypärän istuvuus omaan päähän huomioiden että uusi kypärä on aluksi hieman tiukka, ennen kuin sen sisustus on muotoutunut oman pään mukaiseksi
- leukahihnan DD-lukitus on paras vaihtoehto
- avokypärä vai integraali ajomatkojen mukaan
- kiinteä vai edestä kokonaan avautuva
- visiirin vaihdettavuus ilman työkaluja ja käytettävyys ajohankojen kanssa
- visiirin huurtumisherkkyys kostealla ja viileällä kelillä
- visiirin pinnan kovuus ja naarmuuntumisherkkyys
- erilaiset visiirin värivaihtoehdot kohdealueen olosuhteiden mukaan
- kypärän sisäinen tuuletus ja ilmankierto
- äänekkyys, "eläminen" ajon aikana eri nopeuksilla (vatkaus, pään heiluminen ilmapyörteissä, painuminen kasvoja vasten, jne)
- poski- ja muiden toppausten irroitettavuus sekä pestävyys
- ulkonäkö, paino, tarvikkeet ja materiaalit
- kypärän valmistajan ja mallin yleinen laatu ja maine
- varaosien saanti
- kokonaishinta

Hyvä kypärä voi maksaa reilusti yli 500 € mutta se on vielä pieni kustannus oman pään hyvinvoinnista ja käyttömukavuudesta pidemmänkin siirtymisen aikana. Kallein ei ole sama asia kuin paras, ellei kypärä istu hyvin päähän ja sen muille ominaisuuksille ole todellista käyttöä.

Päät ja käyttöympäristöt eroavat niin paljon toisistaan, ettei kaikille hyvin sopivaa kypärämallia ole olemassakaan, niinpä itselleen sopivan hyvän kypärän hankinta vie hieman aikaa ja vaatii viitseliäisyyttä, mielellään myös koeajon omalla pyörällä mm. tuulisissa olosuhteissa sisämelun tason ja visiirin huurustumisherkkyyden tarkastamiseksi.

Kypärien omat suojapussit kannattaa ottaa mukaan jos kypäröitä säilytetään pyörään kiinnitettynä autokannella tai teltassa. Kypärät kolhiutuvat ja toivottavasti myös kiinnostavat ulkopuolisia vähemmän pussitettuina.

Tarvittaessa otetaan muutama muovinen visiirin kiinnitysruuvi (Arai Omni ja vastaavat mallit) ja muutaman gramman silikonituubi mukaan visiirin saranoiden sekä liukupintojen voiteluun.

Visiirin kirkkaus kannattaa huomioida kohdealueen olosuhteiden mukaan, esimerkiksi hyvin tumma visiiri ei ole paras mahdollinen paljon pimeissä tunneleissa tai yöllä ajettaessa.

Mikäli käytettävissä kypäröissä ei ole DD-lukoilla varustettuja leukahihnoja, niin voi olla paikallaan harsia niiden pikalukko oikealle tiukkuudelle hihnan tahattoman löystymisen estämiseksi. Kuten jouduimme turvallisuussyistä tekemään lasten ensimmäisiin kypäröihin.

Kypäräkameraa (Contour HD, vastaavat) käytettäessä ylimääräinen pala kaksipuolista tarraa saattaisi olla paikallaan, ellei sen kiinnitys ole helposti irroitettavissa (takiaistarra, kitkalukko, tms.)

Puuvikkasormikkaat

Ajohanskojen alle. Mallina se apteekin vahvempi versio tai joku muu vastaava, mahdollisesti muillakin kuiduilla toteutettu malli.

Ne voivat auttaa sateella ja viileällä pitämään käsiä ainakin vähän lämpimämpinä mikäli päällimmäisten ajohanskojen läpi ei pääse tuulemaan, tosin pelkän puuvillan lämmityskyky märkänä on heikko. Niistä voi olla myös apua mikäli ajohanskojen irtovuoret tarttuvat kiinni sormiin eikä märkää hanskaa saa kunnolla irti kädestä tai kättä työnnettyä takaisin hansikkaaseen.

Hätätilassa niitä voi käyttää myös suojavälineinä erilaisissa likaisissa pikakorjauksissa matkan varrella.

Erään huulen mukaan etenkin ketjuvetoisilla Suzukeilla liikkujat tunnisti helposti likaisesta ketjurasvasta tai -vahasta mustuneista näpeistä ja kynsinauhoista.. joka päättyi siihen kun pyöriimme asennettiin automaattiset ketjunvoitelulaitteet.

Saappaat

Riittävän suuret kalvolliset ajosaappaat näyttävät kestävän pidempään vedenpitävinä, kuin kovin tiukasti jalkaan sopivat mallit.

Aiemmat MP-Asun nahkasaappaat kastuivat parin ajokauden kuluessa muutaman kerran kunnolla läpimäriksi ja niiden kuivuttua saappaiden pintanahkakin tietysti hieman kutistui - kolmantena vuonna molempien saappaiden alaosat vuotivat pienemmänkin sateen aikana, liekö joku "tixtex"-kalvon saumateippi revennyt irti kutistuneita saappaita jalkaansa revittäessä. Nykyiset, pari numeroa edellisiä suuremmat Oxtarin saappaat ovat olleet jalassa useita ajokausia eikä niiden vedenpitävyydessä ole vieläkään mitään ongelmia viiden ajovuodenkaan jälkeen (2011, ovat edelleen varsin käyttökelpoiset vuonna 2022).

Sadepuvut, -hanskat ja saapassuojat

Saumojen ja muiden osien tiiviys on tarkastettava etukäteen.

Kehitys on kehittynyt näköjään entistä mukavampaan suuntaan, eikä sadeasu näytä enää olevan mikään sukelluspuvun korvike (toivottavasti pitävät vettä yhtä hyvin kuin "legendaarinen" Rukan Metallic-asu).

Ainakin irrallisten saapassuojien alapinnan kulutus voi olla nopeata niiden hipoessa tien pintaa esimerkiksi jalkojen lepuutuksen yhteydessä, sopivalla korkeudella olevista kuumista äänenvaimentajista puhumattakaan. Hätätilassa kaupan muovipussikin käy vaikkapa kangasteipillä teipattuna väliaikaisesta saapassuojasta, jos ulkonäköseikoista ja hienoisesta pohjien lisäliukkaudesta ei ole suurta väliä. Saappaan sisällekin sellaisen voi laittaa ikään kuin sukaksi, mikäli saappaat ovat riittävän suuret.

Alkuun

Visiirin huurteenesto

Fairy kelpaa visiirien sisäpuoliseen huurteenestoon mutta häipyy aika nopeasti sateella. Fairy-vesiliuoksen sumutukseen soveltuu hyvin puhdistettu Punkki-OFF -suihkupullo.

Monet vahvemmat huurtumisenestoaineet voivat heikentää visiiriä, joten niiden käyttöä kannattaa harkita tarkkaan ("täydessä vauhdissa" visiirin läpäisevä pikkulintu, kivi tai muu vastaava esine ei pitkään naurata). Vaara ei liene kovin suuri mutta paha niiden käyttöä on suoraan muille suositellakaan niin kauan kun valmistajat eivät niitä kelpuuta. Kääntäessäni vanhat Arai-visiirit vaihdon yhteydessä nurinniskoin yksikään niistä ei koskaan sirpaloitunut tai muuten hajonnut, kuten kävi yhden paljon halvemman muovipotan visiirin kanssa.

RainX, 5-sateesta, Pled ja muita vastaavia aineita olemme visiireidemme pinnoissa käyttäneet vuosien ajan, ilman mitään ongelmia.

Fog-City:n kelmu on optisesti aika hyvän tuntuinen, mutta naarmuuntuu erittäin helposti eikä kestä joitain puhdistus- ja desinfiointiaineita visiirin pesun yhteydessä (huurtumisenestokyky voi lakata kertapesulla). Sitä ei kannata asentaa kuin virheettömään, puhtaaseen ja upouuteen visiiriin. Kalvon pintojen aiheuttama "lisätaitto" näkyy sopivissa valaistusolosuhteissa (matalalta paistavan auringon vasta- tai sivuvalo, sateisella kelillä edellä ajavan takasumu- tai jarruvalo).

Pinlock:sta tai muista vastaavista ei ole omakohtaista kokemusta. Lauralla sellainen on ollut kevään 2008 alusta uudessa Shoeissaan ja se kuulema toimii oikein hyvin myös skootteriajossa, pienine lisäheijastuksineenkin.

Visiirin varjostinteippaus

Parin - kolmen sentin levyinen tumma teippaus visiirin yläreunasta alaspäin auttaa vähentämään suoraan silmiin paistavan auringon, aurinkolasien sekä visiirin eri kerrosten ja pintojen yhteistä häikäisyä.

Mustana teippinä on kokeiltu muun muassa Nitto 228:a (hyväliimainen sähköteippi, joka ei ala nopeasti liputtamaan eli teipin päät irtoile lepattamaan tuulessa) sekä useimmin mustaa kontaktimuovia (se vähän paksumpi, hienoisesti kuvioitu muovikalvo kestää paremmin auringon vaikutusta eikä ala kuplimaan kovinkaan nopeasti).

Alkuun

Asiapaperit

Ajo-ohjeet ja yhteystiedot

Monille tieosuuksille kannattaa muistin tueksi tehdä lyhyt, selvälukuinen tienumeroluettelo tärkeimpine käännöksineen jolloin karttaa ei tarvitse tutkia jatkuvasti. Nykyiset reitittävät gps:t vähentävät luettelon tarvetta ainakin laiterikkoa tai katoamista seuraavaan "suureen eksymiseen" saakka (jos haluat eksyä kunnolla niin tee se gepsillä). GPS on vain apuväline, yleisen liikesuunnan ja paikkatietoisuuden soisi pysyvän aina omien korvien välissä.

Rautatieasemien, autolauttojen, majoitusten kuten Interhome-tyyppisten palvelujen tarkemmat lähestymisohjeet, yhteystiedot (avaimenhaltijat) ja muut ohjeet helpottavat sitä viimeisen kilometrin tuskaa, Varsinkin silloin kun takana on pitkä ajopäivä, ympärillä joku tulikuuma tai litimärkä suurkaupunki eikä gps ohjaa perille ajettaessa suurkaupungin alle tunneleihin siirrettyjä ohitus- ja kokoomakatuja vaikkapa Barcelonan ja koko ajan enemmän myös Tukholman malliin.

Hostellikortit

Hostelling International- tai muut (henkilökohtaiset, esimerkiksi vuoden verran voimassa olevat) hostelliketjun kortit. Niitä on vaadittu nähtäville tähän mennessä lähes jokaisessa hostellissa (eikä passia ole tarvinnut jättää pantiksi vastaanottoon).

Skotlannissa hostellista sai myös pahvisia kortteja, joihon kerätyillä yöpymisleimoilla ansaitsi ilmaisia majoitusöitä (joka seitsemäs tai kahdeksas yöpyminen taisi olla ilmainen).

Hotelliketjujen etukortit

Suomalaiset asiakasetukortit, jotka kelpasivat esimerkiksi joissain täkäläisissä Cumulus-hotelleissa eivät 2000-luvun alkuvuosina välttämättä kelvanneet saman ketjun hotelleissa vaikkapa Ruotsissa.

Best Western-, Hilton tai vastaavien korttien kelpoisuudesta esimerkiksi Keski-Euroopassa ei ole omaa kokemusta, mutta ne ovat epäilemättä huomattavasti laajempikäyttöisiä. Ensiksimainittu tarjoaa nykyään ainakin Suomessa erityisiä motoristipaketteja halvempien viikonloppuyöpymisten muodossa.

Kaulapussi, rahavyö ja asiapaperikätköt

Mieluiten pitäisi löytyä enemmän kuin yksi ilmiselvä säilytyspaikka. Kaulapussi, vyökaulaukku ja/tai rahavyö jossain muodossa löytyvät varmaan aika monelta kulkijalta oletusarvoisilta paikoiltaan, enemmän tai vähemmän näkyvissä koko ajan.

Lompakko voi lähteä helposti farkkujen etutaskustakin, ellei oma käsi ole taskussa päällimmäisenä - kuten nähtiin La Ramblan ruuhkassa. Kaulapussin suhteen tilanne lienee vähän parempi mutta vaikkei se paidan etuosan läpi näkyisikään, niin kannatusnaru kuitenkin saataa näkyä kaulalla.

Alan ammattilainen vie huomaamatta mitä haluaa ja joku toinen puhtaalla voimalla tai/ja sopivilla apuvälineillä. Eli aivan kaikkeen ei voine valmistautua muuten kuin miettimällä etukäteen mitä pitäisi tehdä, jos kaikki käteinen, kortit ja ehkä matkustusasiakirjatkin ovat kadonneet, mutta henki vielä pihisee..

- lompakon kadotessa kaikki pankki- ja luottokortit kuoletetaan pikimmiten
- käteistä rahaa voi siirtää maasta toiseen esimerkiksi rahanvälitysfirmojen kautta
- passin kadotessa otetaan yhteys paikallisen maan Suomen suurlähetystöön tai sellaisen puuttuessa toisen pohjois- tai eu-maan suurlähetystön puoleen. Suomen suurlähetystön kautta anotaan uusi tai väliaikainen passi ja häviämisestä tehdään katoamis- tai rikosilmoitus poliisille
- tarkempia ohjeita erilaisissa hätätilanteissa löytyy ulkoministeriön sivuilta

Jossain eksoottisemmissa paikoissa liikuttaessa saattaa kannattaa pitää mukanaan ylimääräistä kukkaroa, joka sisältää hieman käteistä ja jotain vanhentuneita kortteja - onpahan ryöstäjälle jotain annettavaa jos tilanne alkaa mennä tavallisen taskuvarkauden sijaan 'uhkatäpärälle'. Halpa lompakko voi auttaa sen verran että säästyy itse fyysiseltä vahingolta tai jopa hengenmenolta, tosin oma sijaintipaikan- ja ajanvalinta taitavat silloin olla jo melkoisen paljon pielessä.

Alkuun

Leirintäaluekortti, kansainvälinen

Pakollinen jossain paikoissa.

Leirintäaluekortti, pohjoismainen

Ainakin Ruotsissa ja Tanskassa sellaista on kysytty useissa paikoissa, kortin oltua mukana ei passia ole tarvinnut jättää portille pantiksi.

Matkaliput

Nykyään osan matkalipuista joutuu tai pääsee itse tulostamaan.

Passi

Biometristen passien käyttöönotto vuoden 2006 lopulla teki uusista passeista henkilökohtaisia.

Viisumi

Lisää tietoa löytyy muun muassa ulkoministeriön sivuilta.

Alkuun

Maksukortit

Korttien sulkupuhelinnumero

+358 20333 kelpaa sulkumielessä monelle kortille. Kännykän liittymän sulkunumero kannattaa myös pitää mukanaan.

Luottokortti

Hankittaessa oma luottokorttinsa (esimerkiksi Visa ja Mastercard) molemmille kuskeille, paranee todennäköisyys että kortilla maksaminen onnistuu (joissain paikoissa manner-euroopassa on kelvannut vain toinen, mutta vain poikkeuksellisesti ei kumpikaan edellä mainituista korteista). Samalla vähennetään yhden kortin magneettinauhan tai sirun hajoamisesta johtuvaa harmia loppureissun ajalle. Muista maarajaus ja salasanasovellus tai muu vastaava.

Diners-, American Express tai vastaavien korttien käyttökelpoisuudesta pienemmissä tai syrjäisemmissä paikoissa ei ole omaa kokemusta joskin monessa paikassa kerrotaan ettei niitä hyväksytä.

Pankkikortti

Kotimainen pankkikortti ja myöhemmin sen korvannut Debit-kortti on kelvannut useilla Suomesta liikennöivillä laivoilla. Muista maarajaus ja salasanasovellus tai muu vastaava.

Alkuun

Moottoripyörä lisävarusteineen

Ajovalot

Valot on pyritty säätämään täyden kuorman kanssa siten, että ne näkyvät päivälläkin hyvin mutta eivät häikäise vastaantulijaa. Juuri vastaantulijoiden häikäisysyistä emme aja päivällä pitkät ajovalot päällä kuin poikkeustapauksissa, jääpähän siten hieman reserviä käyttöön jos pitää saada itsensä paremmin havaituksi. Eikä vilkkujen näkyvyys etenkään etusektorista heikenny pitkien valojen mahdollisen häikäisyn vuoksi.

Polttimoiksi valitsemme mielellään sellaiset, joiden sävy on aavistuksen sinertävään päin. Ajovalo erottuu silloin paremmin eikä pyörä ehkä huku niin helposti muun ajovalomeren sekaan.

Irman Diversioniin asennettu Philips GT150-poltin (H4, 60/55W) oli hyvä ainakin edellä ajavan peileistä katsottuna. Bandiitissa oli 9005/HB3 (12 V 65 W P20d) ja 9006/HB4 (12V 55W P22d) -polttimina malli Philips Premium 30%, kun sävyltään parempia GT150:a ei ole ollut siihen helposti saatavina ainakaan jokunen vuosi sitten. Englannista niitä olisi kyllä saanut tilattua noin parinkymmenen punnan parihintaan. GSX-1250 FA:ssa on vielä alkuperäiset polttimot, silti valojen valoteho tuntuu ainakin Bandiittiin verrattuna moninkertaiselta.

Riittävän tiheä polttimonvaihtoväli pitää valotehonkin korkealla.

Enemmän liikkuessani harkitsisin vakavasti erityisen päiväajovalaisimen hankintaa, kuten [https://shop.touratech-uk.co.uk/led-lightbar-aux-light-8-spot.html] tai katupyörään ehkä [https://www.lumise.fi/lisavalot/led-paivavalosarja-705-was-12-24v/p/3040110031/] tai muut omaan pyörään sopivat. Apupitkiksi kelpaisi ehkä [https://www.lumise.fi/lisavalot/led-lisavalo-lazer-linear-6-elite/p/8020100193/]; sumuvaloillekin olisi joskus ollut oikeata tarvetta sumun täyttämissä tunneleissa, korkeilla vuorisola- sekä alavilla rantateillä.

Akkulaturi (lisälaitteet)

GP Smart PowerBank-laturia tai jotain tuoreempaa voi käyttää ajon aikana tankkilaukussa sopivanmittaisen kierrejohdon avulla. Laturin sijoituspaikka ei saa olla liian tiivis jotta muodostuva lämpö pääsee poistumaan, eivätkä akkukennot tai laturi pääse kuumenemaan liikaa. Ja tankkilaukun sadesuojan alla sen tulisi pysyä kuivana koko ajan.

Kierrejohto antaa tarvittaessa hieman periksi eikä johto pahemmin värise tuulessa ajon aikana. Katteen runkoliittimestä mahdollisesti irti päässyt kierrejohdon pää liittimineen ei pääse putoamaan liian alas (pakokäyrät, eturengas, alakolmion ja rungon väli, ..).

Ainakin edellä mainittuun laturiin kannattaa liimata kapeista takiaistarranauhoista leikattu lukitusnauha ladattavien akkukennojen paikoillaan pitämiksi, sekä teipinpala estämään alareunan liukukytkimen siirtyminen väärän lataustavan puolelle (lataus NiCd-asennossa näyttää olevan erityisen haitallista AAA-kokoisten NiMH-kennojen elinkaarelle, kennon sisuksen pyrkiessä höyryämään ulos).

Laturin kosteudensietoisuutta on parannettu PRF:n muovispraylakalla, mutta laturin korjattavuus voi kärsiä lakkauksesta esimerkiksi piirilevyjä toisiinsa yhdistävien liitinrimojen yhteenliimautumisen vuoksi. Mahdollinen voimassa oleva takuu umpeutuu varmasti eli suoja-aineita lisätään oman harkinnan mukaan.

Avaimet

Eri lukkojen avaimet jaetaan ristiin kuskien, ehkä vara-avainten osalta kyytiläistenkin kanssa. Silloin kenenkään ei tarvitse etsiä minkään sivulaukun lukon avainta joutuessaan eri puolille laivan ruumassa, leirintäalueen parkkipaikalla, kauppakäynnillä tai muualla. Laajempi avainten jako vaatii tietysti enemmän keskinäistä sopimista ja tarkkaavaisuutta jokaiselta avainten haltijalta.

Jos avaimille ei ole tiettyä vakituista tallennuspaikkaansa niin etenkin leiriolosuhteissa ainakin yksi avainnippu on jatkuvasti kateissa, löytyäkseen myöhemmin esimerkiksi jonkun sivulaukkuun lukitun vaatteen taskusta.

Onneksemme emme ole törmänneet (vielä) kertaakaan tilanteeseen jossa ainoa laukun ulkopuolella ollut avainnippu olisi kadonnut ja vara-avaimet olisivat jossain kolmen lukossa olevan sivulaukun sisällä. Murphyn lain mukaisesti avaimet kuitenkin löytyvät viimeiseksi murretun laukun sisältä..

Alkuun

GPS:n teline

GPS:n teline tulisi saada tukevasti kiinni esimerkiksi ohjaustankoon niin, että se mahdollistaa gps:n liikenneturvallisen käytön, sujuvan irroituksen, kiinnityksen ja lukituksen. Monen telinemallin heikkoutena on niiden rajoittuneet kiinnitys- tai säätömahdollisuudet, joidenkin toisten rakenne tai lukitus on niin heikko että gps pääsee värisemään telineessä ja hankaamaan rikki esimerkiksi käyttösähköä välittävät liitinpinnat tai -nastat.

Jos käytössä on puheäänellä opastava malli (ilman bluetooth-yhteyttä ja kypärässä olevaa vastaanotinta) niin sen toiminnan laajentamista molempien kuskien kuultavaksi voisi kokeilla erillisen PMR-radion ja sen puhekäynnistimen (vox) sekä mikrofonisovituskaapelin kanssa.

Zumo 660:ssa on sekä BT:lla että langallisesti toteutettu audioulostulo/opastusmahdollisuus.

Heijastinteippi

Tarakan sekä perä- ja sivulaukkujen taaksepäin näkyviin osiin on havaittavuutemme parantamiseksi lisätty punaista heijastintarranauhaa nopeiden moottoritieosuuksien, pimeyden, sateen, sumun ja mahdollisten muutenkin huonojen keliolosuhteiden varalle. Samalla tarralla on korvattu sivulaukuista käytön yhteydessä irronneet heijastimet, tosin sivulaukun pinnasta ainakin testaamamme tarramateriaali irtoaa varsin nopeasti.

Erään aivan vuoden 2006 lopussa ilmestyneen tunnetun suomalaisen mp-lehden tekemien viranomaiskyselyjen perusteella tarrat voivat olla enemmän tai vähemmän luvattomia lisäyksiä. Mutta ainakaan meidän pyörissämme jonkun tietyn E_-leiman puuttumisella ei ole vähääkään merkitystä, mikäli siistillä ja vain haluttuun suuntaan oikean värisenä näkyvällä heijastintarralla parannetaan omaa tai lastemme hengissäpysymistä liikkuessamme pahimmillaan vesisateessa tai sumussa venäläisten auto- ja muiden rekkojen seassa valtatiellä (VT6).

Vuodesta toiseen ajetut työajokilometrit (>100 arkipäivisin erityisesti Irmalla) ovat opettaneet varovaiseksi, semminkin kun esimerkiksi kesäkuun 2008 jälkeen Vaalimaan autorekkaliikenne ohjattiin Nuijamaan ja Imatran rajanylityspaikoille, mikä näkyi rajalle pyrkivien rekkojen muodostamien jonojen huomattavana kasvuna. Pientareilla seisova ennätysjono oli pahimmillaan Vaalimaalta Haminan ohi Kotkan tietämille n. 77 kilometriä, Nuijamaalla rajalta VT6:lle ja edelleen Lappeenrannan suuntaan (>25 km) sekä Imatralla edestakaisin koko moottoritien pätkän reunat täydennettynä Joutsenon nelikaistatien oikeanpuoleisen kaistan/pientareen kohdalla lisänä olevat jonottajat (>25 km).

Jos siitä paremmasta havaittavuudestaan pitäisi joskus jotain ekstraa maksaa niin mikäs siinä, tosin sellaista maksulappua täkäläisiltä, alueella jatkuvasti itsekin liikkuvilta valvontaviranomaisilta tuskin kovin herkästi saisi.

Hälytin

Ohjekirjan mukaiset huoltotoimenpiteet on syytä tehdä ennen matkaan lähtöä erilaisille asento-, runkoääni- tai muille antureille. Samoin sireenin ja keskusyksikön sisäisen akun sekä kauko-ohjainten paristojen vaihto tarvittaessa. Mahdollisen gsm-, AutoPage- tai muun hälytyksensiirtolaitteen soittonumeroasetusten tarkastus ja toiminnan testaus kuuluvat osana mp-hälyttimen perusteellista koekäyttöä. Valitettavasti vuonna 2011 vakuutusyhtiö IF ilmoitti ettei hälyttimestä enää ole niin paljoa apua, että vakuutusyhtiö sitä huomioisi vakuutusmaksuissa tai omavastuuosuudessa.

Hätä- eli nelivilkut

Kannattaa varmuuden vuoksi opetella missä ne ovat ja miten ne toimivat jotta ei tulisi kiire, kun esimerkiksi Saksan moottoritiellä ruuhkassa seisovan jonon pää tulee puoliyllättäen vastaan ja takana on tien täydeltä perässätulijoita tai ohi pyrkiviä kanssaliikkujia.

Alkuun

Iskunvaimentimet

Mikäli pyörässä on asennettuna tai vaihdettuna jonkun alkuperäisosia parempien tekijöiden tuotteita, niin niiden kunnollinen viritys ja säätö kannattaa tehdä sekä talvella (jousien vaihto, iskarin perushuolto, liukupintojen voitelu,..) että riittävästi ennen reissuun lähtöä (lisäkuorman kanssa tarvittavat uudet jousitussäädöt).

Esimerkiksi Bandiitin Öhlinsit (edessä pn 08674-90 type Fork SP ja takana pn SU 049 type 46PRCLS), joiden säätämisessä oli hetkeksi tekemistä niin yhden hengen, kuin täyden kuorman säätömielessä - muiden pyörien mahdollisesti huomattavasti monipuolisempien mallien säätöajoista puhumattakaan.

http://www.ohlins.com/default.aspx

GSX-1250 FA:n alkuperäinen takaiskari on onneton esijännityksen säädön osalta (ei onnistu millään irrottamatta koko iskaria). Korvaava malli Öhlins SU103/STX 46 Street (hydraulisella jousen esijännityksen säätimellä ja 20% tehokkaammalla jousella); enää ei esimerkiksi jousen esijännityksessä mene hermot ja rystyset vaan säätö toimii sekunneissa molempiin suuntiin vain yhtä säädintä käännellen.

Jousituksen perussäätöihin oli asiallinen apuväline Excel-tiedostona, tekijä Janne Tervola. Se löytyi aikoinaan ainakin Bajahillin sivuilta.

http://www.bajahill.net/documents/jousituksen_mittaus.xls

Muita hyviä ohjeita löytyi esimerkiksi Googlesta hakusanoilla alustan säätö.

http://www.janipartanen.com/Vanhat/alusta_lei.htm

Jännitteen ulosotot katteissa

Ensimmäinen Ison Rosvon etukatteessa kameran ja kännykän tai muiden pikkuakkujen akkujen lataukseen tankkilaukussa, toinen satulan alla illalla leirissä paikoillaan oltaessa vaikka kännykkälaturille, kolmas suora kaapeli akusta gps:n ja muiden laitteiden käyttämiseen. Neljäs pyörän akusta akkuvahdin läpi sähköä jakava, vähän energiaa kuluttavalle led-yleisvalolle teltan edustalla. Viidentenä takalaukussa oleva ulosotto APRS-trackerin radiolähettimelle tai muulle vastaavalle.

Ulosotoissa käytettyjen tarvikkeiden (johdot, liittimet, sulakepesät, kiinnikkeet, tiivisteet, välikaapelit ja vastaavat) on pidemmän käyttöiän takaamiseksi oltava materiaaleiltaan ulkokäyttöön tarkoitettuja. Venekäyttöön tehdyistä malleista löytyy erittäin hyviä, kosteita olosuhteita kestäviä vaihtoehtoja.

Pyörän akku ei ole kapasiteetiltaan kovin kummoinen, joten osan ulostuloista voisi laittaa välireleen kärkien taakse akun syväpurkauksen estämiseksi (rele vetää kun virta-avain on sopivassa asennossa) TAI pistää väliin joku tuollainen [https://www.motonet.fi/fi/tuote/386290/Akkuvahti-12V-20A].

Ketjunvoitelulaite

Bandiitin CLS 200u ja Diversionin Scottoiler Mk7 toimivat parhaiten valmistajien omilla tai muuten toimiviksi testatuilla öljyillä. CLS:n öljy on Stihl SynthPlus, teräketjun kiinnitysöljy osasynteettinen, 0781 516 2002.

https://cls-evo.eu/?lang=en ja http://www.scottoiler.com/

Scottoilerin perusmalli vaatii öljysäiliönsä pienen täyttöaukon vuoksi täyttöletkuun riittävän ohuen suuttimen, ilman sitä säiliön täyttäminen menee helposti tuhraamiseksi.

Öljyn menekki kuivilla teillä liikuttaessa on ollut luokkaa 1 500 - 2 000 km/täyttö Scottoilerilla ja ainakin tuplaten CLS:lla kilpailijaansa suuremman säiliön sekä paremman ajonaikaisen säädettävyytensä vuoksi.

CLS:n tiputuksen määrää hallitaan katteessa olevasta kiertokytkimestä tai 2011 stongaan hankitusta CLS Control-boksista, eikä esimerkiksi satulaa tarvitse irroittaa paikoiltaan tiputussäädön vuoksi kuten sen alle asennettu Scottoiler vaatii. Uudemmissa malleissa esimerkiksi takajarrulevyyn upotettu pieni neodyymimagneetti antaa laitteelle myös nopeustiedon, joka huomioidaan tiputuksen säädöissä. Pienillä öljypumpuilla varustettuja mallejakin on joillain toimittajilla.

Bandiittiin asennettu Scottoilerin kaksipäinen öljynlevityslaite (Dual Injector) ei tahdo kestää paikoillaan yhtä ajokautta pidempään, huolimatta kokeillusta parista erilaisesta superliimasta ja kaksipuolisesta tarrasta (terästettyinä nylon-pohjaisilla, erivärisillä nippusiteillä). Vuoden 2007 alussa kyseinen jakopalikka piti ruuvata takahaarukan ketjunpuoleisen varren alapinnalle kahdella ohuella ruuvilla, jonka jälkeen kiinnipysymisongelmista päästiin kokonaan eroon (kommentti 29.10.07: ei kiinnipysymisongelmia tähän mennessä). Kahdella kierteistetyllä kolmen millimetrin reiällä ei ole oleellista vaikutusta takahaarukan kuormituskestävyyteen reikien ollessa haarukan alapinnalla.

GSX-1250 FA:ssa Dual Injectoria ei asennettu vaan alkuperäinen yksipuolinen ratkaisu jäi paikoilleen sen luotettavamman toiminnan vuoksi. Normaalia hieman korkeammalle säädetty tiputuksen perussäätö kompensoi kaksipuolisuuden lisäedut varsin nopeasti. Takarengas eikä vanne sotkeennu normaalia enempää pidemmässäkään ajossa.

Alkuun

Ketjunvoitelulaite, varaosat

Scottoilerin suuttimet löytyvät valmistajan hinnastosta nimellä SA-0170, Dual Injector Injector Assembly. Valmistajan nettisivuilta tilattuna toimitus kotiin saakka vei kesällä 2006 aikaa noin kymmen päivää.

Suuttimet pysyvät paikoillaan mikäli ne on asennettu ohjeiden mukaisesti siten, että ne korkeintaan hieman hipovat, mutta eivät kunnolla hankaa takarattaan pintaan. Likaantuminen ja samanaikainen laahaaminen irrottaa ne helposti jolloin öljy lentää mihin sattuu. Silikoniputket öljyisinä ovat olleet niin liukkaita, että ne tai niihin pujotetut jäykemmät tiputusputket putoilivat helposti.

Niitä kannatti tilata muutamia varastoon ja ottaa vähintään yksi pari mukaan reissuun mahdollisen putoamisen tai liiallisen kulumisen varalta.

Kosteudenpoisto ja voitelu

CRC 5-56, WD-40, LPS tai vastaava.

Pikkupurkin voi teipata laukkutelineeseen jolloin se pysyy aina mukana. Teipinpala korkin yli pitää suuttimenkin puhtaana. Mahdollinen muovipilli kestää purkin kyljessä kiinnitysteippien alla.

Käsineet, suoja

Kumipintaiset, kankaiset tai nahkaiset ketjujen rasvauksen tai edellä mainittujen tiputussuuttimien puhdistusten sekä muiden likaisempien huoltohommien varalle. Ne on sijoitettu satulan alle sivukatteen puolelle Minigrip-pusseihin yhtäältä lian leviämisen ja toisaalta hanskojen kastumisen sekä sitä seuraavan homehtumisen estämiseksi.

Käsienpuhdistusaine

Swarfega, Loctite 7850 tai joku vastaava aine kulkee mukana pienessä muovipullossa tai -tuubissa ollen suureksi avuksi, mikäli kädet joutuu likaamaan erityisen huolellisesti kaukana käsienpesuvedestä. Sellaisen saa helposti sullottua monen satulan alle tai sivukatteen väliin.

Muun muassa likainen ketjuvaha ja -rasva tarttuvat turhankin hyvin ihoon kiinni (ja ajahanskojen sisäpinnalle).

Lamput (varalle)

Ainakin yksi jarru (huomaa kirkkaan ja keltaisen polttimon erilaiset kiinnitysnastat) + parkki sekä vilkkulamppu. Ajovalolamppukin (erillisistä vähintään lyhyt), etenkin jos se on hankalammin löydettävä malli kuin tavallinen H4 tai H7.

On sanottu että joissain maissa voisi huonossa olosuhteissa ajettaessa saada sakot ajovalolampun palamisen jälkeen ellei mukana ole vaihtolamppuja. En ole itse koskaan joutunut tilanteeseen jossa se olisi tarkastettu (parkkilamppuhan palaa samaan aikaan ajovalojen kanssa eli täysin pimeäksi esimerkiksi etupää ei mene yhden polttimon langan poikkipalamisen jälkeen), mutta oman turvallisuuden vuoksi nuo eivät ole liian kalliita tai suurikokoisia mukana pidettäviksi.

Alkuun

Liittimet

Johtosarjoissa kannattaa käyttää hyvälaatuisilla Abiko-liittimillä ja vulkanoituvilla/liimautuvilla kutistesuojaputkilla kasattuja, lukitusnastoilla sekä erilaisilla liittimen kuoreen tehdyillä ohjaimilla varustettuja moninapaliittimiä silloin, kun kyseessä on useiden irrallisten johtojen liittäminen toisiinsa. Silloin liittimet pysyvät hyvin kiinni toisissaan eikä kytkentäjärjestys pääse vaihtumaan missään vaiheessa. Liitinpareja löytyy yhden tai hyvinkin monen johdon samanaikaiseen liittämiseen.

Pyöreitä kuorellisia johtoja vedenpitävästi toisiinsa liitettäessä esimerkiksi eräät Mil-standardin täyttävät, lukituksella ja tiivisterenkailla varustetut liittimet ovat erittäin kestäviä; moni niistä ei ole edes pahan hintainen. Mikäli tekisin esimerkiksi perälaukkuun jotain videokameran tai erilaisten radiolaitteiden tarvitsemaa, kuoren läpi menevää kaapelointia, niin sellaiseen tarkoitukseen kyseiset liittimet olisivat erinomainen vaihtoehto.

Lisäliitäntäpisteet akussa

Kannattaa kysyä asiaa hyvin tuntevilta neuvoa jos tehdään muutoksia tai lisäyksiä pyörän sähköjärjestelmään eikä esimerkiksi alla mainittu toimenpide onnistu kerralla oikein omin tiedoin ja taidoin. Pyörä ja sen johtosarja ovat liian kalliita poltettavaksi siihen kytketyistä laitteista puhumattakaan, oikosulun vuoksi räjähtäneen akun jälkien siivoaminenkin on ikävän likaista touhua.

Koska akun napojen alkuperäisten kiinnitysruuvien alle ei kovin montaa lisäpiuhaa kiinni saa, niin kannattanee tutkia vaihtoehtoa jossa navoista vähän sivummalle vedetään joko:

- Kaksi hyvin mekaaniselta kulumiselta ja sähköisesti erillisillä sulakkeilla suojattua johtoa kiinnitettyinä suoraan akun plussaan ja miinukseen. Molempien johtojen toiseen päähän kytketään laitekohtaiset sulakkeet pesineen ja niistä lähtevine laitekohtaisine johtoineen

tai

- Vain akun plussalle vedetään hyvin mekaanisesti ja sähköisesti sulakkeella suojattu johto tai käytetään akun lähellä olevan starttireleen akunpuoleista napaa liityntäpisteenä, miinuspiste haetaan jonkun sopivan ruuvin kannan alta pyörän rungosta (en lähtisi poraamaan mitään uusia kiinnitysreikiä varsinkaan rungon osiin).

Estetään liitoksen hapettuminen ja etenkin rungon puolella pidetään huolta hyvästä sähkönjohtokyvystä sekä puhdistettujen metallipintojen ruostesuojauksesta).
Jos kytkentä tehdään kahdella johdolla, niin ON MUISTETTAVA laittaa MOLEMPIIN johtoihin sulakkeet aivan akun napojen viereen, jotta mahdollinen suora virtapiiri akun plussan ja miinuksen välille jää kaikissa olosuhteissa syntymättä! Jälki ei ole kovinkaan siistiä esimerkiksi tilanteessa, jossa startin työvirta pääsee kiertämään 'rajoituksetta' väärää reittiä moottorin rungossa olevan akun miinusnavan liittimen irrotessa tai hapettuessa ja korvaavan virrankiertoreitin löytyessä vaikka puhelimen autosarjan ohuiden johtimien kautta. Savun hälvettyä..

Sähköä kuljettavan kaapelin liitin kannattaa ensin puristaa kiinni johtoon kunnollisella työkalulla, tinata puristusliitos vaikka tina pyrkii ajastaan liitoksesta häipymäänkin ja suojata se vulkanoituvalla teipillä tai nestemäisellä teipillä, sekä päälle vedetyllä liimakutistesukalla jolloin kosteus ei pääse ainakaan niin nopeasti vaikuttamaan haitallisesti liittimen ja johdon väliseen liitokseen. Liitos voidaan lopuksi sitoa kiinni runkoon tai muuhun lähellä olevaan johtoon liikkeen ja hankauksen vähentämiseksi.

Ruuvi- ja miksei Abiko-liitoksissakin voi kosteustiivisteenä käyttää paksua silikonirasvaa kohtuullisesti annosteltuna.

Lämmittimet

Kahvanlämmittimet ovat osoittautuneet hintansa arvoisiksi lisälaitteiksi, joita tulee käyttäneeksi myös pidemmillä sadekelisiirtymillä viimeistään hanskojen kastuttua läpimäriksi. Jokainen kokee vallitsevat olosuhteet eri tavalla joten näiden tarve vaihtelee, vuodenaikojen vaihtelun aiheuttamien lämpötilamuutosten lisäksi. Satulan lämmitykselle olisi ajoittain ollut tilausta.

Alkuun

CLS Heath on toiminut hyvin asennuksestaan lähtien (2005). Senkin hankintahinta on pitkälti normaalia pöyristyttävää mp-lisävarustehintatasoa mutta muitakin vaihtoehtoja löytyy omien asennustaitojen, mielenkiinnon ja rahavarojen puitteissa. Koson vastaava sarja oli huomattavasti halvempi ja ominaisuuksiltaan rajoittuneempi. Kannattaa huomioida yhteensopivuus jos manuaalinen kiertokytkin korvataan digitaalisella CLS-Control -säätimellä, vanhemmat CLS Heath-versiot eivät toimi sen kanssa vaan rikkoutuvat.

Alkuperäistarvikkeena kahvanlämmittimien hinta on helposti aivan eri luokkaa eikä suinkaan halvempaan suuntaan.

Osaava tekee sellaisen lähes kokonaan tai osittain itsekin. Esimerkiksi lämmön säätöön löytyy valmiita pwm-säätimiä. Yksi pieni moduli kotiin toimitettuna kustantaa 30 €, maksu Christian Franklille onnistuu pankin tai PayPalin kautta.

http://www.enduro-stammtisch.de/module/ghz-suomi.htm

Satulanlämmitin voisi olla käyttökelpoinen niin edessä- kuin takanaistujankin matkustusmukavuuden parantajana, kunhan lämpötilan säädön tekisi molemmille erillisiksi. Tällainen paketti kävisi siihenkin käyttöön hieman modifioituna ja virta-avaimelta saadun releohjauksen läpi ajettuna, etenkin katteen sisälle kiinnitetty kotelo, kaapelit liittimineen ja säätöpotikoiden akseleiden kosteussuojaus huomioituna.

Maalipintojen suojaus

Tankkilaukun alle ja tankin sivuilla polvien kohdille kannattaa liimata kirkasta hyvälaatuista, esimerkiksi paksuhkoa Hondan tarvikelistoilta löytyvää kirkasta kontaktimuovia. Tai hankkia sopivanpaksuista kiveniskukelmua lähimmästä ikkunateippauksia tekevästä liikkeestä vielä halvemmalla.

Tankin etupintaan voi lisätä paksumman suojan ajotakin nappien ja vetoketjun aiheuttamien naarmujen estämiseksi.

Tarkastetaan että bensatankin ja satulan lähimaastoon mahdollisesti asennettu suojus on kunnolla kiinni tankin pinnassa. Upouuteen pyörän tankkiin kaksipuolisella tarralla liimattu (Hondan) tankinsuojus kesti Bandiitissa paikallaan melkein kolme kokonaista ajokautta, ennen kuin irtosi helteessä kesken reissua. Suzukin alkuperäisvaruste tarttui tankin takaosaan kuin täi tervaan ja näyttää pysyvyytensä lähivuosina.

Jos kuljetetaan tavaraa väliaikaisestikin sivulaukkujen telineiden ja takakatteiden välissä/päällä, niin suojakalvoa kannattaa liimata myös sinne. Meillä kyseisessä kohdassa kuljetettiin helteillä kaupunkiajossa muun muassa ajosaappaita, jotka jättivät jäljet maalipintoihin hyvin lyhyen ajan kuluessa.

Joissain pyörämalleissa esimerkiksi kantapäiden sisäpuolella olevien metallipintojen suojaaminen voi olla paikallaan.

Tankkilaukun pohjan ja tankin pinnan väliin voi laittaa ohuen puhtaan t-paidan. Toisaalta muutaman reissun aikana ainakaan käyttämäni uusi Held-magneettilaukku ei ole tehnyt tankkiin minkäänlaisia jälkiä hopeanväriseen pintaan, kun molemmat pinnat on muistanut puhdistaa aina aamulla ennen liikkeelle lähtöä ja tarvittaessa myös tankkausten yhteydessä.

Kirjojen päällystämiseen tarkoitettua muovia ei pidä käyttää pitkäaikaisena suojana sillä se kutistuu ja kiinnittyy auringon vaikutuksesta tankin pintaan niin tiukasti, että muovin poistaminen on työn ja tuskan takana jos tankki pitää maalata.

Maatunnustarra

Jos EU-rekisterikilpeä ei ole.

Aiempaan pyörääni paremmin sopivat, normaaleja reilusti pienempikokoiset maatunnustarrat riittivät aina eivätkä aiheuttaneet mitään kommentteja millään rajoilla.

Etukatteen pleksiin liimatulla pienikokoisella Suomen lipulla ei näytä enää olevan sitä samaa vaikutusta kuin aikoinaan 80- ja 90-luvuilla raja- tai muita muodollisuuksia nopeuttamassa.

Alkuun

Nippusiteet

Tukevammat mustat ja etenkin metalliset nippusiteet kestävät parhaiten ympäristön olosuhteita (tosin ruostumaton tai haponkestävä nippuside ja erikseen suojaamaton alumiini voivat märkinä olla hankalia kemiallisia pareja, niistä sähkökemiallisesti heikomman aineen syöpyessä vahvemman luota. Niiden tiukkaaminenkin voi vaatia sopivan työkalun käyttöä).

Mikäli muovisessa nippusiteessä on käytetty metallista lukituskieltä niin sen avautumistodennäköisyys on huomattavasti pienempi kuin muovisen lukituksen sisältävillä versioilla, joita saa katkottua pelkästään varomattomasti kiristämällä. Tosin tuokin alkanee olla vanhentuvaa tietoa ainakin laadukkaampien nippusidevalmistajien valikoimissa (myyjinä Wurth, muut).

Paristot

Tyyppi LR44: yksi Sigma Sport BC-800 polkupyörätietokoneeseen, kuusi jarrulevylukon Xena hälyttimeen, pari mp-hälyttimien kaukosäätimiin, pieniin led-valaisimiin ja niin edelleen.

Peilit

Bandiitin peilien sisäkulmiin liimatuilla pienillä pyöreillä laajakulmapeileillä saa laajennettua näkökenttäänsä taaksepäin ja sivulle. Kohteen koko on pienissä kuperissa peileissä tietysti turhankin pieni, mutta ne voivat tuoda mahdollisen takaa tai takasivuilta lähenevän ajoneuvon liikkeen esiin myös silmien näköalueen reunoilta, joihin katseen voi kohdistaa isompien peilien kautta.

Ne ovat olleet tarpeeseen monta kertaa, ei vähiten silloin kun on pitänyt seurata nuoren kyydissäolijan nukkumista selän takana penkillään. Bandiitissa ne eivät näin asennettuina tuhlaa alkuperäisten peilien näkymää takaa lähestyvien suunnasta, päin vastoin poistavat pari kuollutta kulmaa. Tähän mennessä ainoa huono piirre noissa on ollut se, että niiden peiliosat tärisevät löysälle ja alkavat kilisemään kehyksissään - tippa liimaa väliin ja se siitä.

Koska lapset eivät enää kyytiimme lähde niin uudempaan enää en noita laita.

Rannetuki

Throttle Rocker tai vastaava kaasukäden puoleiseen kahvaan kiinnitettävä rannetuki on monelle hyvä, ranteen puutumista tai kipeytymistä vähentävä apuväline, kunhan onjaustangon rakenne ja kahvakumin pintamateriaali sellaisen käytön sallivat. Esimerkiksi liian epätasainen kahvakumi voi estää koko tuen käytön.

Sen voi korvata myös ohjaustangon päähän asennettavalla erityisellä tärinäntappopainoon integroidulla, kaasuvaijerin liikkeeseen vaikuttavalla säädettävällä rajoittimella. Sellaisen asennuksen jälkeen kättä ei tarvitse pitää koko aikaa kahvalla joskin tietty riski kasvaa samalla.

Rasvanipat

Takahaarukkaan mahdollisesti lisättyyn rasvanippaan kannatti varovasti painaa rasvaprässillä kunnollista SKF:n laakerirasvaa sen verran, että haarukan neulalaakereihin ulkopuolelta sisälle pyrkivä lika siirtyi hiljaa takaisin ulospäin (joskin oli aina varottava liiasta paineesta mahdollisesti johtuvaa laakereiden tiivisteiden rikkoutumista). GSX-1100ESD:ssa sellainen oli ja toimi hyvin.

Bandiitin 2003-mallin takaiskarin niveliin rasvanippoja ei kannata asentaa neulalaakereiden ulkokuoren suljetusta rakenteesta johtuen. Niillä on kesän -06 loppuun mennessä ajettu reilu 42 tkm eivätkä ne ole iskarin vaihtoon liittyneiden parin tavallisen rasvauskerran jälkeen ainakaan vielä vaihtokunnossa; ilman kyseistä puhdistusta ja uudelleenrasvausta olisivat todennäköisesti kyllä olleet.

Renkaan paikkaus

Tube-type eli sisärenkaallisille että Tubeless-tyyppisille eli sisärenkaattomille on omat tuotteensa ja työtapansa. Sisärenkaan paikkaaminen vaatii renkaan irrottamisen pyörästä ja sisärenkaan pujottamisen pois vanteelta, sekä kumiliimaa ja erillisen paikan liimaamista reiän päälle mielellään kuivissa ympäristöolosuhteissa + kasauksen. Sisärenkaattoman kanssa selviää usein pelkällä paikkavaahdolla tai paikkausmadon asennuksella siistiin reikään. Ja välittömähkön liikkeellelähdön, jotta paikkavaahto asettuu tasaisesti renkaan sisäpinnalle eikä täristä älyttömästi yhdelle alueelle jämähdettyään. Sisärenkaallisia pyöriä on onnistuneesti paikattu pelkällä vaahdollakin (kuten vanhat GSX-1100ESD, Bold'Orr, MotoGuzzi California,..), mutta silloin kannatti vierailla aika usein huoltoasemien rengaspainelaitteiden luona tarkastamassa paikkauksen paineenpitävyys ja lisäämässä ilmaa renkaaseen.

Kannattaa tarkastaa renkaanpaikkausvaahdon tuoreus ennen reissua, jos paikka-ainepurkki on aina kiinni pyörässä. Vaahdon käytöstä suositeltiin aikoinaan että sitä ei tulisi jättää muhimaan alumiinivanteen renkaanpuoleisille sisäpinnoille pidemmiksi ajoiksi.

Tubeless-renkaille tarkoitettua erityistä pikapaikkaussarjaa ei ole käytetty kuin yhden kerran vuoden 2007 reissulla, vaikka sellainen on aina pidemmällä mukana kulkenutkin. Pakkaukseen kuuluu ohjelappunen, reiän puhdistustyökalu, vulkanointiainetta, viisi vulkanoituvaa "paikkaunarua", narun paikalleenasennuspuikko, terävä veitsi, sovitinletku kahdelle erilaiselle venttiilille, kolme 16 gramman hiilidioksidipatruunaa, yksi patruunan päälle vedettävä pakkassuoja ja kuljetuspakkaus. Ovh-hinta paikallisessa mp-liikkeessä (Mimoto) oli 25 €.

Esimerkiksi lattaviilan pään muotoiselle, toista senttiä leveälle repeämälle takarenkaan kulutuspinnan reunamilla nuo edellä mainitut eivät yhdessäkään mahda mitään, kuten tuli Skotlannissa omakohtaisesti kokeilluksi. Naulan tekemän reiän niistä mikä tahansa olisi kulutuspinnan alueelta korjanneet kyllä. Mutta laajalla alueella kulutuspinnalla saati sivukudoksissa olevaa tuskin, eikä varsinkaan renkaan rungon rikkoutuessa sillä uskalla ajaa lähintä rengashuoltoa pidemmälle.

Alkuun

Rengaspainemittari

Tankkausasemien painemittarit näyttävät turhan usein mitä sattuu eikä niiden antamia lukemia voi verrata toisiinsa.

Oma mittari on parempi vaihtoehto, jolloin pidemmän siirtymänkin aikana voi lukemia verrata renkaiden lämpötilan muuttuessa.

Digitaalinen tai liikkuvalla "pylväällä" varustettu malli kelpaavat yhtä hyvin. Absoluuttisella yhden prosentin tarkkuudella tuskin on paljoakaan väliä normaalissa matkakäytössä, kunhan mittari näyttää samasta paineesta aina samoja lukemia.

Sidontaliinat

Vajaan tonnin suoraa vetoa kestävä, tavallinen kapea räikkätoiminen kuormansidontaliina on ollut hyvä kompromissi koon, painon ja kestävyytensä suhteen. Useimmiten yksi liina pyörää kohden on riittänyt eikä ole vienyt liikaa tilaa tankkilaukussa. Muitakin liinojen lukitusmalleja on vastaan tullut, joiden kanssa on saanut hetken miettiä miten ihmeessä sen pitäisi toimia - ne kokonaan käsin kiristettävät ja lopuksi lukko hihnansuuntaiseksi käännettävät.

Hihnojen päissä olevien kiinnityskoukkujen on syytä avautua ainakin 20 - 30 mm, jotta niitä voi käyttää myös lauttojen ja laivojen kanteen upotetuissa, X-kirjainta muistuttavissa kiinnityskoloissa. Nielultaan kapeampien lenkkien käytettävyys heuononee etenkin raskaan liikenteen kiinnittämiseen tehdyillä autokansilla, joissa on vahvistetut X-kiinnityskolot lattioissa. Kaikkein kapeimmilla koukuilla ei pystyisi hyödyntämään edes laivan muita teräsrakenteita (kaiteet, putket, rappuset ja vastaavat). Onneksi joillain reiteillä laivan lattialle pyörien parkkialueen lattiaan oli kiristetty muutamia eri suuntiin vedettyjä vaijereita liinojen kiinnityspisteiksi.

Rekkojen tai niiden lastin kiinnittämiseen tarkoitetulla leveällä sidontaliinalla ja isolla räikällä saa helposti sen verran voimaa aikaiseksi, että pyörän satulan tai jonkun taka- tai sivukatteen muoviosa rikkoutuu. Moottoripyörän geelisatulan rikkoutumisherkkyydestä ei ole omakohtaista kokemusta, mutta polkupyörästä sellainen näkyy hajoavan aika nopeasti eli niitä kannattanee varoa ylikuormittamasta tavallisillakin liinoilla.

Lisävarusteena voisi harkita lyhyempiä apuliinoja, neljä kappaletta pyörää kohden. Ne vähentävät likaisista naruista tai muista kiinnitystarvikkeista johtuvaa pyörän likaantumista. Apuliina pujotetaan silmukalle esimerkiksi etuteleskoopin sisäputken sekä alaputken saumakohtaan siellä mahdollisesti olevan hyönteissuojan rikkoutumista varoen ja kiinnitetään pienemmästä lenkistään edellä mainitulla hihnalla tai narulla läheiseen kiinnityspisteeseen. Tuollaisen kiinnityksen ansiosta pyörän jousitus pääsee toimimaan lähes normaalisti, joskin etuteleskooppien pölysuojia kuormitetaan siirron aikana hieman normaalista poikkeavasti.

Materiaalin on yllätysten välttämiseksi syytä olla (ompeleineen) saman vahvuista kuin käytetty kuormansidontaliina, pituus noin 30 - 50 cm.

Neljästä nurkastaan kiinnitetyn pyörän kaatuminen vaatii huomattavan suuria voimia, joita normaalisti tuskin kovin usein eteen tulee. Esimerkiksi DB Autozugin henkilöstö kiinnitti sekä sivu- että keskiseisontatukien varassa seisovat pyörämme apuliinoilla vaunun omiin lukkosidontaliinoihin (pyörän molemmissa päissä olevien kolmiotukien lisäksi) ilman minkäänlaista pelkoa löystymisestä saati irtoamisesta, vaikka nopeus Magellan Goldin mukaan nousi parhaimmillaan jonnekin 160 km/h kieppeille. Ja antoivat ensimmäisillä reissuilla nuo liinat niillä juniin kiinnitettyjen pyörien mukaan..

Laivakiinnityksistäkin löytyy vähän juttua, pitää perata ja päivittää sekin joskus 2022 kuluessa.

Sidontaliinoja kannattaa uusia muutaman vuoden välein, kuluvaa materiaalia nekin ovat.

Alkuun

Satula

Bandiitin satula (2003) oli kyytiläistenkin mielestä aika onneton Diversionin satulaan (2002) verrattuna, liian kova ja liukas. GSX-1250 FA:n (2011) satula on jo parempi, mutta silti nuorisojaoksen puolueettomassa testissä Diversionin vastaava pysyi parempana, myös saman aikakauden Yamaha FJR:aan verrattuna.

Irman Diversionin satula muokattiin paremmin kuljettajansa mittoihin sopiviksi mutta täkäläisen verhoilijan mukaan pelkkä alkuperäissatulani sisusmateriaalin vaihto esimerkiksi limilevyyn ei tuo riittävästi parannusta muutostyöhön kuluvaan rahamäärään nähden. Ja sopivan paksuisten, teollisuuskäyttöön tehtyjen umpisolukumimateriaalien neliöhinta on sitä luokkaa, että sillä tilaisi kevyesti satulan tai pari vaikka kauempaakin. Mikäli samalla satulaan olisi lisätty lämmitinelementti tai pari ja geelimateriaalista tehdyt pehmusteet, niin hinta olisi järkevöitynyt huomattavasti.

Corbin:n valmistama satula olisi varmaan harkinnan arvoinen vaihtoehto muuten, mutta hankintahinta Suomeen on aika kova: 2006 keväällä esimerkiksi SB-12-0-GL -mallin hinta oli Jenkeissä 299 $ + 200 $ postitus ja siihen tullit sun muut lisämaksut vielä päälle. Saksan jälleenmyyjällään sama olisi löytynyt kokomustana maksaen siellä 399 € + 35 € postitus. Tuota olisi pitänyt päästä kokeilemaan ennen hankintaa, jotta selviäisi takamuksen paikkojen sopivuus ajoasennolleen ja ommelten ynnä kiinnitysosien laatu.

GSX-1250 FA:n satula ei tarvitse ainakaan tähän (7900 km) mennessä saatujen kokemusten mukaan mitään muutoksia puoleen tai toiseen. Joskus voisi kokeilla onko sellaisesta ohuesta ilmapatjasta tai päälle laitettavasti geelipussista mitään hyötyä.

Sivuseisontatuki (lisälappu)

Sivuseisontatukien alla kannattaa ainakin kaatumisherkkien pyörämallien kanssa käyttää sopivan kokoista lappua nurmikolle, kuumalle ja samalla pehmenneelle asfaltille, sepelille tai paksulle hiekalle pysäköitäessä. Johon on kiinnitetty sopiva nostonarun pätkä tietynlaisen edestakais-satulashown vähentämiseksi - nousu selkään ja lätkä narulla ylös kaatumisriskien vähentämiseksi varsinkin pehmeillä alustoilla.

Liian siistit rosterikaistaleet näkyvät kelpaavan hyvin muillekin. Sen sijaan pyöreät, aikoinaan GSX:n omatekoisten äänenvaimentimien takalaipoiksi leikatut ja reilusti naarmuuntuneet hapokkaat yli kymmensenttiset lätkät eivät kelpaa enää leikkiville lapsillekaan. Huonomuistiselle tosin mikään ei riitä, onneksi tankkilaukun karttaikkunassa säilyttäminen on pitänyt sen riittävän usein näkökentässä eli mielessä.

Sulakkeet

12 VDC ulosotot katteessa ja satulan alla (liittimineen ja kaapeleineen) on suojattava sulakkeilla liian suurelta virralta oikosulun tai muun syyn iskiessä. Samoin gps, katteessa mahdollisesti oleva videokamera, kännykkä, taltiona toimiva digitallennin tai erillinen videokamera (nykyään vaikka FLIR), varashälytin, kahvanlämmittimet, satulanlämmitin, ketjunvoitelulaite ja monet muut mahdolliset laitteet suojataan niiden oman virrankulutuksensa mukaisilla sulakkeilla.

Vanhan mallisiin pyöreisiin sulakkeisiin pesineen ei kannata hukata aikaansa ellei jostain tietystä syystä ole pakko. Sulakepesinä kannattaa käyttää litteille sulakkeille tehtyjä vedenpitäviä malleja, jotka eivät hapetu yhtä nopeasti kuin vanhemmat putkimalliset versiot. Niissä on fyysisesti eri kokojakin saatavilla.

Joissain uusissa sulakepesämalleissa on esimerkiksi niiden pohjaan tai kylkeen asennettu led, joka syttyy sulakkeen poikkipalamisen jälkeen helpottaen oikean sulakkeen löytämistä.

Alkuun

Suojapeite

Me emme ole Manner-Euroopassa niitä juurikaan käyttäneet, mutta uuden pyörän tapauksessa tai jossain sivummalla tarpeet voivat muuttua. Esimerkiksi aikoinaan Israelissa, Syyriassa, Turkissa ja muualla "itämaissa" liikkuessaan ei tullut mieleenkään jättää pyöräänsä pidemmäksi ajaksi peittämättömänä parkkiin. Sitä samaa harrastivat paikallisetkin monissa vierailluissa paikoissa. Mitä rumempi mutta sisäosiltaan priima suojapeite, sen parempi..

Peite saattaa sopivalla sivutuulella kaataa liian pystyyn parkkeeratun pyörän muuttuessaan purjeeksi tai kadota tuulen mukana, ellei siihen ole lisätty mitään solkea, takiaistarraa tai nepparia alareunaan. Se voi ikävästi hangata likaista maalipintaa, palaa kiinni kuumiin pakokäyriin tai vaimentimiin,.. .

Likaisen peitteen kuljetukseen on hyvä varata oma pieni suojapussi.

Säätimet ja kytkimet

Tarkastetaan lämpökahvojen, satulalämmittimen, ketjunrasvaajan ja muiden mahdollisten laitteiden säätimien sekä kytkimien akseleiden liikkuminen, niiden tiivisteet ja kääntönuppien lukitusmuttereiden kiristys. Sekä penkin lukon ja siihen kuuluvan mahdollisen vaijerin voitelu.

Nokare silikonirasvaa voi auttaa sopivassa tiiviste- ja liukupinnassa sekä erilaisten jännitteen ulosottojen suojakansien saranoissa sekä kumitiivisteissä.

Teippi

Monikäyttöistä kangasteippiä ("Kenny Roberts" eli "Roudari-" eli "Jeesus" eli ilmastointiteippi), jota löytyy nykyään monta eri laatua ja liiman pitävyyttä sekä sähköteippejä, joissa on halpisteippejä paljon paremmin lämpöä kestävä liima. Varustelekalta löytyy erittäin tiukalla liimalla varustettua laatua [https://www.varusteleka.fi/fi/product/bw-panzerklebeband-ilmastointiteippi-oliivinvihrea/6513] vaikka teltan, perälaukun tai suojapeitteen korjaukseen. Pieni rulla molempia riittää ensiavuksi moneen vaivaan.

Työkalut

Jännitteenkoetin on syytä unohtaa uusien pyörien kanssa ja korvata se pienikokoisella yleismittarilla, jakoavain, sivuleikkurit, kärkipihti tai vastaava minikokoisten sulakkeiden irroittamiseen sulakekotelosta, minikokoiset abikopihdit ja siirtoleukapihdit, mahdolliset iskarien tai muiden komponenttien vaihtoon liittyvät erikoistyökalut, kunnolliset piippuavaimet pilipalikiintoavainten tilalle ja muut vastaavat voivat olla harkinnan arvoisia.

Alkuun

Vaha- ja suojakäsittely

Esimerkiksi Autoglymin Punaista pohjalle ja Kultaa päälle, tosin nykyään löytyy monia muitakin vaihtoehtoja erilaisista nano- ja vastaavista pinnoitteista lähtien. Katteiden, vanteiden ja tankkien lisäksi kyseiset aineet käynevät lasi- ja hiilikuitukypärille, mutta eivät välttämättä kaikille visiireille. Huolehdi riittävästä tuuletuksesta, kuivamisen aikana ilmaan leviävä käry aiheuttaa kokemusperäisesti ainakin päänsärkyä.

Kromi- ja mustien muoviosien huoltoon on omia hyviä aineitaan. Kumiosien elvytyksessä hyvä aine on ainakin AutoGlym Vinyl & Rubber Care, jota on käytettävä varoen etenkin renkaita käsiteltäessä: renkaan kulutuspinta muuttuu TODELLA liukkaaksi, jos aine pääsee leviämään siihen.

Uudempia ja paremmiksi mainostettuja aineitakin kuulema jo on, joten nuo nimikkeet olivat vain esimerkkejä joskus niistä parhaista.

Varaosat

Sen mukaan millaisella kalustolla ollaan liikkeellä.

- Abiko-liittimiä
- Mahdollisia muita pikkuosia katteisiin, plekseihin, yms
- Muttereita => vetorattaan lukintaan, muutama muu pienempi (yleisin) tavallisena ja Nyloc-mallisena
- Prikat, lukituslevyt, ruuvit, sokat ja muut vastaavat
- Pätkä rautalankaa, vaijeria, vaijerin nippoja
- Rengasraudat ja vanteensuojamuovit
- Tubeless-venttiili hattuineen
- Ketjulukko => varalle, ellei käytössä ole jatkuva ketju tai niitattu ketjuliitos
- Moottori- ja muuta öljyä
- Sytytystulppa, tulpanhattu

Öljynimeytysmatto

Palanen Minigrip-pussiin satulan alle voi helpottaa oloa esimerkiksi äärimmäisen puhtaalla saksalaisella leirintäalueella, jos pyörä sattuu laskemaan vähänkin alleen.

Alkuun

Lukitus

Ketjut

Kymmenen millimetrin paksuisesta aineesta tehty lenkki, kolminkertainen karkaisu, suojattu kutistemuovilla, pituudet vaikkapa 1,2 ja 1,8 m. Sellaista löytyy lukko- ja venetarvikeliikkeistä, joissa sitä on myyty käytettäväksi isompien poijujen ja vastaavien kiinnittämiseen merenpohjaan.

Ketjua kannattaa testata kunnolla ettei käy kuten itselleni vastaavaa ohuempaa ketjua hankkiessani: lappeenrantalaisen ruuviliikkeen myyjän mukaan heidän ketjunsa oli nimenomaan tehty veneiden murtosuojaukseen ja erehdyin ostamaan sitä testaamatta parin metrin pätkän - kotona sen lenkin sai ruuvipenkissä sahattua poikki tavallisella rautasahalla muutamalla sahausliikkeellä, pulttisaksilla sen katkaisuun olisi mennyt korkeintaan pari sekuntia. Se taisi olla enempi lehmien kiinnisitomiseen tarkoitettua riimua, kuin kunnollista lukitusketjua.

Gunnebon kolmeen kertaan lenkin sisään päin karkaistu ketju joka rikkoo katkaisulaikan puristuessaan kasaan laikan ympärille, on myös maineeltaan erittäin hyvää tavaraa. Kyseinen ketju on melkoisen painavaa joten harvempi jaksaa sitä metritolkulla mukanaan kuljettaa.

Pyörät ketjutetaan toisiinsa rungon eri osien kautta ja jostain nurkasta tukevasti maastoon jolloin esimerkiksi neljä miestä ei nosta sekunneissa kahta toisiinsa sidottua moottoripyörää pakettiautoon, yhden lukitun mutta maastoon kiinnisitomattoman kyllä.

Lukko, jarrulevy

Irman teräksenhohtoinen Xena vaikutti toimivalta erityisesti sen sisältämän hälytimen vuoksi lukko ei unohdu niin herkästi paikoilleen ja aiheuta kaatumista pysäytettyään eturenkaan varottamatta. Sen uikuttavan hälytysäänen varkaudenestomerkityksestä en niinkään tiedä, saati luottaisi siihen liikaa.

Joidenkin pyöreätä avainta käyttävien mallien lukon saattaa saada sopivalla apuvälineellä kuten kuulakärkikynän tuppi nopeastikin auki ainakin joidenkin netissä liikkuneiden huhujen mukaan.

Alkuun

Lukko, Abloy, neliura

Kymmenen millimetrin paksuinen Boron-sanka, mukana on kaksi lukkoa. Lukkojen murronkesto on valittu lukitusketjujen tason mukaan, turha on valita paksuinta mahdollista lukkoa sankoineen jos lukitusketjut jäävät kestävyydessä reilusti taaemmaksi.

Abloy 341 -lukon Boron-sanka on "poranteräterästä" eli erittäin vaikeasti tavallisilla käsityökaluilla nopeasti saati huomaamatta katkaistavaa materiaalia. Hankalaa myös silloin jos lukkopesä on ilkivaltaisesti tukittu vaikkapa tikulla ja superliimalla. Siihen saa erimittaisia sankoja tarpeen mukaan, kysy lukkosepältäsi lisää.

Esimerkki paksujen lukitusketjujen lukitsemisesta toisiinsa. Kuvan pyörät yöpyivät ongelmitta Edinburghin keskustassa jatkuvasti valvomattomalla alueella.

Lukkopesissä käytettyjä Exec-avaimia saa nykyään kopioitua helposti, joten se puoli ei enää ole paljoa paremmassa jamassa edellisiin malleihin nähden. Uudempi malli Cento ja vastaavat ovat vielä toistaiseksi saatavissa edelleen vain asianmukaisella avainkortilla.

Lukko, Abloy, tuplaura

Kymmenen millimetrin Hardened-sanka, mukana on kahdesta neljään lukkoon. Sopivat vielä vähän kevyempään lukitukseen esimerkiksi ketjujen ympäri ja etujarrulevyn reikien läpi pujotettuina.

Lukitaan ketjuihin takarattaan luo ja jarrulevyihin tai huputettujen kypäröiden leukahihnojen DD-lenkkien kautta ohjaustankoon parkkipaikalla.

Lukko (kuljetus irrallaan)

Osaa niistä voidaan kuljettaa käytön nopeuttamiseksi esimerkiksi laukkutelineen runkoon kiinnitettyinä. Se vaatii jotain pehmikettä ainakin Wingrack 2 -telineen alimmaisen takatukitangon ympärille ylimääräisten kilinöiden vähentämiseksi. Solukuminen eristysputken pätkä tuen päälle kontaktiliimalla liimattuna kestää parisen ajokautta MUTTA samalla aiheuttaa teräsputken ruostumista pidättäessään kosteutta pidempään ko. alueella tuhojaan tekemässä.

Lukot kiinnitetään riittävän kauaksi toisistaan jotta ne eivät kilise toisiaan vasten ja rasvataan varsinkin sadekelillä suhteellisen usein, jotta niiden sisälle roiskuva vesi ja lika eivät jumiuta sankoja tai lukkopesiä. Likaantumismielessä takarenkaan luona telineessä (varsinkaan ketjun puolella) oleva kiinnityspaikka ei ole kovin hyvä.

Materiaalin kuljetus

Painavaa materiaalia kannattaa pitää pyörän pitkittäissuuntaisen painopisteen tasaamiseksi mahdollisimman edessä, taaempanahan jo on sivu- ja mahdollisen perälaukun tai vedenpitävän putken sisältöineen muodostama lisäpaino. Kyydissäolijaa unohtamatta.

Se on tankkausten kannalta hieman huono paikka tankkilaukun painon kasvun vuoksi, pyörän painopistekin nousee hieman ylemmäksi. Mutta mahdollisessa kolaritilanteessa se on suurten liikkuvien massojen suhteen huomattavasti parempi paikka, kuin jossain oman ja takanaistujan selän takana.

Vaijeri, ohut

Ajoasujen, laukkujen, kypäröiden ja muun irtaimen tavaran niputus teltassa. Onpahan varkaalle riittävän suuri nippu raahattavaksi, joka toivottavasti herättää huomiota naapuritelttailijoissa..

Ohuen pikalukittavan lukitusvaijerin tarve pitäänee harkita kohdemaasta riippuen, tankkilaukun varastaminen esimerkiksi valoissa seisoskellessamme kun ei olisi kummoinenkaan juttu. Sen tarpeellisuus riippuu paljon siitä mitä tankkilaukussa kuljetetaan. Mukaan astuu samalla ylimääräinen kaatumisvaara mahdollisen laukkavarkaan tempoessa lukitusvaijeria suoraksi (sama problematiikka on gps:n tai kännykän/pda:n lukituksen osalta).

Alkuun

Lääkkeet (pyörän ea-pakkaus) ja hygienia

1) Pyörään asennetun EA-pakkauksen sisältö

Monikielinen EA-pakkauksen sijaintitietotarra sijoitetaan näkyvään paikkaan pyörän katteisiin

- avaruushuopa
- elvytysmaski (steriili)
- elvytysohje, jos iskee muistikatkos tai kevyt paniikki ja avustava kaveri löytyy läheltä
- harso (steriili), pari rullaa
- kunnollista kangaslaastaria rullalla. Tarkasta ennen reissua ettei sen liima ole vanhentunut tai haihtunut kokonaan pois
- puristusside (steriili)

2) Muut lääkkeet ja tarvikkeet

Antibioottikuuri

Varalle, keuhkoputkentulehduksia ja muita sellaisia vastaan (käyttö vain lääkärin antamien ohjeiden mukaan).

Astma-, allergia- ja muut lääkkeet sekä vitamiinit

Kyypakkaus, astmapiippu, kalsium- ja C-vitamiini(pore)tabletteja sekä muita vastaavia.

Aurinkorasvat

Desinfiointiaine

Vademecum-suuvesi tai vastaava saattaisi kelvata perustarpeeseen samalla kun raikastaa hengityksen?

Deodorantti

Hammastahna, -harjat, -harjakotelot ja -lanka

Alkuun

Henkilökohtainen hygienia

Hiertymävoide

Bepanthen on ollut toimivaa pikkuhiertymien hoidossa.

Hiuspohjan hoitoaine

Bio+ Active Care on ollut omalle päänahkalle sopivaa ainetta jos päänahka on alkanut kiukuttelemaan hautovassa kypärässä.

Hydrokortisoni

1% geeli ja 2.5% voide. Geeli on toiminut hyvin muun muassa auringon polttamalla iholla ja voide ihottumissa. Hyttysenpuremiinkin ne vaikuttavat rauhoittavasti.

Itikan ja muiden hyönteisten pistosten rauhoitusaine

Esimerkiksi pieni hankauspuikko Demp: pistoskohta kastellaan ja puikkoa hangataan ihoon kunnes aine alkaa vaahtoamaan.

Aine toimii yhtä hyvin kuin luomuversiokin eli pistoskohtaan tiputettu ja siihen kuivunut tippa voikukan maitoa.

Jalkatalkki ja jalkajalkasilsavoide

Mikäli jalat hautuvat liikaa ajosaappaissa ja varvasväleissä on jo jälkiä jalkasilsasta. Huolellinen puhtaana- ja kuivanapito auttaa osaltaan.

Kynsilakka

Kelpaa myös asfaltille tipahtaneen kypärän pintamaalin läpinirhautumien peittämiseen/tiivistämiseen.

Alkuun

Kynsisakset tai -leikkurit

Riittävän suurikokoiset, jotta niillä saa hieman paksummat varpaankynnetkin leikeltyä.

Käsipyyhkeet

Desinfioiva, Intiimi, Kasvo, Toilet ja vastaavat yksittäispakatut(?) pyyhkeet.

Jossain helpossa paikassa kuten tankkilaukun päällä tai ajopuvun taskussa saisi olla parisen kosteuspyyhettä saatavilla esimerkiksi laivan ruumassa kuormasidontaliinan käytön aikana likaantuneiden käsien puhdistamiseksi. Tai mieluummin sopivat asennushanskat..

Laastari

Kangas-, vedenpitävä- tai suihkutettava laastari on ollut usein tarpeen.

Partahöylä, -vaahto ja -balsami

Pesusieni

Tai vastaava pienikokoinen, karkeahko harja.

Selänpesuunkin tarvitsisi joskus jotain karkeampaa apuvälinettä saunomisvälin kasvettua useammalla viikolla. Liinamainen karkea sitä varten tehty malli on hyvä ja kuivuu nopeasti.

Pesupussi

Kaksi pientä riittää jos porukassa on liikkeellä molempia sukupuolia, muuten selviää yhdellä. Perinteellinen kynäpenaalikin toimittaa muovirakenteisena hyvin pesupussin virkaa, mikäli pieni koko on ratkaiseva tekijä.

Puristusside

Isommalla porukalla on EA-pakkauksen lisäksi tankkilaukussa yksi steriili (Intin, vast.) puristussidepakkaus pyöräkuntaa kohden.

Alkuun

Puuvillapuikot

Topsy tai vastaavat pumpulipuikot korvakäytävien varovaiseen puhdistamiseen, etenkin käytettäessä silikonimassasta käsin pyöriteltyjä korvatulppia.

Reseptit

Jos käytetään säännöllisesti lääkkeitä ja joku oleellinen pilleripurkki pääsee katoamaan, niin kunkin reseptin yksi kopio voisi olla sähköposti- tai muun palvelimen levyn nurkalla selaimella helposti haettavissa. Sen avulla saattaisi olla vähän helpompaa keskustella paikallisen lääkärin tai apteekin kanssa.

Nykyään pitäisi olla mukana englanninkielinen, lääkärin allekirjoittama todistus niistä lääkkeistä tehoaineineen, joita mahdollisesti on tarkoitus täydentää pidemmän matkan varrelta EU-alueelta. Pelkkä tulostelistaus OmaKannasta ei riitä. Ja mukanaolleista lääkkeistä reseptien lisäksi myös alkuperäispakkaukset merkkilippuineen tallessa takaisin Suomeen palatessa.

Ripuli ja vatsaoireet

Imodium ja maitohappobakteerikapselit (huomioi niiden säilytyslämpötila ja muut ohjeet). Viimeksi mukanamme oli kolmenkymmenen kappaleen putkilollinen Idoform-maitohappovalmistetta kapseleina.

Jallaan eli turistiripuliin ei auta muu kuin lepo, neste ja nopeat jalat..

Saippua

Tiiviskorkkinen nestesaippua (kuten Bliw) on siisti pakkaus myös laukussa.

Purkista kannattaa puristaa hieman ilmaa pois, jolloin sisältö ei syntyneen pienen alipaineen vuoksi vuoda niin herkästi ulos laukkuun.

Shampoo

Kuljetetaan "alipaineisena" kuten nestesaippuakin.

Särkylääke

Aspiriini, Burana tai joku muu sopiva.

Pieniin lihassärkyihin Orudis 2,5% geeli (Ketoprofen) on ollut tehokasta.

Alkuun

Verenpainemittari

Tai muut mahdolliset pakolliset mittarit

Vessapaperi

Embo, Lambi tai vastaava pehmeä, yksi rulla kullekin henkilölle. Käy hyvin myös nenäliinoiksi.

Yskänlääketabletit

Tässä ei tarkoiteta mitään tavallisia yskänpastilleja, vaan pilleri- tai poretablettimuodossa olevia oikeita yskänlääkkeitä. Viimeksi mukanamme oli kahdenkymmenenviiden kappaleen putkilollinen Mucomyst-poretabletteja. Ja joillakin astmapiippu, joka laajentaa keuhkoputkia helpottaen niiden puhdistumista.

Yskänlääketabletit voivat olla imeskeltävässä tablettimuodossa aika pahanmakuisia, mutta rauhoittavat kummasti öistä ilmapiiriä hostellin huoneessa, teltassa, kansipaikoilla ja muissa yhteistiloissa majoittauduttaessa.

Alkuun

Majoitusvälineet, leiriytyminen ja pyykki

Akkukaapeli (pyörästä telttaan)

Eli lukuvalot telttakäyttöön ja pikkuakkujen lataus teltassa. Bilteman listoilla näytti keväällä 2007 olevan tuote 38245, "Auton akun suojalaite, automaattinen", jolla akun syväpurkauksen voinee estää mp-käytössäkin. Mononetistä löytyy vastaavia nimellä Akkuvahti.

GSX-1100 ESD (tavallisella happoakulla) ja GSF-1200/S (geeliakulla) käynnistyivät hyvin lyhyen mäkilähdön avulla, vaikka akku olisikin sähköstarttausmielessä liian tyhjä. Todennäköisesti myös 1250FA. Nykyisille geeliakuille syväpurkaus on ilmeisen haitallista ja johtaa helposti akun uusintaan.

Alusta (teltan liepeen alle)

Vedenpitävänä se helpottaa maanpinnan ja päällysteltan sisäpinnan kastuttua (sade tai yökaste) muun muassa yöllisen vessareissun aikaista kenkien pukemista ja riisumista.

Irtohihnat

"Intin" nahkaiset irtohihnat ovat olleet erinomaisia esimerkiksi makuualustojen pakkaamiseen ja moneen muuhun kiinnitystarpeeseen.

Hätätilanteessa sellaisesta tekee vaikka puristussiteen jalan tai käden ympärille monen huomattavasti mukavamman käyttötarpeen lisäksi.

Kuminauhat päällysteltan kiinnityslenkkeihin

Monissa kaksikerroksisissa teltoissa päällysteltan helma painuu tiiviisti maan pintaa vasten ja kestää siten paremmin tuulta.

Joskus olisi eduksi että ilmankierto ainakin teltan päällys- että sisäkerrosten välillä olisi parempaa myös yöllä ja tyynellä ilmalla; jos jokaiseen päällysteltan maakiilan kiinnityslenkkiin kiinnitetään parikymmensenttinen ohut "mustekalan" pätkä, niin päällysteltan lieve voidaan nostaa halutun matkan irti maanpinnasta lyömällä maakiilat joustavien lenkkien kautta maahan. Kyseiset myös pitävät päällysteltan kireänä sateen venyttäessä päällystelttaa ja antavat periksi kankaan taas kuivuessa.

Lakanat (omat)

Vai vuokrataanko ne hostelleista ja saako joka paikassa edes käyttää omia lakanoita? Eivätpä nuo ole kovin montaa euroa vuokrattuinakaan maksaneet..

Suoja-aineita ja niillä käsiteltyjä lakanoita löytyy netin kautta valmiina paketteina. Katso alempana kohta Myrkyt.

Alkuun

Makuualusta

Tiivis, kestävä, nopea tyhjentää, pienikokoinen tyhjennettynä, sisällä oleva kuohkea kangas pysyy paikoillaan. Tai nykyaikainen ilmapatja + ilmapumppu.

Leveys saisi mielellään olla sellainen että koko teltan pohja peittyy useammalla patjalla siten, että patjojen reunoja ei tarvitse jättää päällekkäin eikä yksikään patja työnnä sisätelttaa tai sen pohjaa liian lähelle ulkoteltan pintaa (= sateella vesi valuu sisälle).

Makuupussi ja tyyny

Kevyitä ja pieneen tilaan pakkautuvia. Kosteinakin lämpöisiä eli untuvatäyte ei ole niinkään sopiva vaihtoehto. Lämpöarvoiltaan kohteen olosuhteiden mukaisia.

Tyyny voi olla makuupussiin integroitu, puhallettava tai sen voi tehdä mukana kulkevista varusteista. Muistivaahdosta tai sen kopiosta tehty tyyny on vanhemmiten ollut luxusta ja hyvää yöunta edistävä vaihtoehto.

Myrkyt

Itikoille ja vastaaville käy esimerkiksi iholle levitettävä Punkki-Off. Teltta- ja hostelli-/hotellikäytössä myös pieni Raid-purkki sopisi mukaan.

Telttaan sisälle saattaa tietysti ryömiä melkein mitä tahansa, mutta myös erittäin siistien huoneiden vaivaksi saattaa ilmestyä itikoiden lisäksi muitakin verenimijöitä. Hakusanalla Bed Bug löytyy lisää tietoa aiheesta, ks. ylempää kohta "Omat lakanat". Ne aiheuttavat ihoa purtuaan kutisevia näppylöitä, joihin itse käytimme muun muassa geelimäistä Hydrokortisonia. Pyretiini näkyy olevan yksi niitä vastaan toimiva ainesosa.

Punkki-Off käy "hätätilassa" lyhytaikaisesti myös kämpän tuuletusikkunan ritilän tai kattoventtiilin lautasen pinnalle levitettäväksi, jolloin ilma vaihtuu mutta ritilästä leviävä käry ainakin vähentää sisälle tulevien itikoiden määrää. Ainetta kuluu aika paljon ja sen vaikutusaika on lyhyt, joten tuo ei ole kovin hyvä suojauskeino vaikkapa Raidiin verrattuna.

Muun muassa Skotlannissa ja Englannissa esiintyy surviaissääskilaji 'Midges' kuten paikalliset niitä kutsuvat. Pirullisia ötököitä, kooltaan tuskin silmin erotettavissa, polttava purema tuntuu jonkin aikaa pureman jälkeen. Esiintyvät massoina rannikoilla ja kosteilla alueilla etenkin lampaiden läheisyydessä. Edellä mainitun myrkyn toimivuudesta ei ole varmaa havaintoa, paikalliset käyttävät sitruunan tuoksuisia öljyjä ja ihovoiteita enemmän tai vähemmän menestyksekkäästi.

Pyykinpesuaine

Yksittäispakatut Y3-annospussit ovat olleet usein mukana, mutta joku nestemäinenkin toki käy. Pieni jauhepussi sotkee vähemmän kuljetuspakkauksen vuotaessa mutta voi herättää enemmän huomiota esimerkiksi tullin tarkastuksissa..

Pyykkipojat

Muutama kunnollinen riittää hyvin pyykkinaruille, joina voi hyvin käyttää vaikka mukana muutenkin olevia mustekaloja. Biltemasta saa hyviä pieniä metalliklipsejä pyykkipoikien korvikkeiksi.

Alkuun

Sadetakki

Kertakäyttöisiä, kävely- ja muiden lenkkien varavarusteiksi.

Sää etenkin vuoristossa muuttuu nopeasti jolloin mukana mahdollisesti olevia elektronisia vehkeitä mielellään suojaisi jollain, vaikka oma nahka ei sateesta välittäisikään.

Sateenvarjo

Pienet kasaan painuvat, kaksi kappaletta riittää usein neljällekin. Halpoja kevyitä sateenvarjoja joutuu uusimaan aika usein mutta se ei liene mikään ongelma reissussakaan.

Tahranpoistoaine

Pieni pullo Tabort-tahranpoistoainetta on monesti ollut tarpeen etenkin ketjuvetoisilla vehkeillä liikuttaessa, tosin ketjunvoitelulaitteiden käyttööotto on vähentänyt pyörän takaosaan, vaatteille ja näppeihin leviävän öljyn määrää.

Teltta

Ennen Halti Tramp, seuraavana pitkään palvellut Halti Alta IV. Ja viimeaikoina usein myös B&B, hostelli, hotelli tai muu kuten pakettiauto.

Tunneliteltoissa olisi ollut muutama mielenkiintoisen näköinen malli, mutta ei ole koskaan niitä tullut testatuksi saati hankituksi. Korvikkeita, kuten louetta ja riippumattoa sää- sekä hyttyssuojineen ei mp-reissuilla ole meillä testattu.

Teltan kiinnitystikut (maakiilat)

12” kuumasinkityt rautanaulat sopivat erinomaisesti vaikkapa teltan liepeen kiinnittämiseen muille kuin pehmeille rantahiekka-alueille. Pehmeässä hiekassa suhteellisen hyvin toimivia ovat kulma-alumiinista tai vastaavasta materiaalista tehdyt, nauloja leveämmät maakiilat.

Telttatuoli

Kolmijalkainen, alumiininen eli kevyt ja pieneen tilaan pakkautuva on hyvä. Kuljetetaan esimerkiksi kuljetuspussin ja sen tarakkaan sitovien mustekalojen välissä.

Alkuun

Telttavaate (jos on useampi teltta)

Jos mukana olisi toinenkin (harjamallinen) teltta esimerkiksi toisella pyöräkunnalla, niin vierekkäin pituussuunnassa pystytettyjen kahden teltan päätykeppien välille viritetty ja parilla erillisellä tukikepillä telttojen etupuolelta varustettu erillinen telttakangasvaate on havaittu kelvolliseksi varusteeksi kasvatettaessa käytössä olevan suojatun alueen määrää telttojen päätyjen välissä.

Sen alle sai varastoitua paljon tavaraa ja se tarjosi suojaa sateelta sekä varjoa auringolta. Tilankulutukseensa nähden se oli hyvä apuväline, tosin tuulisella säällä lepattaessaan hieman äänekäs vaikka olisikin kiinnitetty mustekaloilla tiukasti maahan.

Vapaa-ajankulu

Luettavaa, pelikortit, pelejä ja muuta kevyttä ajanvietettä lapsille. Sudoku-kirjanen ja Englannin Frekvenssisanakirja ovat usein olleet varmoja mukaan otettavia.

Vasara

Kunnollisella varrella ja sorkilla varustettu kirvesmiehen vasara lyhennettynäkin on oiva työkalu maakiilojen (erityisesti12" rautanaulat) kiinnittämiseen ja irroittamiseen, sekä vesiurien kaivamiseen teltan ympärille.

Monella leirintäalueella välittömästi muutaman sentin paksuisen nurmen alla on ollut tiukkaan tiivistetty kerros jotain onneksi vettäläpäisevää kiveä, kivituhkaa, soraa tai muuta vastaavaa materiaalia, johon on melkoisen vaikeata kiinnittää tavallisia telttatikkuja saati irroittaa niitä teltan purkuvaiheessa. Kunnollinen vasara on silloin hyvä apuväline, vaikka kieltämättä hieman tilaa viekin.

Alkuun

Matkatavarat ja niiden kuljetus

Kuljetuspussi (taakse)

Esimerkiksi Held, 50 l, vedenpitävä. Makuupusseille ja vastaaville kuiville varusteille.

Täpötäyden pussin "varma" kiinnitys tarakkaan on vaatinut kolmesta neljään vajaan pikkusormen paksuista mustekalaa.

Monikoukkuinen mustekalaverkko on hieman kevyt tuohon tarkoitukseen, moneen muuhun kuljetustarpeeseen se kyllä kelpaisi hyvin.

Laukut (taka, perä)

Sivu- ja perälaukut: Suzukiin kahdesta kolmeen (á 42 l) ja Yamahaan kolme (2 x 40 l ja 1 x kypärän mentävä).

Laukut (sisä)

Kosteutta ja likaa sietävät sisälaukut jokaiseen sivulaukkuun.

Ne helpottavat laukun sisällön hallintaa leirissä ja sellaisen avulla on helppo kantaa vaikkapa merimatkan aikana tarvittavat tarvikkeet hyttiin ja takaisin autokannelle.

Laukut (tankki)

Tankkilaukku ja sen sadesuoja. Esimerkiksi Held on ollut hyvä valinta magneettikiinnityksellä.

Perinteellisesti Elefantenboy oli hyvä mutta kallis merkki ainakin menneinä vuosina. GSX:n kanssa vuosia käytetty Elefantenboyn kopio oli nahkahihnakiinnitteisenä aivan kelpo peli, vaikka sen virittämiseen paikoilleen meni magneettiversioon verrattuna jonkin verran enemmän aikaa.

Sadesuojan pysyminen paikoillaan kannattaa testata ennen reissuun lähtöä ja parannella kiinnitystä mikäli se pyrkii nousemaan paikoiltaan ympärillä pyörivän tuulen vaikutuksesta. Paikoiltaan ylös liikkuva suojus hankaloittaa sen alla olevan kartan tai yläkolmiossa/stongassa olevan GPS:n lukemista.

Mustekalat

Sivulaukkujen lukituksen varmistaminen (yksi pikkusormen paksuinen laukkua kohden), tankkilaukun sadesuojan paikoillaan pito (yksi vaakatasossa laukun ympäri) jos sillä on pyrkimys nousta ajossa paikoiltaan ja kuljetuspussin kiinnitys (neljä pikkusormen paksuista mustekalaa kierrettynä hieman eri kohdista pussin ja tarakan ympäri).

Alkuun

Muuta

Akut

Yksi kullekin gsm-puhelimelle. Aika harvoiksi alkavat käydä ne nykyiset älypuhelinmallit, joihin saisi toisen akun helposti vaihdettua ja vaikka saisikin, niin nykylaitteet vanhenevat tai hajoavat kuitenkin ennen alkuperäisakun rikkoutumista..

Suurkapasiteettisia AA-kennoja: Mini-Maglite, FM-radio, gps, Canon A70 digikamera..

Kameralle oma laturi ja akut (Canon G10).

Viisitoista tai kahdeksantoista AAA-kennoa: PMR-radiot (neljä radioita á kolme akkua + kaksi vaihtosarjaa). AA-kennot saisivat olla kapasiteetiltaan noin 3000 mAh ja AAA-koossakin vähintään 900 mAh.

Aurinko- ja tavalliset lasit

Koteloineen ja puhdistusliinoineen.

Ruuvien kiristysvälineelle voi olla tarvetta kuluneiden sankojen kanssa. Vaikka ruuveja vähän sivuleikkureilla kierteen puoleisesta päästä olisi levittänytkin, niin silti ne tuppaavat löystymään kun sankoja joutuu survomaan kypärään ja repimään pois sieltä useita kertoja päivässä. Liimatippakin saattaisi auttaa.

Silikoniset pehmikkeet korvan takaa sangasta saa pysymään paikoillaan optikoilta löytyvällä superliimalla, mikäli ne irtoilevat laseja kypärästä poistettaessa. Huonoa on ainakin Raybanien silikonipehmusteiden hapristuminen ja paloina pois kariseminen muutamaa kuukautta myöhemmin, syanoakrylaattiliiman höyryjen (vast.) vaikutuksesta.

Aurinko- ja tavallisten lasien hoitoaineet

Puhdistus- sekä linssien höyrystymistä estävät aineet linssien kelpuuttamassa muodossa.

FM/ULA-radio ja luvanvarainen radiolähetin-vastaanotin

Jos mukaan lähtee radioamatöörilaitteita niin on muistettava CEPT T/R 61-01 -lupa ja kalliimmista laiteilmoitus tulliin Suomesta lähtiessä. Mahdollisessa paluutarkastuksessa on silloin helpompi esitellä se maasta vietynä vanhana laitteena.

Kameran muistikortit ja posti

Kovia lähetyskuoria voidaan tarvita jos muistikortteja, minidv- tai muita nauhoja tai muuta vastaavaa on tarkoitus lähettää postitse kotijoukoille.

Karttoja, julisteita ja vastaavia kotiin lähetettäessä esimerkiksi noin 620 x 50-millinen tukevaseinäinen muoviputki päätytulppineen olisi hyvä lähetyspakkaus (esimerkiksi Alppikartta mallia Kompass NR 349 vei aika paljon tilaa. Lisäksi sen mukana tullut muoviputki oli turhan löysää materiaalia, jotta kartta olisi saatu virheettömänä lähetetyksi postitse saati kuljetetuksi mukana kotiin saakka).

Alkuun

Kiikarit

Minikokoiset kumipintaiset, iästä riippuen vaikka yksi takapenkkiläistä kohden.

Kypäräpuhelimen tangentti ja takiaistarranauhat

Tarrapintojen uusinta tarpeen mukaan.

Lähettimen käynnistysnappula ptt eli tangentti sijaitsee lapsilla polven yläpuolella, josta johto menee takin sisäpuolella povitaskussa olevalle radiolle sekä kypärän liittimen luo. Kuskeilla tangentti on kiinni ohjaustangon vasemman monitoimikytkimen pintaan liimatussa takiastarrassa ja johto roikkuu vapaana leuan viereisestä liittimestä aina ohjaustankoon saakka.

Koska kuskin tangentin johto pyrkii heilumaan edestakaisin tuulessa, niin tankkilaukun etuosaan kannattaa laittaa pala samaa takiaistarraa johon johtoon liimattu tarranpala kiinnittyy. Sen jälkeen tuulessa heiluva tangentin johto ei enää yllä tarttumaan muualle kiinni, tangentti irtoa ohjaustangosta tai kypäräsarjalle menevä johto liittimineen putoile jatkuvasti paikaltaan ("PS2"/Mini-DIN-liitin ei kestä kovin paljoa suoraa vetoa).

Ilman tankkilaukkua ajettaessa johdossa olevan tarralapun saa kiinni virta-avainten kanssa samassa nipussa olevaan pikalukkoon tai omaan tarranpalaansa jossain ohjaustangon keskivaiheilla.

Yksi tarranpala kannattaisi liimata myös tankkilaukun sadesuojan yläpintaan..

Kännykkä

Yksi kuskia kohden, sen suuren eksymisen varalle.

Automaattihaku kannattaa kääntää päälle ellei normaalisti ole, muuten on roaming-sopimuksen tehnyttä palveluntarjoajaa muistettava vaihtaa käsin. Niidenkin välillä on laskutuseroja käytettyjen palvelujen hinnoittelun osalta eli automaattihaku ei välttämättä ole halvin vaihtoehto, etenkään jonkun laivan tai vastaavan oman gsm-tukiaseman kuuluvuusalueella.. Puhehintojen yleinen tasoittaminen kesällä 2007 Euroopan laajuisesti ja maksimihintojen määritteleminen myöhemmin datansiirrollekin pudottivat kustannuksia, mutta "itäpuolella" vanha meno jatkuu edelleen. Eräässä laivassa puhelun hinta oli infon ilmoituksen mukaan lähes 5 € / minuutti.. josta 2019 varoitettiin erikseen muutamilla laivareiteillä automaattisesti roamautuneen satelliittiyhteyden extrahinnoittelun aiheutettua yllättäviä siirtokustannuksia varomattomille asiakkaille.

Mikäli kännykällä on tarkoitus tehdä päivittäisiä muistiinpanoja niin sen omaa muistin siivousajastusta ei kannata unohtaa esimerkiksi vaihtoehdon "Siivoa automaattisesti vuorokautta vanhemmat merkinnät" -kohdalle. Kokemusperäisesti todeten saattavat kaikki enemmän tai vähemmän vaivannäköä vaatineet päiväkirjamerkinnät häipyä silloin huomaamatta kännykän muistista.

IP67-luokan kotelo kännykän sadekelin kuljetusta ja -latausta varten mikäli käytetty päätelaite ei sitä ominaisuutta itse sisällä. Eikä kannata unohtaa sitä irrallista laturin johdon läpimenon koteloon tiivistävää kumitiivisteen kappalettakaan kotiin (Nokia 6310i ja vedenpitävä sääsuojakotelo).

Alkuun

Kännykkäpalvelut

Esimerkiksi paikallisten sää- ja muiden sivujen käyttöönottovalmistelut etukäteen. Käytin itse ensimmäisen kerran kunnolla wap-sääpalvelua vuonna 2004 Skotlannissa em. puhelimella ja oli pakko todeta, että se oli hyvä apuväline eri paikkojen paikallissään vertailussa (erityisesti seuraavan päivän matkasuunnitelman tekovaiheessa). Ei se aivan ilmaista ollut mutta helppokäyttöistä ja ajantasaista ainakin siellä.

Nykyään on melkein se ja sama miten kännykkäänsä käyttää maksimisiirtomäärät muistaen, kunhan alla on EU- ja siten yhteistä roamausaluetta. UK:n tilanne jälleen huonontunee sen erottua EU:sta, mutta aika näyttää miten paljon.

Laturit

Esimerkiksi älykäs laturi GP Smart AA tai AAA-akuille (NiMH ja NiCd) tai muut tarvittavat ja kännyköille omat laturimallit (mielellään sama laturi molemmille kännyköille) ellei USB ole tuettujen listalla.

Mikro

Käyttöön kuuluu ainakin selaimet, karttaohjelmat, Skype, Winamp, digikuvien varastointi, email ja facebook. Samalla vehkeellä voisi tarvittaessa katsoa kotoa kännykkää isommalta ruudulta web-kameran kuvaakin, mikäli kännykkä ilmoittaa kotona huutavasta murto- tai palohälyttimestä.

Jos sellainen joskus ilmestyy vakiokalustoon, niin sopiva "Step Up"-hakkuripoweri (12 VDC => 16 - 19 VDC) mp-käyttösessioiden varalle. Ilmestyi..

Kännykkäjako toimii yleensä hyvin nettitarpeiden osalta.

Muistiinpanovälineet

Jokaiselle on omansa, jos reissulla on kaikkia koskeva päivittäinen muistiinpanopakko.

Saapasrasva tai kyllästysaineet

Goretex-saappaiden ja -hanskojen kyllästysaine.

Harvemmin noita on mukana ollut kun kyseisten tarvikkeiden suojakäsittelyt on tehty kunnolla juuri ennen reissuun lähtöä. Mutta pitkien sateisten siirtymisten jälkeen erityisesti kalvottomille kengille lisäisi mielellään suoja-ainetta niiden päästessä kuivumaan kunnolla.

Alkuun

Sanakirja(t)

Esimerkiksi pienikokoisia Gummerus Suomi - joku muu kuin englanti - Suomi -sanakirjoja on ollut kevyt kuljettaa mukana. Niiden sisältämään noin 3 500 sanaan sopii aika paljon tarvittavaa materiaalia muun muassa ravintola- ja asioimissanoineen. Sanakirjaohjelmatkin toimivat vallan hyvin.

Valaisin

Esimerkiksi Mini-Maglite varapolttimoineen, telttaleirissä kaksi. Vuoden 2006 jälkeen uutta taskulamppua ostaessani en hankkisi enää polttimoilla varustettua Maglitea, vaan vedenpitävän led-version. Krypton-polttimon ja muutaman ledin sisältämä yhdistelmäkin kävisi laatuun.

Varalle vuonna 2007 hankittu, viidellä ledillä ja kahdella litiumparistolla (123A) varustettu Inova X5 (X5MT-WB) on pätevä, hyvinkin robusti alumiinirakenteinen valaisin, joka kestää iskuja, huonoa hoitoa ja pidempääkin varastointia ilman paristojen itsetyhjentymistä. Valoteho jää kyllä jälkeen nykyisestä led-valotekniikasta.

Varusteiden huolto

Erityisesti leiriolosuhteissa kannattaa hoitaa asiat alusta lähtien niin, että varusteet huolletaan aina ensin ja vasta sen jälkeen lähdetään hauskanpitoon ja muihin aktiviteetteihin. Silloin kaikki mukana olijat tekevät oman osansa tehtävistä eikä kenenkään tarvitse vaikkapa ruokaa valmistaessaan lähteä ensimmäiseksi pesemään likaisia ruuanvalmistusvälineitä, viemään roskapussia roskakoriin tai jotain muuta vastaavaa.

Lasten kanssa ensimmäisiä reissuja tehtäessä tämä teetti aika paljon työtä, mutta lopulta asia painui heidänkin tietoisuuteensa eikä siitä muodostunut ongelmaa enää sen jälkeen.

Videokamera, nauhat ja laukku

Nauhaa käyttävillä kameroilla on kuuleman mukaan ongelmia muun muassa nopeiden kiihdytysten ja jarrutusten aikana. Flash-pohjaisilla sitä ongelmaa ei ole.Tämä alla mainittu löysikin tiensä varustelistallemme kesäkuussa 2008, vaikkei kenties kaikkein parhaalla kuvanlaadulla olekaan varustettu.

http://www.panasonic.no/servlet/PB/menu/1249709_l16/index.html

Sen 16 Gigan muistikortille sopii noin 3,5 tuntia mpeg-2 -videota parhaalla kuvanlaadulla, erittäin pienikokoinen laite käynnistyy nopeasti ja on vedenpitävä sekä iskunkestävä.

Vuonna 2010 videokameraksi valikoitui Contour HD 1080, johon saa lisäakkuja ja erikokoisia muistikortteja, vedenpitävän kotelon sekä kiinnikkeitä kypärästä katteisiin. Akilleen kantapääksi etenkin sen ja seuraajiensa kanssa muodostui raakamateriaalin muokkauksessa tarvittavan Windows-raudan sekä muistin määrä ja laatu + hommaan kuluva aika..

Alkuun

Ruokailu ja ruuanvalmistus

Astianpesuvehkeet

Pieni astiankuivauspyyhe ja pesuharja sekä karhunkieli, joka puree hyvin esimerkiksi Trangian alumiinisiin keittoastioihin.

Pesuaineeksi käy esimerkiksi Fairy.

Juomapullo(t)

Kevyt termospullo (esimerkiksi kevyt ja kovaa metsäkäyttöä kestäväksi todettu Nissan Stainless) olisi hyvä kuuman ja hapottoman kylmän juotavan mukana kuljettamiseen. Myös hiilihapotettuja juomia kestäviä mm. sveitsiläisiä juomapulloja on nykyään saatavilla Intersportista ja vastaavista liikkeistä.

Kannattaa valita mahdollisimman kevyt mutta hyvä malli, mikäli sille on myös retkeily- tai virallisempaa/haastavampaa työkäyttöäkin.

Juuresten kuorimisveitsi

Yksin liikkuessa linkkuveitsikin riittää, mutta esimerkiksi nelihenkisen perheen kanssa erilaisten juuresten ja hedelmien kuorintaurakka joutuu nopeammin kunnon työvälineellä.

Kaasu tai polttonestepullo

Trangian 650 -gramman kokoinen, venttiilillä varustettu kaasupullo riitti kevyesti pariksi viikoksi neljän henkilön päivittäiseen käyttöön (yhteensä 25 - 30 viidentoista minuutin polttokertaa).

Nestepolttimen tapauksessa aineena käytetään tenua, jolle oma asianmukainen litran vetoinen säilytyspullonsa. Sen polttoainetta kuluu helposti enemmän kun poltin poltetaan aina täysin tyhjäksi mahdollisten kuljetuksesta johtuvien vuotosotkujen eli makuhaittojen välttämiseksi.

Pieni loraus vettä tenun seassa vähentää keittoastioiden nokeentumista. Tenun loputtua uutta ainetta on kohdemaasta riippuen saanut ainakin paikallisesta apteekista (Spiritus Fortis). Tanskassa oli vuonna 2019 hienoisia vaikeuksia löytää hyvää korviketta Tenulle, mutta vähän suuremmalla polttopään siivoksella leirintäalueelta myyty ainekin toimi haisten lähinnä lamppuöljyltä.

Kahvi- ja juomakuppi

Kokoontaittuvat tai sisäkkäin menevät kupit sopivat laukkuun parhaiten.

Kokoon taittuvia kuppeja löytynee eräliikkeistä ja monen lähellä olevan sotilaskodin tiskeiltä. Eri kokoisiakin on olemassa.

Alkuun

Kahvinsuodatin

Ja/tai suodatinpusseja + suodatinteline kupin päälle.

Kannattaa testata toiminta jo kotona ettei mukaan lähde niitä "tuntitolkulla" tiputtavia irtopussittomia malleja, jossa kupin sisältö ehtii jäähtyä jo aikaa ennen kuin kupin päällä oleva suodatinosa on tyhjentynyt..

Kruununkorkin avaaja

Ellei kuulu linkkuveitsen varusteisiin. Voi sen toki hitsata kiinni vaikka etuhaarukkaan "optimikäyttökorkeudelle" maassa levätessään, kuten erään Touringin Itäpyöräjaoksen hepun MZ:ssa näkyi 80-luvulla olevan ;-)

Osa pienten olutpullojen kruunukorkeista avautuu käsin kiertämällä.

Kylmälaukku

Ohut kokoontaittuva. Voi olla hyväkin lisävaruste vaikkapa hellekeleillä rannalla etenkin lasten kanssa liikuttaessa. Peltier-elementeillä tehty sopisi perälaukkuun rakennettavaan muutaman vesitölkin viilentävään malliin, mutta on aika perso virrankulutukseltaan vaatien virta-avaimella ohjatun välireleen tai akkuvahdin käynnistysakun suojelemiseksi täyspurkaukselta.

Lusikka-haarukka

Jossain mallissa on myös samaan sarjaan kuuluva veitsi toisiinsa lukittavassa nipussa lusikan ja haarukan kanssa.

Tavalliset rosterisetkin ovat olleet hygieenisiä ja hyviä.

Lautanen

Syvät lautaset riittävät pitkälle.

Linkkuveitsi

Terävä Sveitsiläinen on aina jossain vaiheessa tarpeen, vaikka ei leirissä majailtaisikaan. 2019 Shetlannilla juteltiin porukalla leirialueen keittiössä ja paikalliset matkailijat kertoivat omia veitsiään esitellen, että sellainen tavallisen kokoinen taskuveitsi ei Briteissä aiheuta heti sanomista joiden terä ei lukkiudu auki-asentoon. Terän pituudesta riippumatta..

Muovirasia(t)

Tiiviine kansineen ne ovat mainioita esimerkiksi hedelmille ja eväsleiville.

Alkuun

Muovipusseja

Esimerkiksi elintarvikemuovinen Minigrip.

Normaalin elintarvikekäytön lisäksi isoon Minigrip-pussiin voi kerätä pestävää pikkupyykkiä, heittää sinne Y3-pesuainepussin sisällön sekä kuumaa vettä ja antaa liota jonkun aikaa ennen pesupaikalle lähtöä. Muutama tunti auringossa nostaa sisällön lämpötilan aika korkealle, vaikka vesihanasta olisi pussiin saanut valutettua vain kylmää vettä.

Muoviveitsi

Ostetaan suosiolla niitä hieman paksumpia muovisia jolloin muovinsirpaleita kertyy vähemmän. Ohuimmat eivät kestä kuin kevyttä "pintapuolista" käsittelyä.

Myrskykeitin

Trangia Iso, jos on aikomus tehdä enemmän ruokaa useammalle. Pieni, jos aamukahvin, teen, kaakaon tai purkki- ja pussikeiton keittäminen riittää.

Sisältäen:

- trangian kaasu- tai nestepoltin, nestepolttimen tiivisteellinen korkki ja sen erillinen liekinrajoitinkansi
- nestepolttimen lisälämmitintä tuskin tarvitaan normaaleissa kesäolosuhteissa liikuttaessa, tosin sen avulla saadaan hetkellisesti lisää lämmitystehoa vaikka märän teltan kuivausoperaation ajaksi
- paistinlastaksi kannattaa valita paistinpannun pinnoitteelle sopivaa materiaalia (puu, teflon)
- kuljetuspussi, jossa on oma pehmeällä kankaalla suljettu tila kannelle eli paistinpannulle. Se hidastaa hivenen paistinpannun sisäpinnan pinnoitteen kulumista keittimen osien täristessä toisiaan vasten ainakin alumiinisessa versiossa.

Purkinavaaja

Puukon tuppeen kiinnitettynä sekin pysyy aina mukana.

Puukko

Kunnollinen ja terävä, hyvin rasvattu, jonka tupen vyölenkissä voi roikkua myös purkinavaaja ja sytytyspuikko. Keskikokoinen leuku eli kunnollinen ex. kurssipuukko on ollut tietynlaisilla metsä- ja muilla sensuuntaisilla työreissuilla aina matkassa mukana. Ja ei-lentoteitse tehdyillä ulkomaanreissuilla vuodesta -83 leiriytymisen ja ruuanlaiton apuvälineenä ollen väliajat aina lukkojen takana.

Puukon käyttöä ja mukana kantamista muualla kuin ruuanlaittopuuhissa teltan tai muun majoitteensa läheisyydessä ei kannata edes harkita, teräase- tai muu lainsäädäntö voi olla varsin erilaista eri puolilla.

Muun muassa Ulko-Hebrideillä Briteissä näkyi poliisiasemien ikkunoissa julisteita, joissa sellaisen löytyminen kaupunkialueella liikkuvan taskusta aiheuttaisi helposti kahden vuoden linnatuomion. Oli siellä kuulemma suunniteltu leipä-, fileeraus- ja muiden veitsien kieltämistäkin mutta ajatun oli kaatunut omaan mahdottomuuteensa em. linkkarikeskusteluissa mainittujen brittiläisten kertoman mukaan.

Mikäli matkalta joutuu palaamaan lentoteitse, niin viimeistään lentokentällä asia on syytä huomioida matkatavaroitaan pakatessaan.

Alkuun

Roska- ja likavaatepusseja

Kaupoista ostosten mukana saatavat muovipussit kelpaavat hyvin.

Spagetinhuuhtelulävikkö

Mielellään keittimen kuljetuspakkauksen päälle suurinpiirtein sopiva, jotta ei vie kohtuuttomasti lisätilaa tankki- tai perälaukussa.

Tulentekovälineet

Tulitikut raapaisupintoineen vedenpitävissä rasioissa ja varalla esimekiksi MagFire-sytytyspuikko.

Verkkopussi

Auttaa astioiden liikuttelua pesureissuilla ja kelpaa usein myös kauppa- tai rantakassina.

Viinipullon avaaja

Ellei kuulu linkkuveitsen varusteisiin.

Ruokatarvikkeet kotoa mukaan

Auttavat osaltaan vielä ruokaansa tarkkaan suhtautuvien nuorten tottumisessa paikalliseen tarjontaan..

- kahvipaketti (2 kpl ¼ tai ½ kg), kenties myös muutama teepussikin
- jälkiuunileipää ja hapankorppuja
- hernekeitto (kahdesta kolmeen pientä purkkia)
- maitojauhepurkki (riittävästi matkan tarpeisiin, ettei tarvitse ostaa kilotolkulla jostain eteen tulevasta kaupasta)
- kaakaojauhepurkki (kuten yllä)
- suolapurkki (kuten yllä)

Alkuun

Vaatteet ja vastaavat

Säilytetään sivulaukuissa (materiaalin niin salliessa) rullattuna minimaalisen tilankulutuksen ja vähäisen rypistymisen vuoksi.

Kaikki materiaali on mahdollisimman ohutta ja vähän laukkutilaa kuluttavaa. Älä pakkaa sivulaukkuja liian täyteen varsinkaan telttailureissun alla, sisälaukkujen pakkaaminen (erityisesti märässä) teltassa on hankalampaa kuin isossa kuivassa huoneessa. Ja pullistelevat laukun puolikkaat helpottavat myös veden pääsyä sisemmälle.

Lukumäärät valitaan henkilökohtaisen kulutuksen ja reissuporukan kokonaismäärän mukaan (koko pyykinpesutarve huomioiden). Meillä on pyritty pitämään sen verran puhdasta mukana että kolmena aamuna saa pukea puhtaat alusvaatteet päälle ennen kuin on pakko käydä pyykillä. Ajopuvunkin alle on pari vaihdettavaa vaatetta varastossa, jotta hiki ei heti "hajustaisi" ajotakin sisäosia.

Alushousut, lyhyet

Neljä.

Alushousuissa ei tarvitsisi olla pintaverenkiertoa haittaavia saumoja niillä alueilla, jotka ovat tuntitolkulla takamuksen ja satulan välissä.

Alushousut, pitkät

Yksi.

Aluspaita, pitkä

Yksi

Kangashousut tai farkut

Yksi.

Kangaskengät, sandaalit

Joko, tai.

Kevyt takki

Ohut puuvillainen.

Alkuun

Kännykkäkotelo

Housujen vyölle, jos on tarpeen.

Lämpökerrasto

Kraft, Helly Hansen tai joku vastaava hikeä ihon pinnalta ulospäin siirtävä malli. Merino- tai Angoravillaiset olisivat olleet paikallaan joskus korkeammalla vuoristoissa tai tuulisemmissa saaristoissa liikuttaessa. Islannissa oilisi ollut oikeata tilausta myös villamyssylle..

Lippalakki ja huivi

Vaaleat kestävät aika lyhyen aikaa vaaleina ainakin ketjuvehkeillä liikuttaessa. Toisaalta ne ovat vähän viileämpiä suorassa auringonpaisteessa.

Neula, lankaa, nappeja ja hakaneuloja

Kunnollinen Karhunlanka kestää kyllä, jos vaatteen kangas kestää ja langan saa ujutettua neulansilmän läpi.

Paidat, lyhythihaiset

Näitä saa parhaimmillaan muutamalla eurolla paikallisesta kaupasta eli eipä liian montaa kannata matkaan mukaan pakata.

Paidat, pitkähihaiset

Yhdestä kahteen.

Puuvillahansikkaat

Kaksi paria. Apteekista löytyy ainakin kahta mallia joista se paksumpi kestää hyvin käyttöä ajohanskojen alla. Ne muodottomat ohuemmat ovat lähinnä kertakäyttöisiä.

Alkuun

Pyyhkeet

Yksi. Imevä mutta mielellään pienelle rullalle kierrettävä. Pienimmillään niitä löytyy hyvin imevinä ja kuivuvina fleese-valmisteisina, joiden koko rullattuna on luokkaa 10 cm paksu ja 10-15 cm pitkä pötkylä. Ohuimmat rutistuvat nyrkin kokoiseen kuljetuspakkaukseen, jollaiseen sopisi myös sellainen pyyhemäinen selänpesukangaspyyhekin.

Shortsit

Tai suurinpiirtein polvien korkeudelta lahkeista katkeavat, vetoketjukiinnitteiset kangashousut. Pidemmillä lentoreiteillä niiden metalliset vetoketjut ja nepparit ovat osoittautuneet sikäli mielenkiintoisiksi, että hyvin monella kentällä on päässyt seisomaan X-asennossa turvatarkastajien eteen.

Sukat, ohuet

Neljä paria.

Sukat, paksut

Yksi pari.

Ajosukat, paksuus ajokenkien ja -kelien mukaan.

Uimahousut ja uimapuku

Yksi.

Vyöt ja henkselit

Alkuun

Vakuutukset ja terveydenhoito

Eurooppalainen sairaanhoitokortti

Haettavissa Kelalta. HANKI tämä sillä mahdolliselle sairaalakäynnille voi muuten tulla uskomattoman paljon hintaa EU-alueellakin.

https://www.kela.fi/eurooppalainen-sairaanhoitokortti

Matkavakuutuskortti

Suomalainen Kela-kortti

Veriryhmä- ja muut erikoiskortit

Alkuun

Valmisteltava riittävästi etukäteen

Asiakirja- ja muut tarviketilaukset

Viisumit, jotkut ajoneuvovakuutukset, kv-ajokortit, Green Card, motoristi-, Alppi- ja muut vastaavat erikoisemmat kartat, matkaoppaat, matkaliput, hostelli- ja hotellivaraukset, muut vastaavat.

Ennakkoharjoittelu

Ennakoivan ajon kurssi yhtenä hyvänä vaihtoehtona etenkin ensimmäisen perhereissun edellä.

Varataan riittävästi reissua edeltävää ajotreeniä kuskeille ja kyytiläisille, jotta ajaminen normaalia suuremmalla kuormalla sujuu eikä istuminenkaan tuota hankaluuksia heti ensimmäisen todellisen ajopäivän alussa.

Samalla on hyvää aikaa viritellä pyörien säädöt, kuorman sijoittelu, henkilökohtaiset ajovarusteet, kypäräpuhelimet ja muut sellaiset iskukuntoon.

Huolto

Pyörän huolto on tärkeä asia etenkin lasten kanssa liikuttaessa, lasten iästä riippuen. Mitä pitäisi tehdä jos pyörä rikkoutuisi ja apua odoteltaisiin jokunen tunti vaikkapa jossain moottoritien levikkeellä?

Mukaan reissuun otetaan huoltopisteluettelo ja huoltoleimavihko, jos tulee tarvetta huoltaa pyörää ulkomailla sen takuuaikana. Ainakin huoltohinnat ja huollon kattavuus kannattaa tarkistaa sekä sopia etukäteen erilaisten yllätysten ja luulojen tarkentamiseksi, muuten saattaa esimerkiksi mennä melkoisen arvokasta öljyä koneeseen huollon yhteydessä, kuten muuan kulkija Kreikan reissunsa jälkeen kertoi. Sielläkin on syytä muutenkin sopia kaikki hinnat myyjän/tarjoilijan kanssa etukäteen JA PYSYÄ VAIN tarjotun menun sisällössä ilman mitään extroja..

Ketjunvoitelulaitteiden säädöt

On syytä virittää kuntoon ja opetella reilusti ennen reissun alkua, jotta vältytään turhilta ketjujen kuivumisilta, osien sijoittelusta ja löystymisestä johtuvilta suuttimien putoamisilta tai muilta vastaavilta ongelmilta. Muun muassa lämpötila, kosteus, ajonopeus sekä tien laatu vaikuttavat suoraan tarvittaviin säätöihin.

Alkuun

Kyllästämistarve

Esimerkiksi Acapella-kyllästysaine eri väreissään tai GoreTex-asut ja muut pukineet omine kyllästämis- ja kosteudensietoa parantavine aineineen. Acapella käy ainakin päällysteltalle (huomioi värivaihtoehdot), kabiinikankaiselle perälaukulle ja soveltuvin osin muillekin ajovarusteille. Kuivaminen vie oman aikansa, samoin hajun häviäminen. Aine kovettaa kankaan pintaa hetkellisesti.

Kypäräpuhelinten ja kypäräsarjojen testaus

Jos lasten kypäröiden leukapuolen tyhjä tila on vielä kovin suuri, niin jonkinlaisten äänenohjainten virittäminen on paikallaan heidän mikrofoniensa kautta saatavan signaalin kohinatason pienentämiseksi eli puheensa ymmärrettävyyden parantamiseksi.

Matkustajien ajovarusteet

Kaikille perhematkan osallistujille on oltava vedenpitävät mutta hengittävät, mahdollisimman hyvin suojaavat ja mukavan tuntuiset ajoasut, saappaat, hanskat, kypärämyssyt sekä kypärät. On turhaa lähteä reissaamaan yhtään pidemmälle jos jollakulla nuoremmalla osallistujalla matkan riemu vaihtuu nopeasti epämiellyttäväksi oloksi huonojen, vettä vuotavien tai muuten sopimattomien varusteiden vuoksi. Eikä se hymyä irroita vanhemmaltakaan liikkujalta pidemmän päälle.

Siisteille lasten puvuille sekä muille ajovarusteille riittää ostajia kyllä, ne eivät jää kotiin vaatekomeron koristeiksi.

Matkustustiedotteet

UM:n sivuilta löytyy tietoa eri maiden tilanteesta, joihin kannattaa käydä tutustumassa ainakin "eksoottisten" kohdemaiden tapauksissa. Sieltä löytyy paljon muutakin mielenkiintoista.

Matkustusilmoituksen jättö ei maksa mitään ja voi olla jonkun luonnontapahtuman tai muun laajan vahingon yhteydessä hyvä apu UM:lle.

Alkuun

Rokotussuoja

Jos on aikomus ottaa vaikkapa A- ja B-hepatiitti-, Puutiaisaivokuume-, muita pitkäaikaisvaikutteisia rokotteita tai niiden tehosteita, niin piikkisarjojen otto on aloitettava riittävän ajoissa ennen reissua. Jotkut suosituimmat erikoistuotteet ovat olleet niin kysyttyjä, ettei tehdas/tukku/tms. ole pystynyt toimittamaan riittävästi rokoteannoksia, esimerkkinä kesän 2007 ja 2008 puutiaisaivokuumerokotteiden vähyys koko Euroopassa.

Vakuutukset

Ajoneuvo: jos matka tai osa siitä suuntautuu EU-alueen ulkopuolelle niin kannattaa huolellisesti tarkastaa omavastuut, kattavuus, ilmoitusvelvollisuus ja mahdollinen lisävakuutusten tarve. Matkatavara- ja vastaavien vakuutusten osalta niiden ehdot ja kattavuus kiinnostavat vähintään saman verran kuin edellisetkin. Myös vapaa-ajan tapaturma-, sairaus- ja muut vakuutusehdot kannattaa lukea ja omaksua huolella, jotta vakuutusyhtiön mahdollisuus kiertää maksuvastuunsa jonkun mitättömän yksityiskohdan avulla minimoituu.

Jos jotain sattuu niin kannattaa miettiä hyvin tarkkaan mitä kaikkea vahinkoilmoitukseensa kirjoittaa, yksittäinen sanakin voi olla lopputuloksen kannalta ratkaiseva kun pilkunviilaus yhtiön puolella alkaa. Vinkkasi muuan tuttu vakuutusvirkailija.

Alkuun

Turvallisuus ennen kaikkea

Säännölliset renkaidenpotkismiskierrokset ovat aina paikallaan, jolloin tutkitaan silmämääräisesti, ravistelemalla tai muuten eri osien kiinni pysyminen sekä kunto.

Seuraavia kannattaa seurata erityisen huolellisesti:

- ajovalot
- automaattiset ketjunvoitelulaitteet
- etu- ja takapyörien sekä ohjauksen laakerit
- jarrut
- jousitus ja iskunvaimennus nivelineen
- katteet ja laukkutelineet
- ketjut ja rattaat
- moottoriöljyn, kytkin-, jarru- ja jäähdytysnesteen pinnankorkeus
- nestevuodot
- kuorman kiinnitys ja pyörän etu-takapainon tasaaminen
- renkaat, rengaspaineet ja kulutuspintojen yleinen kunto
- runko ja kaatumaraudat kiinnikkeineen

- sekä tietysti porukan henkilökohtaiset ajovarusteet

Alkuun

Muutamia hylkäämiämme varusteita

Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että alla mainitut tarvikkeet ja asiat olisivat jotenkin huonoja saati käyttökelvottomia, tai etteivätkö ne soveltuisi muiden erilaisiin käyttötarpeisiin.

- Alumiiniset tai ohuet metalliset telttatikut

Paino sanoilla pelkät tikut. Niistä ei ole kovinkaan paljoa iloa kun kohdalle sattuu leirintäalue, jossa muutaman sentin päässä pinnasta alkaa tiukkaan jyrätty sepeli- tai muu kova murskepinta. Ensimmäisen lyönnin jälkeen heikkorakenteisempi tikku on yleensä solmussa.

Kulma-alumiiniset ovat kyllä hyviä pehmeässä hiekassa, jossa naulat eivät pidä kunnolla.

- Aurinkolasit, jotka tummentuvat itsestään + tumma visiiri

Kokemusta on Raybanin yhdestä mallista, jonka käytettävyys esimerkiksi Italiassa tiheiden ja valaisemattomien tunneliosuuksien väleillä oli suorastaan heikko niiden hitaan reagointinopeuden vuoksi - jota välissä ollut tumma visiiri ei ainakaan parantanut.

G15 tai joku muu vastaava Raybanin lasilinssimateriaali voittanee moiset mennen tullen vielä nykyäänkin, vaikka niidenkään kanssa ei kannata törmätä valottomaan tunneliin liian kiireesti. Monet nykylinssit alkavat olla muovisia, joiden naarmuuntumisherkkyys on huomattavasti suurempi perinteellisiin nähden.

- Aurinkolasit, joita ei ole sovitettu pään ja kypärän väliin sopivaksi

Huonosti sopivat lasit aiheuttavat jossain vaiheessa ikävää kipua puristaessaan ja hangatessaan kypärän sisällä. Kypärä ja kypärämyssy kannattaa ottaa mukaan optikolle (josta löytyy apua muun muassa myös sankojen irtoilevien silikoni- ja vastaavien pehmikkeiden kiinnitykseen).

Alkuun

- GPS, joka ei kestä vettä, tärinää tai muita mp-reissun olosuhteita

Jos gps ei kestä kastumatta edes IPX7-luokan vertaa vettä, tai pätkimättä/rikkoutumatta esimerkiksi pyörän ohjaustangon telineen kautta välittyvää eritaajuista värinää, niin lienee parempi harkita sen käyttökelpoisuutta ajoissa uudelleen.

Ensimmäinen Magellan GPS-320 oli muuten hyvä, mutta sen suojeleminen kastumiselta vaati jatkuvaa tarkkaavaisuutta, sen takaseinän virtaliittimen jouset resonoivat omaan tahtiinsa (=> virta katkeili useita kertoja peräkkäin kunkin ajopäivän aikana), virtaliittimien kosketuspinnat likaantuivat nopeasti kosteuden ja ilman epäpuhtauksien yhteisvaikutuksesta (aiheuttaen lisää sähkökatkoksia) sekä antenni täristeli itsensä rikki (ja taas laite lähti vaihtoon). Se laite vaati liikaa huomiota itse ajotapahtumalta ollakseen erinomainen apuväline.

Seuraava Magellan Gold oli laadultaan kertaluokkaa parempi, mutta harmaasävynäyttönsä tai varsinkaan prosessointitehonsa (zoomaukset, ..) puolesta ei mitenkään korvaamaton. Se toimi käsikapulana hyvin tiestön ulkopuolellakin kunhan sen sisältämä kartta-aineisto oli kohteeseen soveltuvaa = pesi useimmat pelkkään tiekäyttöön tehdyt, kirjoitushetkellä olleet uudet laitteet, jos oli tarvetta siirtyä syvemmälle maastoon (kommentti 29.12.2006).

Nämä korvautuivat 2011 Garmin Zumo 660:lla, joka on aivan eritasoinen kampe vaativampaan reissukäyttöön. Ei virheetön mutta varsin luotettava. 2022 sen korvasi Garmin Zumo XT josta on kertynyt hyviä kokemuksia käytössä.

- Hanskat, jotka eivät istu käsiin kunnolla

Tai sellaiset, joiden pukeminen kosteisiin käsiin ei onnistu kuin pitkän venyttelyn ja riuhtomisen jälkeen (tai pois ottaminen kastuneista käsistä hanskojen sisävuorauksia ulos repimättä).

Esimerkiksi liian pitkällä hanskan peukalolla on hankala säädellä ohjaustangon vasemman monitoimikytkimen monia toimintoja, kun oman peukalon ja kytkimen välissä on liian monta ylimääräistä nahka- tai kangaskerrosta.

- Henkilökortti ja työmaan puhelin

Työmatkat ovat erikseen, myöhemmin niiden kannosta käskettiin erikseen. Onneksi eläkeläisen ei enää tarvitse hötkyillä.

Alkuun

- Kansainvälinen ajokortti

Aikoinaan tuolla 'itämaiden' puolella reissatessa sille oli enemmän tilausta kuin nykyään.

- Kertakäyttöruokailuvälineet

Ainakin ohuimmat niistä ovat aika kelvottomia välineitä muuhun kuin sopan siirtoon ääntä kohti. Keveitä, mutta paljon parempilaatuisia välineitä löytyy kyllä (ruuanvalmistusvälineet on kuitenkin tiskattava joten muutama kunnollinen ruokailuvälinekin menee siinä sivussa).

- Kypärät, joissa leukahihnan (pika)lukko ei pysy paikoillaan

Lasten HJC ZF8:sta lukot ommeltiin (harsittiin) kiireesti kiinni sen jälkeen, kun havaitsimme että kypärät saa hetken ajon jälkeen lasten päästä pelkällä niiden takaosasta yläkautta eteenpäin suuntautuvalla liikkeellä!

DD-lenkit olisivat paras vaihtoehto heillekin, sillä ainakaan noiden kypäröiden lukot eivät pysy paikallaan pelkän kitkan ja hihnan kiristyksen voimalla.

- Kypärä, jonka visiiri ei kestä auki

Sadekeleillä visiirinsä jatkuvasti umpeen huurustava kypärä on vihonviimeinen keksintö. Muun muassa aiemmin käyttämämme Arain Baldwin replica ja Omni kärsivät kyseisestä ominaisuudesta. Huurustumisen vähentämiseksi piti virittää kaikenlaisia välikappaleita, joilla visiirin sai pidettyä juuri sen verran auki että ilma pääsi kiertämään visiirin sisäpinnalla.

Fairyt tai vahvemmat litkut kestivät visiirin sisäpinnalla vain rajoitetun ajan (muun muassa Pled irroittaa vettä omista silmistä täsmälleen niin kauan, kunnes se on kokonaan kuivunut visiirin pinnalta..).

Erillisistä hengitysilman ohjaimista voi olla apua.

- Käyttötarkoitukseen ja -tarpeeseen nähden ylimääräiset sekä liikaa tilaa vievät varusteet

Kaiken materiaalin tulisi olla mahdollisimman pieneen tilaan menevää laatua eikä sitä saa olla liikaa, jotta laukkujen pakkaaminen ties missä reissun olosuhteissa onnistuisi myös. Kotonahan se on helppoa pöydän ja hyvän valaistuksen ääressä, kun vieressä ei ole pyörimässä useita muita henkilöitä tarvikkeineen.

Ja useimmiten matkalta jää aina jotain tarpeellista mukaan, kuten pussitolkulla ihania kiviä, kotilonkuoria ja muita vastaavia matkamuistoja.. ;-)

Alkuun

- Kännykkä, jota saa koko ajan ladata

Kun akku kestää reilun viikon normaalia reissukäyttöä, niin todennäköisyys sille että se kastuu joku yö satulan alla latautuessaan on jo hyväksyttävän pieni. Niitä on tähän mennessä kastunut pilalle pari meiltäkin.

- Makuualustat mallia vuotava tai "huonot venttiilit"

Itsestään täyttyvät ja täynnä pysyvät ovat hyviä, sen sijaan monet puhallettavat mallit toimivat mikä mitenkin. Jotkut halvat moniputkiset mallit ovat kestäneet ehkä pari reissua kunnolla, joiden jälkeen aamulla on heräilty useimmiten vähintään yksi viides-kuudesosa tyhjentyneenä eli oma kylki maata vasten tai muuta yhtä rentouttavaa.

Kovin montaa viikkoa ei niiden kanssa reissussa viitsi rimpuilla, varsinkaan jos joskus saadaan 'ahaa-elämys' ja laitetaan ne yhdeksi yöksi nukkujiin nähden poikittain - mikä oli harvinaisen huono idea, sillä yhden vaihtaessa asentoaan kaikki heiluvat aikansa (x neljä nukkujaa yön aikana).

- Nestekaasu- (ja muutkin) keittimet mallia korkea ja kapea

Niiden kanssa saa olla koko ajan tarkkana, ettei päälle asetettu ruoka- tai vesikattilallinen kaadu kenenkään päälle. Varsinkaan kiehuvana, varsinkaan lasten. Eikä niiden kaasupoltin yleensä kestä sen kummempaa sivutuulta, kattilan alla olevat ulkonevat sangat kuumenevat polttavan kuumiksi, polttoainesäiliötä ei voi irroittaa ennen sen tyhjenemistä, yms. Etuna monessa testatussa mallissa oli niissä käytettyjen kertakäyttökaasusäiliöiden saatavuus ja halpuus. Itse keitinkin meni yleensä varsin pieneen tilaan, mutta verrattaessa esimerkiksi Pikku-Trangian paketin kokonaissisältöön (tankkilaukusta kulutettu kokonaistila samoilla keittovälineillä) jäivät ne nopeasti toiseksi.

Paras meille sopinut vaihtoehto on iso tai pieni Trangia, jossa on sen oma nestekaasupoltin - huonona puolena lähinnä se, ettei sen käyttämiä, tarvittaessa irroitettavia kaasupulloja löydy joka paikasta (varmimmin vain suuremmista retkeilyalan liikkeistä). Tenupolttimellakin keittimen valinta on sama.

- Niinimatot ja vastaavat

Ovat parempia kuin ei mitään, mutta vahvistettu avaruushuopa kestää paljon pidempään ja lämmittää yöllä teltan alla paljon paremmin, tosin hiekkarannalla niinimatoille olisi edelleen enemmän käyttöä niiden paremman hengittävyytensä vuoksi.

Alkuun

- Paristot etenkin digikameraan

Paristoja kuluu helposti huolestuttavaa tahtia, sen sijaan kunnolliset Sanyon HR-3U tai vastaavat laadukkaat, suurikapasiteettiset NiMH-kennot kestävät aivan eri tavalla hyviinkin alkaaliparistoihin verrattuina. Kun akut ladataan oikein älykkäällä laturilla ja pidetään siisteinä, niin kennojen kestoikäkin on erinomainen.

- Puuvartinen vasara ilman sorkkia

Kun edellä mainittuun maanpintaan lyö ison, aavistuksen karkeapintaisen (kuumasinkityn) rautanaulan kivien väliin kiinni, niin sen irroittaminen on oma lukunsa ilman kunnollista apuvälinettä.

- Sadeasut (hengittämättömät)

Niillä on epämiellyttävä piirre muuttua niin sanotusti sisältä päin kastuviksi reissun kestäessä pidempiä yhtäjaksoisia aikoja sateisena.

Jonkinlainen huonokin hengittävyys on parempi vaihtoehto sillä molempia vaihtoehtoja olemme kokeilleet useiden vuosien ajan (muun muassa Sinisalon ja Dainesen nahkapuvut, nahkahanskat ja Mustang-saappaat sekä sadeasut (T) versus nykyiset Yokon, Rukan ja Hainxin puvut + vedenpitävät hanskat ja Oxtarin saappaat).

Mutta muitakin mielipiteitä on, erityisesti silloin kun ei sada.. Ja jos kaatua pitäisi, niin Sinisaloa tulisi asfaltilla liukuessaan varmaan äkkiä ikävä.

- Sidontaliinat, joissa on liian ahtaat koukut

Niitä on vaikeata käyttää erityisesti rahtilaivoissa, joissa kannen paksuus ja vahvistetut kansilastin kiinnitysaukot ovat liian paksuja kapeakoukkuisille liinoille.

- Sivu- ja perälaukut ilman asianmukaisia sisälaukkuja

On aika turhauttavaa hakea tavaroita laukusta esimerkiksi tuulisella vesisateella, jos homman joutuu tekemään ulkona ja toinen käsi on jo varattu sateenvarjolle. Kuivat kamat ovat tietysti useammassa sivulaukussa sekaisin ja aina on joku tarvike tunkemassa itseään laukun tiivisteiden sekä kansien väliin, jolloin lukkojakaan ei meinaa saada kiinni, vesitiiviydestä puhumattakaan. Eikä sisälle telttaan viitsisi usein likaisia ulkolaukkujakaan kantaa.

On myös miellyttävää ottaa laivan ruumassa yksi sisälaukku mukaan hyttiin, kun siinä kulkee koko porukan tarvitsema tavaramäärä kerralla perille ja myöhemmin takaisinkin.

Alkuun

- Stressi ja läpi lomamatkan jatkuva kiire

Nuorempana oli usein kiire kiertää mahdollisimman paljon ja silti jäi valitettavan moni mielenkiintoinen paikka näkemättä.

Nykyään kiirehdimmme vaimon ja lasten kanssa lähinnä pakollisten aikataulujen vuoksi. Määräävät tekijät ovat lähtö- ja paluuajat laivoissa, junissa ja etukäteen tilatuissa majoituksissa, tai kavereiden kanssa sovitut tapaamiset jossain tietyssä tapaamispaikassa. Mieluummin siirrytään pitkä ajopäivä tai parikin haluttuun kohteeseen, jossa seuraa pidempi paikallaanolo. Kohteesta tehdään lyhyitä (luokkaa 50-150 km) vierailuja lähiympäristöön, usein ilman ylimääräistä matkarekvisiittaa.

Jokainen saa meillä matkan valmisteluvaiheessa tehtäväkseen miettiä ja esittää lopuksi mitä haluaisi nähdä. Niiden perusteella mietitään isommalla porukalla karkeat etenemissuunnat, muutosten mahdollisuus huomioiden (kelit, sairastuminen, mielipiteiden muuttuminen..). Toki tiettyjen rajojen puitteissa. Kaksistaan tai yksin matkustelu on joskus eri juttu...

- Teltta, jonka ilmanvaihto ei toimi

Esimerkiksi harjamallisen Halti Tramp-teltan käytettävyytta sai parannettua huomattavasti sillä, että sen jokaiseen kiinnityslenkkiin laittoi ohuesta mustekalakuminauhasta (jota saa metritavarana) reilun kymmensenttisen lenkin, joihin maakiilat/naulat kiinnitettiin. Niiden avulla liepeet sai pysymään vaikka jatkuvasti useamman sentin päässä maan pinnasta, joka auttoi huomattavasti sisäpuolen ilmankiertoon ja yöllä tiivistyneen kosteuden poistumiseen aamulla.

- Teltta, joka ei kestä kuivana

Esimerkiksi sateella sivutuulessa, kun päällysteltta nojaa sisätelttaan venyttyään sateessa: niin kauan kuin tuulee muttei sada on kaikki kunnossa. Mutta sateella esimerkiksi näistä kupolimallisista teltoista vasemmanpuoleisin ei pitänyt vettä ulkona, mikä kyllä kuului aamuyöllä (1992 Edinburghin FIM-Rally).

Halti Trampin osalta edellä mainitut kumilenkit pitivät huolta kastuneen päällysteltan venymisestä, jolloin uloin kangas ei venyessään päässyt kiinni sisempään kankaaseen. Sama koskee myös teltan pohjakangasta veden päästessä valumaan sen alapuolelle, jossa Tramp ei kunnostautunut.

Liian kireitä lenkkejä ei pidä käyttää, jotta kuivamisvaiheessa ei tule vetoketju- tai muita ongelmia telttakankaan kutistuessa.

- Telttatuolit (osa)

Monet testatut neliönmuotoiset mallit ovat olleet saranointikohdastaan turhan heikkolaatuisia (läpipultti tai pitkä niitti ilman mitään vahvistuksia jäljelle jääneessä ohuessa materiaalissa, tms).

- Tenun huonolaatuinen säilytyspullo

Sotkee koko laukullisen tavaraa helposti; sille kannattaa hankkia heti kunnollinen ilma- ja nestetiivis polttoaineastia lähimmästä partio- tai retkeilytarvikekaupasta (vast). Trangian polttimen kansitiivisteisiinkään ei pidä luottaa, vaan annetaan sen polttimen palaa aina täysin tyhjäksi. Denaturointiaine maistuu pahalta pitkään!

Loppusanat

Jos sivulla esitetyt asiat herättivät ajatuksia suuntaan tai toiseen, niin hyvä, se oli tarkoituskin. Näkökulma aiheeseen on nimenomaan subjektiivinen eli 80-luvun alun mp-reissuistamme alkunsa saanut, meidän perheellemme ja matkustustavallemme nykyäänkin vielä sopiva mutta samalla tarpeidemme mukaan kehittyvä kokonaispaketti. Edellisen ja viimeisten päivitysten välissä on aikaa kulunut ainakin 20 vuotta, jonka näkee jossain määrin sisällöstäkin.

Sen verran on annettava jo periksi mukavuudenhalulle että koko perheen yhteisten telttailuöiden lukumäärä laskee vuosi vuodelta..

Jaana, Laura, Irma ja Kari

Alkuun Matkat-sivulle.